Hei!
Mitkä aineet ovat kannattavia ylioppilas tutkinnossa jos on hakemassa Lääketieteelliseen?
Fysiikka ja kemia nyt tottakai, mutta onko esim. merkitystä lukeeko pitkän vai lyhyen matikan? Lisäkielet ovat varmasti vain plussaa. Jos ottaa esim. ruotsin ja saksan englannin lisäksi?
Onko muuta huomioitavaa?
Miten voisin jo valmentautua lukioaikana? Mitä kirjallisuutta minun kannattaisi lukea ja miten minun kannattaisi valmentaa itseäni jo näin etukäteen pääsykokeita varten?
Kiitos :)
Mitkä aineet ovat kannattavia ylioppilas tutkinnossa jos on hakemassa Lääketieteelliseen?
Fysiikka ja kemia nyt tottakai, mutta onko esim. merkitystä lukeeko pitkän vai lyhyen matikan? Lisäkielet ovat varmasti vain plussaa. Jos ottaa esim. ruotsin ja saksan englannin lisäksi?
Onko muuta huomioitavaa?
Miten voisin jo valmentautua lukioaikana? Mitä kirjallisuutta minun kannattaisi lukea ja miten minun kannattaisi valmentaa itseäni jo näin etukäteen pääsykokeita varten?
Kiitos :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pääsykokeessa ei vaadita erityistä matemaattista osaamista mutta kysymykset ovat sen luonteisia että suuresta materiaalimäärästä pitää osata kaivaa olennainen asia esille ja ratkaista kysymyksen vastaus tämän tiedon avulla. Nopeat hoksottimet ovat siis hyödyksi ja tätä voi hyvin harjoitella matematiikan tehtävillä. Kysymyksiä on aikamäärään nähden paljon niin että vastauksia ei voi jäädä tuntikaupalla pohtimaan ja tämä erottelee osaamista hyvin.
Kielillä ei ole muuta merkitystä kuin että jos haluaa jossain vaiheessa siirtyä ulkomaille töihin niin kielten osaaminen on plussaa. Ruotsin kielestä pitää suorittaa ns. virkamiesruotsi pakollisena.
Galenos kirjaa ja vanhoja pääsykoekysymyksiä kannattaa käydä läpi jo lukioaikana niin muodostuu käsitys pääsykokeessa vaadittavista asioista.
Kiitos nopeasta vastauksesta :)
Hm... Pitää sitten miettiä vielä tuota pitkää matiikkaa.
Onko muuten reaaliainesta mitään muita mitä kannattaisi ottaa? Esim. biologia tai terveystieto?
Pitääkin alkaa tutkiskelemaan vanhoja pääsykoe kysymyksiä.
Huh, nyt jo jännittää etukäteen. Se on sitten tehtävä töitä niin sinne voisi päästäkkin.
Lääkiksen pääsykokeessa on hyvä laskurutiini ensiarvoisen tärkeää. Laaja matematiikka auttaa tässä ERITTÄIN paljon.
Lue biologiaa mahdollisimman paljon.
Itse opiskelen nyt toista vuotta lukiossa. Olen tähän asti menestynyt kemian, biologian ja pitkän matikan opinnoissa loistavasti (arvosanoilla 10, 9), koska kyseiset aineet kiinnostavat, niinpä ajattelin, että lääkärin ammatti voisi olla passeli minulle.
Otin selvää asioista ja minulle selvisi, että tulisi opiskella myös fysiikkaa, jotta selviää pääsykokeesta. Kuinka tärkeä osa fysiikka sitten on lääketieteelliseen hakiessa? Itse oli ajatellut lähinnä vain kemian, biologian ja matikan opintoja tärkeiksi. Noh, päätin ottaa myös fysiikan mukaan opintoihin mutta tod.näk. en pysty käymään kaikkia lukion fysiikan kursseja. Olisiko vielä lisää aineita, joita lukiossa kannattaisi opiskella lääketeiteellistä silmällä pitäen? Esim. terveystieto, psykologia?
