Sähkön kulutus vaihtelee joka hetki. Aina, kun jokin sähkölaite kytketään päälle tai sammutetaan, muuttuu sähkön sen hetkinen tarve ja tuotannon täytyy kyetä reagoimaan tähän muutokseen.
Sähköä täytyy siis tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.
Suuressa mittakaavassa sen varastointi sähkönä ei ole kannattavaa, vaan sen varastoidaan raaka-aineen muodossa. Vesivoiman ollessa kyseessä on luonnollista, että energia varastoidaan vetenä altaisiin.
Lyhytaikainen säännöstely
Vesivoiman yksi ylivoimaisimmista ominaisuuksista on sen nopeus. Kun esimerkiksi tavallisen lämpövoimalan käynnistämiseen menee jopa vuorokausi, on vesivoimakone täydellä teholla yleensä muutamassa minuutissa. Myös pysäyttäminen ja tehon säätäminen ovat muihin tuotantomuotoihin verrattuna erinomaiset.
Nämä ominaisuudet aiheuttavat sen, että kulutuksen vaihteluiden vaatimat muutokset tuotannossa hoidetaan käytännöllisesti katsoen yksinomaan vesivoimalla.
Pitkän ajan säännöstely
Täällä pohjoisilla alueilla lämpötilaerot eri vuodenaikoina ovat hyvin suuret. Kesällä taloja ei tarvitse juurikaan lämmittää, mutta talvella, kun pakkasta voi olla jopa yli neljäkymmentä astetta ja päivänvaloakaan ei riitä kuin lyhyeksi aikaa, on energian tarve hyvin suuri.
Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Talvella satanut, keväällä sulava lumi ja kesällä vetenä tuleva sade varastoidaan suuriin varastoaltaisiin. Talvella näiden varastoaltaiden vesi juoksutetaan voimalaitosten läpi ja näin saadaan puhdasta energiaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan.
Sähköä täytyy siis tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.
Suuressa mittakaavassa sen varastointi sähkönä ei ole kannattavaa, vaan sen varastoidaan raaka-aineen muodossa. Vesivoiman ollessa kyseessä on luonnollista, että energia varastoidaan vetenä altaisiin.
Lyhytaikainen säännöstely
Vesivoiman yksi ylivoimaisimmista ominaisuuksista on sen nopeus. Kun esimerkiksi tavallisen lämpövoimalan käynnistämiseen menee jopa vuorokausi, on vesivoimakone täydellä teholla yleensä muutamassa minuutissa. Myös pysäyttäminen ja tehon säätäminen ovat muihin tuotantomuotoihin verrattuna erinomaiset.
Nämä ominaisuudet aiheuttavat sen, että kulutuksen vaihteluiden vaatimat muutokset tuotannossa hoidetaan käytännöllisesti katsoen yksinomaan vesivoimalla.
Pitkän ajan säännöstely
Täällä pohjoisilla alueilla lämpötilaerot eri vuodenaikoina ovat hyvin suuret. Kesällä taloja ei tarvitse juurikaan lämmittää, mutta talvella, kun pakkasta voi olla jopa yli neljäkymmentä astetta ja päivänvaloakaan ei riitä kuin lyhyeksi aikaa, on energian tarve hyvin suuri.
Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Talvella satanut, keväällä sulava lumi ja kesällä vetenä tuleva sade varastoidaan suuriin varastoaltaisiin. Talvella näiden varastoaltaiden vesi juoksutetaan voimalaitosten läpi ja näin saadaan puhdasta energiaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
VTT:n erikoistutkija Hannele Holttisen laatima selvitys 'Tuulivoiman säätö- ja varavoimatarpeesta Suomessa'' .
VTT:n tutkimustulosten mukaan Suomessa tuulivoiman aiheuttamaa lisäsäädön tarvetta ilmenee vasta, kun tuulivoimaa on järjestelmässä yli 10 prosentin osuus eli yli 4000 MW. Valtiovallan tavoitteena on seuraavalla vuosikymmenellä nostaa tuulivoiman osuus sähköntuotannosta 2000 megawattiin, kun sen nykyinen osuus on vain muutamia prosentteja tavoitteesta. Vesivoimaa ei tuulivoiman säätövoimaksi tarvitse muutoinkaan rakentaa Suomeen lisää. Sen säätötarvetta voidaan myös vähentää hajasijoittamalla tuotantoa maan eri puolille ja tehostamalla tuotantoennusteita sekä sähkön siirtoyhteyksiä naapurimaiden välillä.
Suomalaiset energiayhtiöt omistavat suuria määriä läntistenkin naapurimaiden vesivoimasta. Käytäntönä on hankkia sähköjärjestelmän lyhytaikainen säätövoima pohjoismaisilta säätösähkömarkkinoilta. Tutkimukset eri maista osoittavat myös, että tuulivoimakapasiteetin kasvattaminen ei ole lisännyt säätövoiman rakentamista, mutta kylläkin olemassa olevan säätökapasiteetin lisäkäyttöä. Kiviluoman VTT:llä tekemän selvityksen mukaan myös Pohjoismaissa voidaan saada vielä huomattavasti lisäsäätöä markkinoille olemassa olevasta kapasiteetista. Sen perusteella 10 prosentin tuulivoiman osuudella (19 000 MW) ei Pohjoismaissa tarvitse rakentaa lisää säätökapasiteettia, mutta olemassa olevaa säätöä käytetään enemmän. Hannele Holttinen toteaa myös, että jos Suomi varautuisi toteuttamaan pahimmatkin tilanteet Suomen sisäisillä säädöillä, lisäsäädön tarve 2000-4000 MW:n tuulivoimalle olisi arviolta 80-160 MW. Mitähän se olisi ydinvoimalle, jota kaavaillaan lisää tuhansia megawatteja ja joka saa tuottaa energiaa tasaisella virralla.
