Toissavuonna öljylämmityksellä sähkönkulutus kilowattitunneiksi muuttamalla 35000 kwh. viimevuonna ivt ilmastaveteen pumpulla sähkönkulutus vain 17000 kwh. et puheet pumpujen huonoudesta voinee lopettaa!
ilmastaveteen
hjk1
17757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Säästösi on kyllä melkoinen, mutta epäilyttää myös tuo lämmityskattilasi huono teho, eli kyllä niitä löytyy heikoilla hyötysuhteilla toimivia kattiloitakin. Välttämättä koko totuus ei tule esille kun vertaat jonkun kattilarämän tuhlaavaa öljynkulutusta lämpöpumpun kulutuksee. Vielä jos laitat kylmiksi kuukausiksi vaikka pellettitakan johonkin nurkkaan, niin säästösi voisi olla suurempikin.
Hienoa kuulla onnistumisesta, kun itseäkin nuo laitteet kiinnostaa. Montako kWh:ta laskit yhdestä litrasta öljyä? Oliko mukana jonkinlainen kerroin kattilan hyötysuhteelle?
Öljynkulutus oli meillä 3500 - 4000 litraa vuodessa, monen vuoden kokemuksella.
Vaihto Thermian maalämpöön nosti sähkönkulutusta n. 7500 - 8000 kWh vuodessa kun taloussähkö oletetaan samaksi. Sähkönkulutus täsmää varsin tarkkaan kompressorin käyntituntien kanssa joten tulos on saatu kahdella eri tavalla.
Maalämpö toimii ympäri vuoden, myös paukkupakkasella, hyvällä COP-arvolla 3 silloin kun ilmasta energiaa ottava pumppu on heikoilla. Ero näkyy myös tuloksissa.
maalämmössä perustamiskustanuksetkin varmasti kaksinkertaiset!eikä silti tuon parempi hyötysuhde kun vilpillä'.
minkä kokoinen talo vie 3500-4000 litraa vuodessa?
Talo on lähemmäs satavuotias, 300 neliötä ja ehkä 1000 kuutiota.
Haluan kyllä nähdä sen maalämpöpumpun, joka tekee 4 asteisesta porakaivovedestä 60 asteista kertoimella 3. Mikäli et käytä maalämpöpumppua lämpimän käyttöveden tuottamiseen, vaan vaikkapa tekemään lattialämmityspiiriin haaleata lämpöä, kerroin 3 on järkeenkäypä. Asetustenkin mukaan lämpimän käyttöveden lämpötila on oltava VÄHINTÄÄN 55 astetta, joten varaajassa tuo 60 astetta on ehdoton minimi.
Laskin juuri, että Tampereella loka-huhtikuun aikana, jolloin asuntoja tarvitsee lämmittää jatkuvasti, keskilämpötila on vain -2 astetta. Eipä siinä ole eroa porakaivon 4 asteeseen kuin kuusi astetta. Joten ei vesi-ilmalämpöpumppu nyt niin kovin heikoilla ole verrattuna maalämpöpumppuun. Kovat pakkaspäivät ovat tietysti asia erikseen.
Runsaan kahden vuoden käyttötilasto: maalämpöpumpun kompressori on käynyt 5289 tuntia josta 451 oli kuumaveden tuottamista. Ei kuumavesi ainakaan tässä talossa ole merkityksellinen.
Älä laske keskilämpötilan aritmeettisen keskiarvon mukaan vaan painotetun keskiarvon mukaan. Seuraavassa yksinkertaistettu esimerkki:
Pakkasviikolla -25 astetta tarvitaan 1000 kWh, COP on silloin 1,3. Siihen tarvitaan sähköä 1000 / 1,3 = 769 kWh.
Suojaviikolla 5 astetta tarvitaan 100 kWh, COP on silloin 3,4. Siihen tarvitaan sähköä 100 / 3,4 = 29 kWh.
Kahden viikon COP on siis tuotettu lämpö (1100 kWh) jaettuna kulutetulla sähköllä (769 29 = 798). Tulos on 1,38. Näin näet miten pakkasjakso vaikuttaa todellisuudessa.
COP-arvot on otettu mittauksesta jonka VTT teki eräästä VILP-laitteistosta.
Olen yrittänyt miettiä miten voisi vielä selvemmin osoittaa miten paljon pakkasjakso vaikuttaa sähkönkulutukseen kun vertaa maalämpöä ja VILPpiä. Seuraavassa on yritelmä.
Oletetaan että VILPin COP-arvot ovat samat kuin yllä, 3,4 lämpötilassa +5 ja 1,3 lämpötilassa -25. Oletetaan että maalämmön COP on 3 kautta vuoden, ulkolämpötilasta riippumatta. Oletukset siis suosivat VILPpiä suojasäällä.
Lasketaan kokonaissähkönkulutus suojavuodelle jossa kaikki 52 viikkoa ovat +5 astetta. Silloin VILP tarvitsee yhteensä 1529 kWh kun lasketaan kuten yllä, eli 52*100/3,4 = 1529. Maalämpö tarvitsee vastaavasti 52 * 100 / 3 = 1733 kWh, 13% enemmän. VILP siis voittaa aika selvästi, mikä johtuu COP-arvojen oletuksesta.
Lasketaan sitten kokonaissähkönkulutus pakkasjaksovuodelle joka on muuten sama +5 astetta mutta sattuu parin viikon jakso -25 astetta.
VILP kuluttaa silloin sähköä 50*100/3,4 + 2*1000/1,3 = 1471 + 1538 = 3009 kWh.
Maalämpö kuluttaa silloin sähköä 50*100/3 + 2*1000/3 = 1667 + 667 = 2334 kWh.
