Kun pieni yritys joutuu laman myötä ahdinkoon ja yrittää sopeuttaa
toimintansa laskeville markkinoille, on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Yksi toimenpiteistä on usein lomauttaminen. Se on nopea ja melko helppo
tapa leikata henkilömenoja, jotka ovat lähes yrityksen kuin yrityksen
suurin menoerä. On myös luonnollista, että tähän ryhdytään, koska
vähäisempään työmäärään tarvitaan pienempi määrä työntekijöitä.
Irtisanominen koetaan usein liian pysyvänä ratkaisuna ja varsinkin pienissä
yrityksissä vaikeana, koska kuka sitä nyt haluaa irtisanoa vanhoja
työntekijöitä.
Ryhdyttyään lomauttamaan pieni yritys tietenkin pitää toimea väliaikaisena,
sellaiseksihan koko mekanismi on tarkoitettukin.
Luontaisena optimistina yrittäjä uskoo, että olot paranevat ja voidaan taas
jatkaa toimintaa täydellä miehityksellä.
Mutta olosuhteiden on parannuttava nopeasti, sillä kun 200 lomautuspäivää
tulee täyteen, kävelee työntekijä sisään ja irtisanoo itsensä. Tähän
hänellä on oikeus.
Mutta tällaisessa tilanteessa katsotaan lomautuksen muuttuneen työnantajan
aikaansaamaksi irtisanomiseksi, ja tällöin irtisanomisaika on työnantajan
irtisanomisajan mukainen. Koska työntekijä on ollut talossa pitkään, tulee
kuuden kuukauden irtisanomisaika. Sen lisäksi tältä ajalta hänelle
tietenkin kertyy lomat ja lomapalkan korotus. Yhteensä se tekee, työajaksi
muutettuna, yli seitsemän kuukauden palkan.
*- Siitä tulikin palkallinen loma -*
Tässäkään ei vielä ole kaikki, vaan sokerina pohjalla Suomen eduskunta
päätti vuonna 2001, että työntekijällä ei ole tällaisessa tapauksessa
työvelvollisuutta, vaan koko rahasumma on maksettava työntekijälle palkkana
ilman työtä! Näin siis 200 päivän kuuri, jolla yritettiin pelastaa yritys,
kääntyi seitsemän kuukauden palkalliseksi lomaksi. Meniköhän tässä
lainsäädännössä kaikki nyt ihan oikein?
Asiaan ei myöskään vaikuta, että lomautettu oli näiden 200 lomautuspäivän
aikana yli neljä viikkoa yrityksen palkkalistoilla viettäessään
kesälomaansa. Vastaavanlaisesta tapauksesta on korkeimman oikeuden päätös
vuodelta 1999. Vaikka lomautus tosiasiallisesti keskeytettiin ja yritys
maksoi palkkaa ja lomautusta jatkettiin, lasketaan nämä palkkapäivätkin
lomautusjaksoksi!
Erikoista ja kallista logiikkaa Suomen korkeimmalta oikeuselimeltä.
Lain ja ennakkotapausten vääryys on niin suuri, että sitä eivät purematta
niele sen enempää työntekijät kuin yrittäjätkään. Tämä karhunrauta on
tietenkin isolle yritykselle aivan eri mittasuhteissa kuin pienelle. Pieni
yritys joutuu todelliseen ahdinkoon. Laki toteutuu, mutta missä on oikeus
ja kohtuus?
*- Päättäjät elävät mennyttä aikaa -*
Tähän on tultu sen takia, että ihmiset, jotka sopivat työelämän asioista,
elävät kaukana arkitodellisuudesta. He eivät ymmärrä tekojensa seurausta.
Pienten ja keskisuurten yritysten asioita ajavat ihmiset, jotka henkisesti
istuvat vielä Kekkosen pöydässä lounaalla, lahtarit omalla puolellaan ja
punikit omalla. Lahtari heittää omasta poterostaan käsikranaatin, jossa
lukee "minimipalkan alennus". Punikki heittää omastaan toisen, jossa lukee
"irtisanomissuojan parantaminen". Kaikki iskut ottaa vastaan, kuten aina,
tulessa makaava pienyrittäjä.
Jos joku saa ajatuksen ryhtyä vaikka itsenäiseksi toiminimiyrittäjäksi ja
tarjota palveluja teollisuuden lomien ja ruuhkahuippujen tuuraajana, hänen
kannattaa ehdottomasti mennä työvoimatoimistoon ja kysyä sieltä neuvoa.