Harkitse nyt useamman kerran ennen kuin lyöt lukkoon ammatinvalinnan. Omille lapsilleni en suosittelisi Haluatko olla tulevaisuudessa naimisissa työsi kanssa? Sillä se on totuus maallikoiden niin ihannoimasta lääkärin työstä. Itse en lapsilleni suosittelisi lääkärin ammattia. Hierarkkinen järjestelmä, raskaat työpäivät, lyhyet lomat ym. Vanhana ja viisastuneena etsisin ammatin jossa ei näitä epäkohtia ole niin runsaasti. Matematiikan/fysiikan opettaja (pitkät lomat, helposti korjattavat kokeet), taiteilija (vapaammat työajat, itsensä toteuttaminen), sisustussuunnittelija, arkkitehti, muotisuunnittelija, astronomi/matemaatikko, fysioterapeutti, myyntipuolen työt, vaihtoehtoja on todella monia, kannattaa tutustua etukäteen.
Monet hakevat kovan luvun ja jopa vuosien yrityksen jälkeen opiskelemaan lääkäriksi ja pääsevät sisälle ja ajattelevat, että ihanaa, nyt se haaveammatti siintää edessä. Nuorena idealistina juuri ylioppilaaksi valmistuneena "viisaana" sitä suurin osa ajattelee, että kaikesta selviää ja kaiken oppii kun vain lukee kovasti. Kovin on opintojen edetessä monen silmät auenneet tuon ammatin autuudelle; kovasta vaivannäöstä huolimatta tiedot ovat silti vähäiset, töitä täytyisi kyetä tekemään, epävarmuus painaa jatkuvasti taakkana niskassa, vastuu on aivan mieletön, kilpailu kovaa eikä palkkauskaan ole päätä huimaavaa. Jos ajatellaan että perustyöviikko on n. 40h, tienaa sairaalalääkäri noilla tunneilla 3000-4000 euroa, ja jos haluat päästä suuremille tuloille, lasketaan em tuntien päälle monet päivystystunnit. Tämä taas tarkoittaa sitä, että vapaa-aikaa jää vähän ja nekin illat kun on vapaana, oletkin sitten fyysisesti/henkisesti erittäin väsynyt ja mietit mahdollisia töissä tehtyjä virheitä. Kaikki vapaa meneekin ns. akkujen lataamiseen. Joukossa on toki niitäkin (harvassa), jotka ovat huippulahjakkaita jo hakiessaan, nopeita oppimaan, ymmärtävät asiat hyvin, ovat päässeet sisään yleensä ensimmäisellä yrityksellä ja omaksuvat nopeasti uutta. Moni juuri niistä jotka olivat ajatelleet valmistuvansa unelma-ammattiinsa, ovat niitä jotka uupuvat töidensä alle, eikä masennus yms ongelmat ole ollenkaan harvinaisia lääketieteen opiskelijoiden/lääkäreiden keskuudessa. Iän myötä ne kaikkivoipaisuuden kuvitelmat kun alkavat kaikota ja alkaa ymmärtää asioiden todellisen laidan.
Monen monta muuta ammattia löytyy, joissa pääset vähemmillä työtunneilla viikossa (
Minkä takia Timotein viesteissä toistuu jatkuvasti sana palkka. Ei kai sen kuulu olla tärkein peruste ammatinvalinnassa? Ja puheet ammatin raskaudesta ovat kyllä vahvasti liioteltuja. Erikoistumisella ja työpaikan valinnalla voi vaikuttaa paljon siihen kuinka kuluttavaksi työ muodostuu. Monet lääkärit saattavat tehdä vajaata viikkoa, se riittää taloudelliseen toimeentuloon ja jää enemmän aikaa perheelle ja itsestään huolehtimiseen.
Lukion aineista bi,fy,ke. ma mielellään pitkänä. Bi ei ole välttämätön galenoksen bilsan oppii parissa kuukaudessa mutta fysiikkaa ja kemiaa ei.