Joku voi laskea pyöristykset hiukan eri tavoilla.
Näin parin viikon pakkasjakso tekee sen että VILP kuluttaa koko vuonna sähköä 29 % enemmän kuin maalämpö näillä oletetuilla kulutuslukemilla. Jokainen laskekoon omilla lukemillaan.
VILPin COP-arvot eri lämpötiloista on otettu linkistä http://www.fgfinland.fi/PDF_www/VTT-S-09668-09.pdf liite 3 sivu 1(4).
nuo 1000kWh@-25 ja 100kWh@ 5 ? Ei se ero nyt 10x ole 5 ja -25 välillä. Lämmitystarve on suoraan verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. 5 ero on 21-5= 16 ja -25 ero on 21-(-25)=46. Ero on siis lämmöntarpeessa vain 2,9x, eikä 10x.
Vastaavasi keskimääräinen COP olisi 1,5, joka sekin johtaa harhaan koska keskimäärin Suomen talvessa ei ole puolet -25 pakkasia ja puolet 5, vaan paljon lämpimämpää, keskilämpö n.-3 paikkeilla lämmityskaudella. Kovat pakkaset on enempi harvinaisia, paitsi tänä talvena. Jos ennusteet pitää yhtään paikkaansa niin vielä harvinaisemmiksi käyvät.
Laskelmasi on siis päin persettä. Myytkö kenties maalämpöä? Myyntimiesten laskutaito kun on tiedossa...
En myy mitään lämpöä, olen tavallinen käyttäjä. Minulla on kuitenkin tekniikan teoriataustaa riittävästi.
Tarkoituksena on laskelmilla näyttää miten harhaan keskiarvojen mukaan laskeminen menee. Lämpöä tarvitaan kunkin hetken mukaan, ei keskilämpötilan mukaan. Yksikin lyhyt kova pakkasjakso nostaa koko vuoden energiatarvetta enemmän kuin mitä monet uskoo.
Laskelmat on tehty niin että jokainen lukija voi laittaa omat lukemansa kaavoihin. Laskukaavatkin olen yrittänyt selostaa niin että lukija ymmärtää miten esim. COP toimii. Silloin on myös paljon helpompi keskustella myyjien kanssa. Olen samaa mieltä että myyjät vetävät kotiinpäin, mutta tekevät sitä paljon vähemmän jos asiakas näyttää että ymmärtää. Ei auta haukkua ja sanoa että laskelmat ovat vääriä, pitää näyttää että ymmärtää laskelmat ja voi laskea vaikka itse.
Käyntiaikasuhteet lauhan 5 ja kylmän jakson -25 välillä on otettu oman maalämpökompressorin käyntiaikalaskurista. Lämpötilassa -25 se käy jatkuvasti, siis 24 tuntia vuorokaudessa eikä minkään tammikuun keskiarvon mukaan. Pyydän ystävällisesti että lukijat eivät usko mitään mitä tälle palstalle on kirjoitettu, ei minun eikä muidenkaan tietoja, vaan katsovat omien laitteiden käyntiaikalaskureita ym. ja käyttävät niitä lukuja. Omista tiedoista voi olla varma.
Nimimerkki lasketaan taas, oletko itse tarkistanut omasta lämmityksestäsi että suhde 2,9 pitää paikkansa nimenomaan lämmityksen osalta ilman taloussähköä?
Kulutuksen lämpötilan mukaan (taloussähkö mukana) voi jokainen katsoa esim. sähkölämmitystalon sähkömittarista paljonko kuluu sähköä vuorokaudessa kun on vaikka 5, ja paljonko kuluu sähköä kun on -25 (tai joku muu kova pakkanen). Muutama tuollainen lukema on hyvä olla tiedossa. Ne kun laittaa paperille käyrämuotoon niin tulee lisää tietoa omasta talosta, esim. taloussähkön ja lämmityssähkön suhteista.
kun oli noi kovat pakkaset?
Tuossa alustuksessa käsitin, että kehuit ilmalämpöpumppua, mutta maalämpö olikin sitten toinen jutta. Tuo säästö lienee hyvinkin todellinen, eli noin 3 centtiä kvh lämmön käyttömäärän mukaan huomioiden. Öljy tulikin sitten pari kertaa kalliimmaksi mikä on täysin ymmärrettävää. Vielä kun öljyn hinta tuplaantuu niin säästöä tulee ovistakin tupaan.
Tuohon ei ole sitten mitään selittelyn paikkaa, eikä lisättävääkän. Lasket investoinnin aluksi vaikka 30 vuoden tähtäimellä niin kyllä rahaa säästöön tulee, turha muuta selitellä kun talo tehdään kuitenkin n 100 vuotta varten. Muut höpinät on köyhien puheita ja onnittelut järkevästä päätöksestä. Vielä kun tarkistat oliko talosi routaeristeet kunnossa ym järkevää nuukuutta lisäksi.
Löysin toisen keskustelun jossa oli useita vastauksia tammikuun kulutuksesta ja niistä yhteenveto:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8814708#comment-42389390
vanhan talon omistajan hehkuttaa kallista investointiaan. Nykymääräysten matalenergiatloissa pumput ovat enemmän kuin huuhaata.
10 v vanha talo sinun mielestäsi vanha...ja todnäk. asut itse kerrostalossa;))
Se energian kulutus riippuu kunkin vuoden kuukautisista keskilämpötiloista ja vuodet ym. olosuhteet tulee normeerata, muuten et voi vertailla taskulaskimen antamia näyttöjä eri tapauksissa.
Pumpun huonous tulee sitten huollettaessa esiin.