olen lapsuudesta asti kärsinyt uni vajeesta, oma lapsuuteni on ollut hirvittävä enkä ole lapsuuden kokemuksia päässyt koskaan kunnolla käsittelemään.
nyt itselläni on kolmivuotias lapsi joka on tyytymätön, kiljuu ja kiukuttelee koko ajan, tiedän sen johtuvan siitä etten kykene olemaan koko ajan läsnä, ja jos yritän olla niin hän alkaa ärsyttämään,räkimään, nuolemaan käsiään ja vastaa jokaiseen kysymykseeni mitä..mitä..mitä, ihan sama kuinka monta kertaa esitän saman asian.
joudun hoitamaan lapsen lähestulkoon yksin ja olen aivan loppu.
mitä voin tehdä tämän ikäisen lapsen kanssa? ja miten saisin hillitty hermojani, etten menettäisi niitä niin hätäisesti? ja jos lapsi käyttäytyy sopimattomasti, mikä olisi mielestänne oikea tapa toimia huutamisen kieltämisen ja paikalta poistumisen sijaan?
kaipaan nyt ihan kädestä pitäen neuvoja
nyt itselläni on kolmivuotias lapsi joka on tyytymätön, kiljuu ja kiukuttelee koko ajan, tiedän sen johtuvan siitä etten kykene olemaan koko ajan läsnä, ja jos yritän olla niin hän alkaa ärsyttämään,räkimään, nuolemaan käsiään ja vastaa jokaiseen kysymykseeni mitä..mitä..mitä, ihan sama kuinka monta kertaa esitän saman asian.
joudun hoitamaan lapsen lähestulkoon yksin ja olen aivan loppu.
mitä voin tehdä tämän ikäisen lapsen kanssa? ja miten saisin hillitty hermojani, etten menettäisi niitä niin hätäisesti? ja jos lapsi käyttäytyy sopimattomasti, mikä olisi mielestänne oikea tapa toimia huutamisen kieltämisen ja paikalta poistumisen sijaan?
kaipaan nyt ihan kädestä pitäen neuvoja
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hae pikaisesti apua neuvolasta! Tsemppiä!
Itselläni on kaksivuotias lapsi. Minulla on myös rankka lapsuus jota onneksi olen saanut käsitellä terapiassa. Minulla on myös lyhyt pinna. Näen itselläni tuon terapian saaneen aikaan sen, että kykenen antamaan lapselle hyvää vanhemmuutta, läheisyyttä, kehua, leikkiä ja ymmärrystä. Kuitenkin tuo oma kasvatukseni on myös läsnä. Huomaan kun olen nälkäinen tai väsynyt pinnani palaa helpommin. pääosin pinna palaa mieheen eikä lapseen , onneksi ? Yhksi syy siihen miksi lapsi reagoi ( uhmaiän lisäksi) on se, että jos ei saa huomiota hyvällä hakee sen pahalla. joten rankaisu ja komentelu kierre kasvattaa uhmaa. toki rajojakin täytyy laittaa, mutta tosiaan jos pelkkää määräystä tulee lopputulos on tyytymätön äiti ja lapsi.
Ensimmäiseksi sinun on saatava apua, ensin neuvolan psygologi ja sitten mahdollisesti terapia?
Näin jaksat antaa hyvää vanhemmuutta lapselle. Ajoittainen omiin ajatuksiin vajoaminen on minullakin ongelma edelleen. Sisälläni on edelleen niin paljon mennyttä tuskaa ja pelkoa.
Minusta energiasi syö menneisyytesi joten hae heti apua jotta jaksat olla vanhempi. Sitten jaksaa
Vinkkejä tekemiseen. Parikertaa päivässä ota esiin kivoja kirjoja ja lue sylikkäin niitä hassutellen. Anna lapsen osallistua ja kysellä. Näin lapsi saa läheisyyttä ja sinä pysyt nyt- hetkessä helpommin. Läheisyys estää lapsen pahanolon purkauksia. toinen vinkki; Rakenna duplo legoilla lapsen kanssa korkeaa rakennusta yhdessä.
Mieti missä hermosi menevät helpoimmin...yritä tehdä tilanteesta helpompi jotenkin. Älä ainakaan suorita mitenkään jos siksi hermot menee helpommin. Missä tilanteissa hermosi menevät helpoimmiten?
helpoimmiten minulla menee hermot kun lapsi on väsynyt, käyttäytyy silloin kuin eläin ja ahdistun sillä kun olin lapsi, minulla todettiin käytöshäiriö (joka johtui ainoastaan koti oloista) sitä eivät tietenkään tarhantädit, muut lapset ja opettajat ymmärtänyt vaan minut leimattiin tyhmäksi ja idiootiksi.
aina kun lapseni alkaa käyttäytymään ikävästi alan pelkäämään että hänestä tulee samanlainen ja näin ollen silmätikku ja kusattu.. joka kerta alan ajattelemaan näin ja se ahdistaa, sillon minulla kiehahtaa erityisen nopeasti.
kiitos kaikille vastanneille, nevolassa ja psykologeissa pelkään vaan sitä että toteavat minun olevan liian väsynyt/kykenemätön ja vievät lapseni pois.
kirjoista meillä tykätään, ehkä tosiaan tarvitsee lukea yhdessä niitä enemmän,
olisiko jollain vielä ehdotuksia miten voisin viihtyä pihalla lapsen kanssa enemmän kuin vartin kerrallaan? puistoa meillä ei ole lähellä, mutta mitä kolmivuotiaan kanssa voisi leikkiä pihalla?
Meillä leikitään pihalla nyt talvella lumileikkejä. Lapsesta on hauskaa kun leikillisesti "heitän" hänet lumihankeen. Hän mielellään ihan peuhaa lumessa ja lapioi pienellä lapiolla. Lumipaakuista voi myös rakentaa jotain, niitä voi heitellä. teen myös lumeen pieniä käytäviä ja lapsi taapertaa niissä mielellään. Voi tehdä myös liukumäen jonnekin lähistölle.
En usko, että lasta sinulta pois otetaan. Olen nähnyt oikeasti alkoholisti perheiden lapsia joita heitä ei millään saa pois vanhemmilta. kyllä lastensuojelussa katsovat, että lapsen on parempi äidillään jos ei päihdesairas. Yhteiskunnalla ei ole liiemmin varoja nyt "turhiin" huostaan ottoihin. Eivätkä väsymys ja masennus ole huostaanoton syitä. Turhaa pelkäät. Tunnen alalla työskenteleviä eivätkä ainakaan he mitään hirviöitä ole. tajuan kyllä koska sinulla on ikäviä komeuksia, että pelkäät.
Tajuan pelkosi, siitä, että lapsesi joutuu kiusatuksi. Itselläni on taustalla seksuaalinen hyväksikäyttö lapsuuskodissa. pelkään jatkuvasti, että lapseni joutuu hyväksikäytetyksi, että jotenkin historia toistaa itseään. samoin etsin merkkejä jostain ongelmista.
Veikkaan sinun tapauksessa, että lapsi on huomannut, että voi saada sinut hermostumaan tietyllä käytöksellä. Jos lapsellasi ei ole samoja kokemuksia kuin sinulla lapsena, syyt käytökseen eivät ole samat.
Toivottavasti muutkin antavat vinkkejä
Suuttuminen..selkeästi suuttumisesi liittyy omaan pelkoosi ja voimattomuuden tunteeseesi?
Muista lapsi ei ole sinä. Tajuan tuonkin. Voisiko suuttumista estää se, kun tajuat, että syy lapsen käytökseen on eri kuin sinulla? Olisiko uhmaikä?