Ei osaa asioita Hannele Holttinen.
Ainoa mihin sähkö voidaan varastoida on vesi.
Vesialtaat ym vastaavat säännöstelee kaiken aikaa.
kts nytkin www.fingrid.fi. Huomaat miten vesisähkö vaihtelee.
Ememmän vain pitäisi saada vettä säännöstelyyn, eli altaat.
Ei Hannele näitä osaa. Höpöttää vain tuulivoiman perään sokeana.
Sähkö pitää ollla tulevaisuudessa 100 % omatuotantoa. heilahtelua tietenkin kun johdot on yhdistetty muualleekin, mutta noin periaatteessa.
Sano kuka mitä tahansa.
Silloin juuri oltava sähköä omasta takaa kun tarve suurin.
Kaikkeja muotaja tarvitaan sähkön tekoon.
Jopa kallis tariffi tuulivoima näyttää tulevan.
Jos ollaan tasolla: se sano sitä, ja se sano toisin...ei se auta sanomiset. Sähköä vain pitää tehdä "jauhaa" ei sitä muutoin ole.
Pitäisi varastoidakkin, eli lisää vesivoimaa 20 % helposti saatavilla.
Moro !
eikös tunnukin pahalta kun on näitä meitä viisaampia jotka oikeasti tietää ja perustelee mitä puhuvat.
Mutta älä välitä, jokainenhan meistä erehtyy.
> Ei osaa asioita Hannele Holttinen.
> Ainoa mihin sähkö voidaan varastoida on vesi.
> Vesialtaat ym vastaavat säännöstelee kaiken aikaa.
> kts nytkin www.fingrid.fi. Huomaat miten vesisähkö vaihtelee.
>
> Ememmän vain pitäisi saada vettä säännöstelyyn, eli altaat.
>
> Ei Hannele näitä osaa. Höpöttää vain tuulivoiman perään sokeana.
Eihän se alaan vuosia perehtynyt tohtori ja VTT:n asiantuntija osaa tosiaankaan sanoa mitään paikkaansapitävää tietoa Suomen ja Pohjoismaiden säätövoiman tarpeesta.
Onneksi meillä on täällä palstalla tämä palstan oma huru-Uuno, jonka koulutus, asiantuntemus, kirjallinen ulosanti ja uskottavuus on aivan toista luokkaa kuin höpöttävillä VTT:n erikoistutkijoilla.
Uunon kannattaisi hieman perehtyä näihin 1900-luvun ja 2000-luvun keksintöihin, sillä sähköä voidaan nykyään varastoida myös kemiallisesti (kuten akut) ja jopa suprajohtaviin käämeihin. Akkuteknologiakaan ei ole mikään utopistinen unelma vaan akkuja löytyy nykyään aina matkapuhelimista, autoista ja kesämökeistä lähtien.
Nykyään säätövoimaakin voidaan tuottaa tarvittaessa runsaasti muun muassa kaasuturbiinivoimaloilla sekä pumppuvoimaloilla. Pumppuvoimalakin on helppo sijoittaa vaikka vuoristoaltaan valmiin voimalan yhteyteen (esimerkiksi Norjaan) tai rakentaa sitten kaivokseen. Tällöin korkeuseroakin saadaan helposti satoja metrejä tai jopa enemmän. jolloin yhden pumppuvoimalan tehokin nousee lähemmäs tuhanteen megawattiin. Eihän se tuhat megawattiakaan mahdottomasti ole, mutta on se kuitenkin yli kymmenen kertaa enemmän mitä Vuotoksen tekoallas olisi koskaan tuottanut mikäli sitä ei olisi poljettu kuopata lopullisesti.
Sähköntuotantoa Suomessa tekoaltaat eivät montaa prosenttia saa siirrettyä sulanveden ajalta talvelle. Ei vaikka Suomessa on muun muassa EU:n suurin tekoallas oli Lokan tekoallas. Syynä tähän on Suomen olemattomat korkeuserot ja tekoaltaiden olematon tilavuus.
Onhan se tuulivoimakin yksi varteenotettava tapa tuottaa lisää sähköä Suomeen. Tuulivoimalla ei voi voida kuitenkaan koskaan tuottaa kuin pieni osa Suomen sähköstä eli kenties noin reilu kymmenen prosenttia. Eli tuulivoiman merkitys jää Suomessa yhtä pieneksi kuin vesivoiman, joka tuottaa Suomen sähköstä reilut kymmenesosan.
Tuulivoiman ja energiatehokkuuden parantamisen ohella myös bioenergia eli käytännössä puu on ihan järkevä tapa tuottaa jatkossa lisää energiaa Suomeen. Puulla tuotetaan jo tänäpäivänä Suomessa paljon enemmän energiaa kuin vesivoimalla ja puulla tuotetaan suunnilleen saman verran energiaa Suomessa kuin kaikilla neljällä Suomen ydinvoimalalla yhteensä. Puun käytön lisääminen tuo myös runsaasti kaivattua pysyvää työtä maakuntiin.
kun vettä laskevat järvistä (altaista) niin vettä tulee jäälle lumen sekaan.Haitallista ja osin vaarallistakin alueen asukkaille,mutta mitäs niistä.
Neljään kuukauteen ei tuulta ole riittänyt ropellien pyörittämiseen, ja kulutushuippu on jouduttu korvaamaan saastuttavalla kivihiilellä tai älyttömän kalliilla tuontisähköllä.
Milloinhan osaaminen politiikan edelle ?