Asiaan erikoistunut virkailija vääntää hänelle yhdelle A4:lle koko
suomalaisen yrittämisen kaikessa karuudessaan. Exeliin laitetaan ensin
yrittäjäkokelaan lomat. Ainakin neljä viikkoa kesälomaa, viikko talvilomaa
ja mahdollisesti vielä vähän "pekkasiakin". Sen jälkeen aletaan latoa
kuluja jäljelle jääneiden tuntien päälle.
Lopputuloksena on laskelma, josta älykkäimmät tajuavat, että he eivät
pitkään aikaan voi myydä tuollaista määrää työtunteja tuohon hintaan.
Mistä järki tähän maahan? Miksi näitä asioita on helppo selittää
työntekijöille, riviammattiyhdistysmiehille, oikeasti likipitäen kaikille.
Mutta näitä asioita ei ymmärretä työantajaliittojen, työntekijäliittojen ja
politiikan terävässä kärjessä.
toimintansa laskeville markkinoille, on ryhdyttävä toimenpiteisiin.
Yksi toimenpiteistä on usein lomauttaminen. Se on nopea ja melko helppo
tapa leikata henkilömenoja, jotka ovat lähes yrityksen kuin yrityksen
suurin menoerä. On myös luonnollista, että tähän ryhdytään, koska
vähäisempään työmäärään tarvitaan pienempi määrä työntekijöitä.
Irtisanominen koetaan usein liian pysyvänä ratkaisuna ja varsinkin pienissä
yrityksissä vaikeana, koska kuka sitä nyt haluaa irtisanoa vanhoja
työntekijöitä.
Ryhdyttyään lomauttamaan pieni yritys tietenkin pitää toimea väliaikaisena,
sellaiseksihan koko mekanismi on tarkoitettukin.
Luontaisena optimistina yrittäjä uskoo, että olot paranevat ja voidaan taas
jatkaa toimintaa täydellä miehityksellä.
Mutta olosuhteiden on parannuttava nopeasti, sillä kun 200 lomautuspäivää
tulee täyteen, kävelee työntekijä sisään ja irtisanoo itsensä. Tähän
hänellä on oikeus.
Mutta tällaisessa tilanteessa katsotaan lomautuksen muuttuneen työnantajan
aikaansaamaksi irtisanomiseksi, ja tällöin irtisanomisaika on työnantajan
irtisanomisajan mukainen. Koska työntekijä on ollut talossa pitkään, tulee
kuuden kuukauden irtisanomisaika. Sen lisäksi tältä ajalta hänelle
tietenkin kertyy lomat ja lomapalkan korotus. Yhteensä se tekee, työajaksi
muutettuna, yli seitsemän kuukauden palkan.
*- Siitä tulikin palkallinen loma -*
Tässäkään ei vielä ole kaikki, vaan sokerina pohjalla Suomen eduskunta
päätti vuonna 2001, että työntekijällä ei ole tällaisessa tapauksessa
työvelvollisuutta, vaan koko rahasumma on maksettava työntekijälle palkkana
ilman työtä! Näin siis 200 päivän kuuri, jolla yritettiin pelastaa yritys,
kääntyi seitsemän kuukauden palkalliseksi lomaksi. Meniköhän tässä
lainsäädännössä kaikki nyt ihan oikein?
Asiaan ei myöskään vaikuta, että lomautettu oli näiden 200 lomautuspäivän
aikana yli neljä viikkoa yrityksen palkkalistoilla viettäessään
kesälomaansa. Vastaavanlaisesta tapauksesta on korkeimman oikeuden päätös
vuodelta 1999. Vaikka lomautus tosiasiallisesti keskeytettiin ja yritys
maksoi palkkaa ja lomautusta jatkettiin, lasketaan nämä palkkapäivätkin
lomautusjaksoksi!
Erikoista ja kallista logiikkaa Suomen korkeimmalta oikeuselimeltä.
Lain ja ennakkotapausten vääryys on niin suuri, että sitä eivät purematta
niele sen enempää työntekijät kuin yrittäjätkään. Tämä karhunrauta on
tietenkin isolle yritykselle aivan eri mittasuhteissa kuin pienelle. Pieni
yritys joutuu todelliseen ahdinkoon. Laki toteutuu, mutta missä on oikeus
ja kohtuus?
*- Päättäjät elävät mennyttä aikaa -*
Tähän on tultu sen takia, että ihmiset, jotka sopivat työelämän asioista,
elävät kaukana arkitodellisuudesta. He eivät ymmärrä tekojensa seurausta.
