Niin, mistä?
Mistä uskotte masennuksenne johtuvan?
--------------------
17555
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Yksinäisyys kalvaa
Olen niin heikko ja tarvitseva. Lisäksi olen persoonaltani aika välttelevä, joka on paha rajoite yksinäisyydestä pois pääsemiseksi. Masentaa olla yksin ja kun kokee itsensä arvottomana.
Vastaus: Rakkaudettomuudesta, jota on kestänyt 15 vuotta.
Huonot ihmissuhteet: jo lapsuudesta alkanut vähättely ja mitätöinti, paska parisuhde, muutama huono työpaikka, pari ikävää ystävyyssuhdetta (entisiä koulukiusaajia) jne.
Yksin on ihanaa, kusipäisten ihmisten kanssa kamalaa...
Nyt kun olen huonoista ihmissuhteista päässyt eroon ja heivannut kaikki huonot ystävät, tuttavat ja äijän pihalle, niin en missään tapauksessa suostu enää huonoihin ihmissuhteisiin.
Ja tiedän varsin hyvin, että aika moni elää huonossa parisuhteessa vain "yksinäisyyden" pelon vuoksi. Ei ole hyvä asia kenellekään, ei varsinkaan lapsille.
vuoden sairastelusta johon lääkärit eivät löydä hoitoa tai edes kunnon diaknoosia
pitkäaikainen sairaus joka vei unelmani = ammattini
Meillä on varsin samanlainen historia masennuksessamme. Tuo paska parisuhde on minunkin kohtalo, kun äiti siihen pakotti. Samoin on muutamat huonot työpaikat, koulukiusatun rooli vanhempien toivomuksesta,.. Masennukseni johtuu siis vanhemmistani.
Viihdyn yksin ja/tai eri maakunnan ihmisten kanssa paremmin kuin oman väen ja sukuni kanssa.
joten lopetin kuukausi takaperin kaikki psykiatriset lääkkeeni ja voin hyvin ja masennuskin katosi. Masennuksesta olin kärsinyt kolme vuotta. Lähinnä minulla tuolloin oli läheisen kuoleman aiheuttama surureaktio, jota ruokittiin psyykenlääkkeellä. Oloni oli yhä vain huono ja masentunut ja olin niin väsynyt lääkkeistä, jotta heitin ne jorpakkoon.
Ei ole kulunut rahaa psykiatrille, ei apteekkiin eikä lääketehtaille ja vointi on hyvä jotta voisin vaikka kehua kiitettäväksi.
perhe.. kaikki ihan sekopäitä, masentuneita, onnettomia. Yritä nyt siinä kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Sama kuvio toistuu sitten minunkin kohdalla mutta itse en aio lapsia hankkia, altistaa niitä kaikelle tällä paskalle.
liekaan etteivät pääse tekemisiin ääketehtaiden kanssa, sillä rappiotila alkaa heti, kun ekan psyykenlääkkeen nielaiset ja raht loppuvat nopeasti.
http://www.youtube.com/watch?v=5t8ZEpCHfv8
http://www.youtube.com/watch?v=47Z_KLGZ8Kw&feature=related
Ruma pärstä, ja yleinen kyynisyys. Muuton jälkeen nämä alkoivat, en ymmärrä, että miten voi ikävöidä niin paljon vanhalle tuppukylälle ja paikkakunnalle? Perheeni saa minut vituuntumaan kaikkeen, koska heidän paskamainen köyhä asenne kaikkeen ja kaiken haukkuminen. Eräs tärkeämpi tyttökin jäi sinne!
Nyt olen vain yksi masentunut kaupunkilaisriepu.
Mätä yhteiskunta, jota politikot ja virkamiehet sekä työnantajat käyttää hyväkseen.
Minun masennukseni aiheutti ensin työnantaja, joka ei kuunnellut kymmenen vuoden aikana sairasteluani, ja potkaisi lopuksi pihalle firmasta syyttäen lamaa. Luulin jo selvinneeni, mutta luulin väärin kun tutustuin Kelan toimitatapoihin. Kela ei todellakaan välitä ihmisestä, vaan ajaa ihmisen nurkaan, ahdistaa ja kiusaa parhaansa mukaan. On turha yrittää taistella kelaa vastaan, sinulla ei ole oikeutta. Se on kuin Daavid/Goljat ottelu jonka häviät. Kelan tekemät virheet käännetään itsellesi. Paska laitos !
8 vuotta kestänyt onneton ihastus itsetunnontappajaan ja rumuus.
olen niin eoäsosiaalinen.
Se vain alkoi yhtenä päivänä. Jotenki tuli paha ahdistus ja siitä se sitten lähti. Nyt ei onneksi ole masentanut paljoa, mutta en kuitenkaan ole täysin terve, joka päivä painaa mieltä joku.
lapsesta asti jouduin fyysisen ja psyykkisen väkivallan kohteeksi.sama jatkui avioliitossa. ja vielä eron jälkeenkin vuosia. jatkuva pelko ja häpeä on tietenkin jättänyt jälkensä.olen kaiken antanut tekijöilleen anteeksi, mutta ei kaikkea voi unohtaa.rikki revitty sielu ei hevillä eheydy. olin töissä,kasvatin kaksi lastani pienestä asti yksin. hoidin sairasta äitiä ja seurasin hänen hidasta hiipumista loppuun asti. odotin aikaa,jolloin voin elää itselle. kärsin koko ajan masennuksesta,mutta uskoin sen helpottavan ajan myötä.TOISIN KÄVI.psyykkinen kantti petti.jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle.nyt yritän pienellä eläkkeellä taiteilla suurten sairauskulujen kanssa. ei ole ystäviä eikä edes työkavereita.MASENTAA MASENTAA
- maailman tilanne masentaa
- paskat miehet, jotka eivät kykene terveeseen ja tasa-arvoiseen parisuhteeseen saatika eivät kykene olemaan hyviä isiä lapsilleen
- naisten tyhmyys, että antavat miesten kyykyttää itseään (minähän en sitä tee, sen verran ylpeä olen)
- yleisesti ottaen paska ilmapiiri työpaikoilla (luojan kiitos olen tällä hetkellä hyvissä käsissä)
- ilkeät ihmiset (luojan kiitos taas, että jaksoin odottaa aitoja ystäviä, jotka olen nyt löytänyt)
- henkilökohtainen saamattomuus (ainesta olisi, älliä löytyy, en pääse toteuttamaan kaikkia ideoitani)
- heikko terveys itsellä ja läheisillä
- köyhyys
Elämä tuntuu mielettömältä ja tulevaisuudella ei ole enää mitään annettavaa. Olen niin ulkopuolinen tässä yhteiskunnassa. En näe missään mitään järkeä
lääkäreiden keksimä diagnoosi, jotta he voivat syöttää lääkkeitä asiakkailleen.
http://www.youtube.com/watch?v=47Z_KLGZ8Kw&feature=related
http://www.smoclinics.com/kuopio.htm