Olen 19v tyttö joka on hyvin yksinäinen. Ei ole keskustelukumppaneja eikä ketään joka kuuntelisi tai välittäisi jokapäiväisestä elämästäni. Koulu ja työ vie kaiken ajan eikä niissäkään ole ihmisiä jotka haluaisivat olla kanssani tekemisissä, ovat sitten vain pakosta jos tulee joku yhteinen projekti tms.
Olisi upeaa löytää jostain ystäviä, olivat sitten miehiä tai naisia. Mitä voisin tehdä?
Ja huomatkaa, en etsi seurustelua tai minkäänlaista sukupuolista kanssakäymistä.
Olisi upeaa löytää jostain ystäviä, olivat sitten miehiä tai naisia. Mitä voisin tehdä?
Ja huomatkaa, en etsi seurustelua tai minkäänlaista sukupuolista kanssakäymistä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Koulu ja työ vie kaiken ajan"
Olisiko sinulla sitten aikaa olla kenenkään kanssa? Useinhan monilla on niin kiire, ettei ole aikaa ylläpitää ystävyyssuhteita. Kerrot opiskelevasi, kyllä se opiskelupaikka on kohdallasi ehkä paras paikka saada kavereita.
Jos kaipaat kuuntelijaa, ota vaikka yhteyttä oppilaitoksen kuraattoriin, opiskelijapastoriin, terveydenhoitajaan tai asuinalueesi seurakunnan diakoniin.
Minä lähden nyt lenkille, lähde mukaan!
Missäpäin maailmaa asut? Oon 21v. "poju" pk-seudulta, ja yksin myös.
sama juttu vaivaa muitakin
mee niiden koulutyypien kanssa joskus jonnekin muualle ja tee siitä säännöllistä
break ur habits!
Oon ite 19v poika pk-seudult eikä ketää jolle puhuu eikä oo kavereit, ois kiva saada kavereita, ite niin masentunu ja yksinäinen ettei jaksais harrastaa pahemmin mitää tai tehä mitää ku olla vaa omien ajatusten kaa....
Minä itse tykkäsin vaan ajatella ja lääke efexor debot auttoi siinä minua poistamaan turhia ajatuksia. Käytin 3v ja lopetin. pääsin helposti eroon. Ootko sevittänyt onko sulla esim. kilpirauhasen vajaatoimintaa(väsynyt) ym? Kun mulla ei sitä huomioitu ja asiat vois olla paremmin nyt. Jos ajattelet lääkitystä, jos läkkeet ei auta niin kannattaa vaihtaa. Kannattaa keskustella oman terveyskeskuksen lääkärin kanssa.
itse masennuin kunnolla 19v eli olin todella nuori ja todella tyhmistä syistä, ei ollu kyllä ketään neuvomassa. Toivottavasti tajuat? Sinäkin olet siis todella nuori ja elämä vielä edessä.
Mä oon ollu jo lähes 3v ilman kavereita eikä oo ketää jolle puhuu... ei ihme ett oon maseentunu, mun ainoo "kosketus" muuhun nuorisoo taikka ihmisii on se ett mä opiskelen, ois kiva saada kavereita nii ei tarvitsis viettää yksinäistä elämää.
Mä en kyll ite tarvii mitään lääkkeiden apua ett olis parempi olo, ainoastaan kavereita joiden kaa viettää aikaa.
Se on kyll raastavaa elää tietäen ett kukaan ei välitä.
Ei se kyll noi mee sori vaa....eikä yksinäisyydestä pääse eroon naimalla... ja mä en oo sill tuulel muutenkaa ku masentaa ihan helvetisti.
Moro :) ois mukava kuulla susta jotain lisää. jos sulla on käyttäjä niin tuu laittaan mulle jotain viestiä :) oon ite 17v ja yksinäinen kans. kaverit asuu muualla, eikä niitäkään oikeen pääse koskaan näkemään...
Ois kiva kuulla sustaki jotai. mull ei kyll oo käyttäjää mut kirjotellaan vaa tänne näi...
Mun osalt tää kavereiden ettiminen saa jäädä, se on mulle ainaki ihan itsestään selvää ett tuun elää yksin eikä sille voi mitää.
Oon koittanu saada kavereita jo vuosia eikä oo onnannu joten antaa sit olla...
Itse ole 18v. ja oon yhtä yksinäinen kuin yläasteella. Nyt on kyl tää kotona nyhjötys alkanu riittää. Haluisin kyl kavereita, mut koulussaki mut jätetää vaan ulkopuolelle.
Muaki alkaa himas nyhjöttäminen rassaamaa mut ku en tiiä mitä tekisin ulkona yksin nii pakko se on nyhjöttää, aika ***tumaista suoraan sanottuna, tält vältyttäis jos ois kavereit mut ei pitää olla ilman eikä voi mitää...minkäs voi jos on joku helvetin hylkiö.
Mun puolest kaikki jotka hylkäs mut nii voi haistaa pitkän.
Sit ku tulee lämpimät ilmat nii pääsee ainaki ryyppäämää, oli sit yksin tai ei, näin ainaki mun kohalla.
Mulki on toi elämän merkitys alkanu olee niin jaa näin mut koitan ettei tarvii sitä ajatellaa ku sit alkaa helvetin moinen masis ja itsetuhoisuus, muutenki jo masentaa ihan riittävästi.
Vittu, tätä palstaa kun lukee niin melkein ironisen huumorin elkeet täyttyy.. vittuuks sitä tarvii jossain itsesäälis painia surkuttelemassa, jos sitä on? Kehittää sitä harrastusta ja varsinkin, jos se on jotain sellast mil vois pärjätäkkin tosielämässä vaikkapa työnä ja näin saa sitä seuraakin sen osalta. Muu osa sit menee oman saamattomuuden puolelle, jos on niin helvetinmoinen hinku saada sitä seuraa, joka välittää kaikesta mitä teet.. suosittelisin jotain AI-bottia siihen huomionhakuisuuteen.
Mä en halukkaa sellast kaverii joka välittäis IHAN KAIKEST mitä teen koska sellasii tyyppei ei oo olemassakaa koska kaikill on oma elämänsä elettävänä, mä kyll oisin halunnu kaverin jotta ei ois niin yksinäistä ja ees jonkillainen elämä ku yksin sitä ei pahemmin ookkaa ellei sit opiskelua ja työtä lasketa elämäks.
Oon muutenki tullu jo toisiin aatoksiin etten enää haluu kavereita, kyll mä voin elää yksin ei siin mitää, oonhan mä jo muutama vuoden pärjänny suhteellisesti hyvin mut emmä sitä sano ett ois kivaa olla yksin koko ajan oishan se kaveri mukavempi ku yksinäisyys.
oletkohan sinä yksinäinen? tai tiedätkö edes miltä tuntuu olla kaveriton?
itse en yhtään ihmettele jos jotain kaveritonta masentaa. ihmistä ei ole luotu yksin.
Laitappa sähköposti tai messenger-osoitetta tänne, niin muut samssa tilanteessa olevat voivat ottaa sinuun yhteyttä.
Täällä myös yksinäinen tyttö..muutama kaveri on, mutta ei sellasta oikeeta ystävää..
kirjotelkaa muut yksinäiset: [email protected]