Pienten ja keskisuurten yritysten asioita ajavat ihmiset, jotka henkisesti
istuvat vielä Kekkosen pöydässä lounaalla, lahtarit omalla puolellaan ja
punikit omalla. Lahtari heittää omasta poterostaan käsikranaatin, jossa
lukee "minimipalkan alennus". Punikki heittää omastaan toisen, jossa lukee
"irtisanomissuojan parantaminen". Kaikki iskut ottaa vastaan, kuten aina,
tulessa makaava pienyrittäjä.
Jos joku saa ajatuksen ryhtyä vaikka itsenäiseksi toiminimiyrittäjäksi ja
tarjota palveluja teollisuuden lomien ja ruuhkahuippujen tuuraajana, hänen
kannattaa ehdottomasti mennä työvoimatoimistoon ja kysyä sieltä neuvoa.
Asiaan erikoistunut virkailija vääntää hänelle yhdelle A4:lle koko
suomalaisen yrittämisen kaikessa karuudessaan. Exeliin laitetaan ensin
yrittäjäkokelaan lomat. Ainakin neljä viikkoa kesälomaa, viikko talvilomaa
ja mahdollisesti vielä vähän "pekkasiakin". Sen jälkeen aletaan latoa
kuluja jäljelle jääneiden tuntien päälle.
Lopputuloksena on laskelma, josta älykkäimmät tajuavat, että he eivät
pitkään aikaan voi myydä tuollaista määrää työtunteja tuohon hintaan.
Mistä järki tähän maahan? Miksi näitä asioita on helppo selittää
työntekijöille, riviammattiyhdistysmiehille, oikeasti likipitäen kaikille.
Mutta näitä asioita ei ymmärretä työantajaliittojen, työntekijäliittojen ja
politiikan terävässä kärjessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiusataanko taas pientä yrittäjää?
Vui kamala,pikku yrittäjä ei tietenkään itse valinnut omaa osaansa,ui ui.
Yrittäjät ovat kyllä suomen kovimpia valittajia, työvoima pitäisi saada ilmaiseksi erittäin hyvin koulutettuna,valtion pitäisi ottaa yritysten riskit niskoilleen yms.
"itse valinnut omaa osaansa,ui ui."
Kyllä valitsi, mutta onneksi vahingosta voi aina viisastua!
"Yrittäjät ovat kyllä suomen kovimpia valittajia"
Ja päinvastoin kuin vasurit, yrittäjä valittaa aina AIHEESTA!
"työvoima pitäisi saada ilmaiseksi erittäin hyvin koulutettuna,valtion pitäisi ottaa yritysten riskit niskoilleen yms."
Eiköhän ole vain oikeus ja kohtuus, että saamme samat oikeudet ja turvan valtiolta kuin palkansaajakin? Tuskinpa kukaan vapaaehtoisesti haluaisi ryhtyä ORJAKSI?
Kuinka monta päivää kyseisessä asiassa on valitus oikeus? Odotan pikaista vastausta. Kiitos jo etukäteen.
Kannattaisi ehkä tehdä hallittu konkurssi, irtisanomisaika 2 vko. Jatkaa voisi joskus. Konkurssi täytyy vain toteuttaa oikein ja jos pesässä sopivasti rahaa veroihin, palkkavelkoihin yms, ei käräjille tarvitse mennä henkilökohtaisten varojen sakkojen yms menetyksien pelossa. Konkurssi siis pelastaa yrityksen, velkasaneeraukseen pätee osin samat säännöt tosin en viimeisestä aivan varma
Vitkuttelua ja sekoilua lomautuksen/irtisanomisen kanssa. Kuule, harvempi yrittäjä on niin tyhmä, että ilkeää noin tyhmiä juttuja levitellä. Se 6 kk irtisanomisaika ei tule minään yllätyksenä monen vuoden jälkeen, sitä vartenhan yrityksen kassaan viisas yrittäjä on kerännyt rahaa.
Suomessa muuten irtisanominen ja työvoiman saatavuus on EUn helpoimpia asioita. Pien- (ja suur-) yritysten henkilöstöosaamisessa on puutteita ja ne paikkaa sitten sitä käyttämällä lakitoimistoja sopimusten tekemiseen. Niidenkin osaamisessa on puutteita. Juuri konsultoin kaveriani, joka meni töihin firmaan, jolle lakitoimisto oli tehnyt sopparipohjan. Olihan se komean näköistä tekstiä, josta lakimiesten kelpasi laskuttaa, mutta ei se vettä pidä. Ehkä parempi kuitenkin kuin ei mitään.
Ei ole muuten pitkä aika siitä kun Nokia hävisi jutun kyvyttömyyttään laskea lomarahoja. Että osataan sitä ryssiä sielläkin.