Hallinto-oikeus vapautti nuoren sosiaalivankeudesta
Lukija iski jälleen
"Hallinto-oikeus vapautti nuoren sosiaalivankeudesta
sosiaalivankeudessanuoliKirkkonummen kunnan sosiaalitoimi oli asettanut ja ylläpitänyt 15-vuotiasta tyttöä sosiaalivankeudessa vastoin tytön ja hänen vanhempiensa tahtoa. Helsingin hallinto-oikeus vapautti päätöksellään tytön sosiaalivankeudesta.
Tämä niin sanottu sosiaalivankeus toteutettiin määräämällä tyttö koulukotiin Heinolaan, eli pitkälle kodistaan läntiseltä Uudeltamaalta.
Asian taustalla on ollut etenkin perheen eriävät näkemykset Kirkkonummen kunnan sosiaalitoimen kanssa erilaisista asioista. Asiassa on aktiivisesti toiminut etenkin yksi tietty sosiaalityöntekijä, jonka toimista on tullut oikeusturvajärjestö EOK:n piiriin paljon negatiivista tietoa monien muidenkin perheiden kertomana.
Helsingin hallinto-oikeus vapautti nuoren 15-vuotiaan tytön sosiaalivankeudesta päätöksellään 5.2.2010 vastoin Kirkkonummen kunnan sosiaalitoimen vaatimusta ja näkemystä, jota oli ajamassa lakimies Pelastakaa Lapset - järjestöstä.
Hallinto-oikeuden vapauttaman 15-vuotiaan tytön äidin asiamiehenä toiminut oikeustieteen tohtori (OTT) Petter Kavonius toteaa, että tällaisissa nuorten sosiaalivankeuksissa vastoin nuoren omaa ja hänen perheensä tahtoa on yleensä kyse Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta sekä vapaudenriistoa koskevasta 5 artiklasta että myös perhe-elämää turvaavasta 8 artiklasta.
Monet perheet ovat EOK:lle ilmoittaneet kokevansa, että heiltä on viety lapsia ja nuoria väkipakolla laitoksiin hyvin kevyin perustein, toteaa Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliiton (EOK) toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.
Juntusen mukaan monissa perheissä epäillään, että sosiaaliviranomaiset käyttävät tällaista sosiaalivankeutta ja sellaisella uhkailua keinona nujertaa kritiikki sosiaaliviranomaisten toimia kohtaan. Olosuhteet laitoksissa vastaavat monelta osin vankilan oloja, vahvistaa Juntunen.
Petter Kavoniuksen mukaan on tärkeää, että yleisillä tuomioistuimilla on ryhtiä olla alistumatta poliisien ja syyttäjien vangitsemisvaatimuksiin kumileimasimen tavoin. Samalla tavalla hänen mielestään hallintotuomioistuinten tulee noudattaa ryhdikästä ihmisoikeuslinjaa, kun vapaudenriistoa koskevaa 5 artiklaa, että myös perhe-elämää turvaavaa 8 artiklaa tulee turvata sosiaaliviranomaisten vaatimuksia vastaan.
Sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa on yhä selkeämmin ryhdytty puolustamaan perus- ja ihmisoikeuksia viranomaisvaatimuksia vastaan, sanoo Kavonius. Korjattavaa ja puutteita on yhä paljon vaikka kehityksen suunta on hyvin myönteinen, lisää Kavonius.
Toiminnanjohtaja Jarmo Juntusen mukaan tärkeätä on huolehtia siitä, että Suomenkin tuomioistuimissa vahvistuisi eurooppalainen oikeusturvakäsitys, jossa tuomioistuimet rohkaistuvat suojelemaan yksittäisten henkilöiden ja yritysten perus- ja ihmisoikeuksia myös valtion ja kuntien viranomaistahojen vaatimuksia vastaan. Juntusen mukaan tällaista eurooppalaisen oikeusturvan linjaa toteuttavat tuomarit ja tuomioistuimet saavat täyden tuen EOK:sta.
(Sanomat24, EOK-viestintä) "
http://sanomat24.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=13076&Itemid=195
Lukija iski jälleen
"Hallinto-oikeus vapautti nuoren sosiaalivankeudesta
sosiaalivankeudessanuoliKirkkonummen kunnan sosiaalitoimi oli asettanut ja ylläpitänyt 15-vuotiasta tyttöä sosiaalivankeudessa vastoin tytön ja hänen vanhempiensa tahtoa. Helsingin hallinto-oikeus vapautti päätöksellään tytön sosiaalivankeudesta.
Tämä niin sanottu sosiaalivankeus toteutettiin määräämällä tyttö koulukotiin Heinolaan, eli pitkälle kodistaan läntiseltä Uudeltamaalta.
Asian taustalla on ollut etenkin perheen eriävät näkemykset Kirkkonummen kunnan sosiaalitoimen kanssa erilaisista asioista. Asiassa on aktiivisesti toiminut etenkin yksi tietty sosiaalityöntekijä, jonka toimista on tullut oikeusturvajärjestö EOK:n piiriin paljon negatiivista tietoa monien muidenkin perheiden kertomana.
Helsingin hallinto-oikeus vapautti nuoren 15-vuotiaan tytön sosiaalivankeudesta päätöksellään 5.2.2010 vastoin Kirkkonummen kunnan sosiaalitoimen vaatimusta ja näkemystä, jota oli ajamassa lakimies Pelastakaa Lapset - järjestöstä.
