Suoraa lainausta professori Pekka V.Virtasen kirjoituksesta.
http://mts.fgi.fi/paivat/2005/04_virtanen_pekka_v.pdf
"Esimerkiksi Maataloustuottajien keskusliitto MTK vastusti jo pika-asutuslakia järjestämällä 1940 eri puolilla maata kansalaiskokouksia ja tekemällä julkilausumia sitä vastaan. Kun MTK:ssa oli kuitenkin huomattava määrä myös karjalaisia jäseniä, kokivat monet tällaisen toiminnan epäoikeutetuksi. Tämän ristiriidan poistamiseksi perustettiinkin 1945 Maanomistajien Liitto, joka pyrki erityisesti suojaamaan yksityistä omistusta asutustoiminnan vaatimilta lunastuksilta
Näkyvimpiä vastustajia olivat MTK:n johtokunnan puheenjohtaja professori Juho Jännes ja Helsingin yliopiston maanviljelystalouden professori Rurik Pihkala. Professorit esittivät, että suuria tiloja pilkottaessa vaarantuu koko maan elintarvikehuolto, minkä seurauksena voi olla nälänhätä (eli koittaa Vennamon päivät). Jännes jopa katsoi myös, että karjalainen viljelijä hyötyy kohtuuttomasti saadessaan entistä parempia tiloja. Professorien pelottelu osoittautui aikanaan perusteettomaksi: nälänhätää ei tullut vaan tilanne muuttui ajan mittaan ylituotannoksi."
Että siltäkin suunnalta...
http://mts.fgi.fi/paivat/2005/04_virtanen_pekka_v.pdf
"Esimerkiksi Maataloustuottajien keskusliitto MTK vastusti jo pika-asutuslakia järjestämällä 1940 eri puolilla maata kansalaiskokouksia ja tekemällä julkilausumia sitä vastaan. Kun MTK:ssa oli kuitenkin huomattava määrä myös karjalaisia jäseniä, kokivat monet tällaisen toiminnan epäoikeutetuksi. Tämän ristiriidan poistamiseksi perustettiinkin 1945 Maanomistajien Liitto, joka pyrki erityisesti suojaamaan yksityistä omistusta asutustoiminnan vaatimilta lunastuksilta
Näkyvimpiä vastustajia olivat MTK:n johtokunnan puheenjohtaja professori Juho Jännes ja Helsingin yliopiston maanviljelystalouden professori Rurik Pihkala. Professorit esittivät, että suuria tiloja pilkottaessa vaarantuu koko maan elintarvikehuolto, minkä seurauksena voi olla nälänhätä (eli koittaa Vennamon päivät). Jännes jopa katsoi myös, että karjalainen viljelijä hyötyy kohtuuttomasti saadessaan entistä parempia tiloja. Professorien pelottelu osoittautui aikanaan perusteettomaksi: nälänhätää ei tullut vaan tilanne muuttui ajan mittaan ylituotannoksi."
Että siltäkin suunnalta...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tottakai evakkojen asutusta voitiin kritisoida ja olla huolissaan seurauksista. Huomasitko, että tuossa tekstissä ei puhuttu mitään alueista?
Ja juuri siitähän oli kysymys, että nimenomaan surualueille ei päästetty tai haluttu päästää siirtokarjalaisia. Ei suurtilojen pilkkojaksi, mutta ennekaikkea ei muutenkaan. Edes uudisraivaajiksi.
ja vievät meidän naiset...
No luulisi että noilla ennestään sisäsiittoisille alueille olisi ollut tervetullutta saada uutta vertaa sekaan.
Mutta mutta tämä pyhä kieli ylitti kaiken,no nythän sitten voi vaikka afrikkalainen veri hiukan färjätä pampaksen perinteisesti punakoita pärstiä hiukan ahavoituneemman näköisiksi...
Jos se ruotsalaisista olisi riippunut niin tänne olisi otettu vain varakkaimmat evakot ja loput 350 000 evakkoa olisi annettua Stalinin ja venäläisten käsiin.
Puna-Armeija ja NKVD olisivat tappaneet evakkoja ja ne jotka olisivat selvinneet olisi sitten tapettu Gulag leirillä Siperiassa pakkotyöhön.
Suomenruotsalainen siis olisi todella ollut valmis antamaan NKVD:lle köyhän turaanilaisen evakon.
PIKA-ASUTUSLAKI JA KORVAUSLAKI (1940)
MAANHANKINTALAKI (1945) ja sen §92 eli ns. Kielipykälä
http://ptoukkar.pp.fi/luukka2.htm#osa8
Eemil Luukka (1892–1970)
Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä