Suomen ruotsinopettajat, Folktinget ja Svenska.nu ovat lähettäneet avoimen kirjeen Opetushallituksen pääjohtajalle Timo Lankiselle ruotsin kielen puolesta.
Avoin kirje pääjohtaja Timo Lankiselle
Suomen ruotsinopettajat ovat huolestuneina seuranneet suomenkielisten lasten ja nuorten ruotsin kielen taitojen nopeaa heikkenemistä. Suurin osa heistä aloittaa ruotsin kielen opiskelun peruskoulun 7. luokalta. Peruskoulun tuntijakoa muutettiin vuonna 1998 siten, että toisen kotimaisen opetuksen resurssia vähennettiin kolmasosalla. Tämä on johtanut jatko-opintojen kannalta kestämättömään tilanteeseen.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen totesi radiohaastattelussa (Yle Vega 26.2.2009) muun muassa, että ”ruotsin kielen taidon puute alkaa olla ongelma työelämässä, kun uudet sukupolvet hallitsevat kieltä huonommin. Opiskelijoille pitää tehdä selväksi miten tärkeää ruotsin kielen taito on yrityksille”.
Tilanteen korjaamiseksi esitämme, että ruotsin kielen opinnot aloitetaan jo peruskoulun 5. luokalta pätevien kieltenopettajien johdolla. Hyvän kielitaidon hankkiminen vaatii pitkäaikaista työtä ja kielikylpykokemukset osoittavat, että varhaisessa vaiheessa aloitettu kieltenopiskelu tuottaa hyviä tuloksia. Lapset oppivat helposti oikean ääntämisen ja arkipäivän tärkeät ilmaisut kielikylpymäisen opetuksen lomassa. Oikean ääntämisen oppiminen parantaa puheen ymmärtämistä, mikä puolestaan rohkaisee lasta itsekin puhumaan.
Nykyjärjestelmän selkeä muuttaminen säästäisi yhteiskunnan koulutukseen käyttämiä varoja. Melkein samoilla resursseilla, mutta eri tavoin järjestettynä, saadaan aikaan parempi lopputulos. Korkea-asteella resursseja voitaisiin käyttää syventäviin opintoihin, eikä perusasioiden kertaamiseen, mikä valitettavasti on tällä hetkellä käytäntö liian monessa korkeakoulussa ja yliopistossa. Varhaisemmalla aloituksella voidaan vaikuttaa myös ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden puutteellisen kielitaidon parantamiseen. Suorittajatason tehtäviin valmistuvat tarvitsevat nimenomaan suullista kielitaitoa, mm. lähihoitajat vanhustenhoidossa. Nykyresursseilla ei kansalaisille pystytä takaamaan kielilain antamia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Svenska nu -verkoston tarjoamat palvelut ja TOKI-projektin toiminta ovat lisänneet opiskelijoiden kiinnostusta ruotsinkieltä ja pohjoismaista kulttuuria kohtaan. TOKI-projektiin osallistuneiden lukioiden oppilaat ovat saavuttaneet ruotsin kielessä keskimääräistä parempia tuloksia ja näissä kouluissa myös yo-kirjoituksin osallistuneiden määrä on ollut muita lukiota korkeampi. Kimmoke-projekti kuitenkin osoitti, että pelkät projektit eivät takaa jatkuvuutta. Kimmoke-projektin päätyttyä palattiin pian entiselle tasolle. Siksi on tärkeää tehdä peruskoulun tuntijaon yhteydessä kestävän kehityksen turvaavia päätöksiä.
Yhteiskunnan palvelujen kannalta on myös tärkeää, että lapset, nuoret ja heidän huoltajansa saavat riittävän varhaisessa vaiheessa tietoa kielitaidon merkityksestä jatko-opintojen kannalta.
Helsingissä 21.9.2009
Suomen ruotsinopettajat ry Svenska Finlands folkting Gunvor Kronman
Sisko Harkoma Kimmo Sasi Svenska nu
puheenjohtaja II varapuheenjohtaja styrgruppsordförande
Avoin kirje pääjohtaja Timo Lankiselle
Suomen ruotsinopettajat ovat huolestuneina seuranneet suomenkielisten lasten ja nuorten ruotsin kielen taitojen nopeaa heikkenemistä. Suurin osa heistä aloittaa ruotsin kielen opiskelun peruskoulun 7. luokalta. Peruskoulun tuntijakoa muutettiin vuonna 1998 siten, että toisen kotimaisen opetuksen resurssia vähennettiin kolmasosalla. Tämä on johtanut jatko-opintojen kannalta kestämättömään tilanteeseen.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen totesi radiohaastattelussa (Yle Vega 26.2.2009) muun muassa, että ”ruotsin kielen taidon puute alkaa olla ongelma työelämässä, kun uudet sukupolvet hallitsevat kieltä huonommin. Opiskelijoille pitää tehdä selväksi miten tärkeää ruotsin kielen taito on yrityksille”.
Tilanteen korjaamiseksi esitämme, että ruotsin kielen opinnot aloitetaan jo peruskoulun 5. luokalta pätevien kieltenopettajien johdolla. Hyvän kielitaidon hankkiminen vaatii pitkäaikaista työtä ja kielikylpykokemukset osoittavat, että varhaisessa vaiheessa aloitettu kieltenopiskelu tuottaa hyviä tuloksia. Lapset oppivat helposti oikean ääntämisen ja arkipäivän tärkeät ilmaisut kielikylpymäisen opetuksen lomassa. Oikean ääntämisen oppiminen parantaa puheen ymmärtämistä, mikä puolestaan rohkaisee lasta itsekin puhumaan.
Nykyjärjestelmän selkeä muuttaminen säästäisi yhteiskunnan koulutukseen käyttämiä varoja. Melkein samoilla resursseilla, mutta eri tavoin järjestettynä, saadaan aikaan parempi lopputulos. Korkea-asteella resursseja voitaisiin käyttää syventäviin opintoihin, eikä perusasioiden kertaamiseen, mikä valitettavasti on tällä hetkellä käytäntö liian monessa korkeakoulussa ja yliopistossa. Varhaisemmalla aloituksella voidaan vaikuttaa myös ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden puutteellisen kielitaidon parantamiseen. Suorittajatason tehtäviin valmistuvat tarvitsevat nimenomaan suullista kielitaitoa, mm. lähihoitajat vanhustenhoidossa. Nykyresursseilla ei kansalaisille pystytä takaamaan kielilain antamia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Svenska nu -verkoston tarjoamat palvelut ja TOKI-projektin toiminta ovat lisänneet opiskelijoiden kiinnostusta ruotsinkieltä ja pohjoismaista kulttuuria kohtaan. TOKI-projektiin osallistuneiden lukioiden oppilaat ovat saavuttaneet ruotsin kielessä keskimääräistä parempia tuloksia ja näissä kouluissa myös yo-kirjoituksin osallistuneiden määrä on ollut muita lukiota korkeampi. Kimmoke-projekti kuitenkin osoitti, että pelkät projektit eivät takaa jatkuvuutta. Kimmoke-projektin päätyttyä palattiin pian entiselle tasolle. Siksi on tärkeää tehdä peruskoulun tuntijaon yhteydessä kestävän kehityksen turvaavia päätöksiä.
Yhteiskunnan palvelujen kannalta on myös tärkeää, että lapset, nuoret ja heidän huoltajansa saavat riittävän varhaisessa vaiheessa tietoa kielitaidon merkityksestä jatko-opintojen kannalta.
Helsingissä 21.9.2009
Suomen ruotsinopettajat ry Svenska Finlands folkting Gunvor Kronman
Sisko Harkoma Kimmo Sasi Svenska nu
puheenjohtaja II varapuheenjohtaja styrgruppsordförande
Vastaukset 5
Vanhimmat
on pakkoruotsituksen aikaistamisen taustalla, Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Sisko Harkoma, Folktingetin varapuheenjohtaja Kimmo Sasi ja Svenska.nu:n kummisetä Lipponen vaikka Gunvor Kronman onkin allekirjoittanut kirjeen.
-Ei siis ole todellakaan Henna Virkkusen idea aikaistaa pakkoruotsistusta vaan se idea tulee täältä tämän kolmikon suunnalta Rkp:n painostuksesta.
nämä saavat ruotsalaisten säätiöitten taholta tietää ainoastaan pankkien asiakastilejä seuraavat henkilöt.
Voi tuota tekopyhyyden määrää!
Pakkoruotsittajat ovat muka huolissaan pakkoruotsin kustannuksista. Joopa joo.
Aina on kiljuttu ja vaadittu lisää resursseja eli rahaa ja nyt perustellaan rahan sääästöllä.
Kaikki valheet ovat taas svekojen käytössä pakkoruotsitusta ajessaaan.
kauhuksi tuntimääriä ei aiota lisätä millään tavoin, jolloin ruotsia opiskeltaisiin tulevaisuudessa tuntimääräisesti
entistäkin vähemmän, mutta ruotsin kielen opiskelu aloitettaisiin aikaisemmin.Pakkoruotsittajat löivät
kirveensä kiveen vaatiessaan järjetöntä pakkoruotsin aikaistamista.
En ole huolissani pakkoruotsittajien kirveistä vaan viidesluokkalaisista. Oikeasti siellä on porukkaa, jolle yksi tunti vierasta kieltä viikossa juuri siinä saumassa, kun on aloitettu uusina fysiikka, kemia, maantieto, biologia ja historia, on kova juttu.
Arvelen, että kolmannes oppilaista, varsinkin maahanmuuttajat kärsivät muutoksesta.
Meidän aikuisina voi olla aika vaikea muistaa sitä, mutta viitosella on jo osalla oppilaista vaikea pysyä perässä. Jos siinä vaiheessa rupeaa tippumaan peruskoulun kelkasta, ei ole kovin suuria odotettavissa jatkossa.
Eivät saisi hyväosaiset ruotsinopet, koulutussuunnittelijat ja ministerit leikkiä asioilla, joita eivät ymmärrä.