Hallinto-oikeuden vapauttaman 15-vuotiaan tytön äidin asiamiehenä toiminut oikeustieteen tohtori (OTT) Petter Kavonius toteaa, että tällaisissa nuorten sosiaalivankeuksissa vastoin nuoren omaa ja hänen perheensä tahtoa on yleensä kyse Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta sekä vapaudenriistoa koskevasta 5 artiklasta että myös perhe-elämää turvaavasta 8 artiklasta.
Monet perheet ovat EOK:lle ilmoittaneet kokevansa, että heiltä on viety lapsia ja nuoria väkipakolla laitoksiin hyvin kevyin perustein, toteaa Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliiton (EOK) toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen.
Juntusen mukaan monissa perheissä epäillään, että sosiaaliviranomaiset käyttävät tällaista sosiaalivankeutta ja sellaisella uhkailua keinona nujertaa kritiikki sosiaaliviranomaisten toimia kohtaan. Olosuhteet laitoksissa vastaavat monelta osin vankilan oloja, vahvistaa Juntunen.
Petter Kavoniuksen mukaan on tärkeää, että yleisillä tuomioistuimilla on ryhtiä olla alistumatta poliisien ja syyttäjien vangitsemisvaatimuksiin kumileimasimen tavoin. Samalla tavalla hänen mielestään hallintotuomioistuinten tulee noudattaa ryhdikästä ihmisoikeuslinjaa, kun vapaudenriistoa koskevaa 5 artiklaa, että myös perhe-elämää turvaavaa 8 artiklaa tulee turvata sosiaaliviranomaisten vaatimuksia vastaan.
Sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa on yhä selkeämmin ryhdytty puolustamaan perus- ja ihmisoikeuksia viranomaisvaatimuksia vastaan, sanoo Kavonius. Korjattavaa ja puutteita on yhä paljon vaikka kehityksen suunta on hyvin myönteinen, lisää Kavonius.
Toiminnanjohtaja Jarmo Juntusen mukaan tärkeätä on huolehtia siitä, että Suomenkin tuomioistuimissa vahvistuisi eurooppalainen oikeusturvakäsitys, jossa tuomioistuimet rohkaistuvat suojelemaan yksittäisten henkilöiden ja yritysten perus- ja ihmisoikeuksia myös valtion ja kuntien viranomaistahojen vaatimuksia vastaan. Juntusen mukaan tällaista eurooppalaisen oikeusturvan linjaa toteuttavat tuomarit ja tuomioistuimet saavat täyden tuen EOK:sta.
(Sanomat24, EOK-viestintä) "
http://sanomat24.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=13076&Itemid=195
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvitystä suomalaisille!
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/02/perusoikeusloukkauksesta_maksettava_hyvitysta_1441570.html
Perusoikeusloukkauksesta maksettava hyvitystä
julkaistu tänään klo 07:08, päivitetty tänään klo 11:58
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on pannut suomalaisen hallinnon koville.
Ihmis- ja perusoikeusloukkauksista on maksettava hyvitystä.
Mistä löytyisi ihmisensuojeluviranomainen?
Sosiaalineuvos Jorma Soini Sininauhasäätiöstä on auttanut asunnottomia jo vuosikymmenten ajan.
Nyt kun kunnat säästävät, peruspalvelut rapautuvat.
Byrokratia on kasvoton.
- Mistä löytyisi se ihmisensuojeluviranomainen, jolle soittamalla asunnoton saisi kodin?, Soini pohtii.
- Jos kulkukoira värjöttelee ulkosalla, se saa viranomaisten avustuksella lämpimän kopin muutamassa tunnissa, hän muistuttaa.
Perus- ja ihmisoikeuksien loukkaaminen on ikävää arkea myös Suomessa.
Erityisen kovilla ovat asunnottomat, sairaat vanhukset ja vammaiset.
Suomen viranomaiset opettelevat nyt pakon edessä uutta ajattelutapaa,
jonka mukaan ihmisoikeusloukkauksesta on maksettava hyvitystä.
Alibudjetointi edesvastuutonta
Julkisen vallan vahingonkorvausvastuusta oikeustieteen tohtoriksi väitellyt Suvianna Hakalehto-Wainio sanoo,
että Suomi on pahasti
jäljessä
sivistysmaiden kehityksestä.
- Viranomaisten on mietittävä vastuukysymyksensä uusiksi perin pohjin.
Suomi on Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyessään sitoutunut maksamaan hyvitystä ihmisoikeusloukkauksista, Hakalehto-Wainio sanoo.
- Ongelma on vain se, että meillä ei ole mietitty, miten se käytännössä tapahtuu.
Eli ihmisillä on siihen oikeus, mutta väyliä sen toteuttamiseksi ei ole.
Joskus viranomaiset karsivat palvelujaan tietoisella alibudjetoinnilla.
- On surullista, että tällaistakin tapahtuu.
Tältä osin meidän oikeusturvajärjestelmämme on hampaaton.
Päättäjien vastuulle tulisi tahallisessa alibudjetointilanteessa
ehdottomasti langettaa selkeä vahingonkorvausvastuu.
Hyvitystä myös pahasta mielestä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella alkaa olla selkeähkö linja siitä,
mitä perus- ja ihmisoikeusloukkaus maksaa.
- Tuomitut hyvitykset ovat liikkuneet muutaman tuhannen euron luokassa
esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta, ahdistuksesta ja vastaavasta,
jota viranomaisen lainvastainen toiminta on aiheuttanut.
Eli pelkästä pahasta mielestäkin saattaa saada korvausta?
- Näin on, jos katsotaan,
että mielipahan syynä on ihmisoikeusloukkaus.
EIT:n ajattelutapa poikkeaa suuresti perinteisestä suomalaisesta vahingonkorvausajattelusta.
YLE Uutiset / Ari Mölsä