Täällä on kerrottu, että pääministeri Matti Vanhanen käytti opintoihinsa ennätykselliset 13 vuotta.
Jos tämä pitää paikkansa, en yhtään ihmettele miksi kaveri on tuollainen jahkailija myös pääministerinä.
Vanhanen puhuu ja puhuu sekä perustaa komiteoita, mutta ei saa aikaan yhtään mitään. Työttömien määrä on Vanhasen pääministerikaudella kasvanut jo 30,000.
Huvittaa, että kaveri vaatii opiskeluaikojen rajaamista yliopistoissa. Rajoitukset olisivat potkaisseet Vanhasenkin pois yliopistosta ennen papereiden saamista.
Jos tämä pitää paikkansa, en yhtään ihmettele miksi kaveri on tuollainen jahkailija myös pääministerinä.
Vanhanen puhuu ja puhuu sekä perustaa komiteoita, mutta ei saa aikaan yhtään mitään. Työttömien määrä on Vanhasen pääministerikaudella kasvanut jo 30,000.
Huvittaa, että kaveri vaatii opiskeluaikojen rajaamista yliopistoissa. Rajoitukset olisivat potkaisseet Vanhasenkin pois yliopistosta ennen papereiden saamista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...yliopisto-opiskelut aloittaneesta ei valmistu koskaan. Vanhanen sentään valmistui. Vanhanen omasta kokemuksestaan ja hallitus ovat oikeassa, että opiskeluaikoja pitää lyhentää ja yhteiskunnan pitää edellyttää myös opiskelijalta vastuuta sen vastapainoksi, että yhteiskunta tarjoaa hänelle ilmaisen opiskelun.
Esitetyssä mallissa opiskeluaikojen lyhentämiseksi on huomattavia heikkouksia. Niitä on tuolla "yliopistot ja korkeakoulut" -osastolla käsitelty enemmänkin, en ala tässä niitä listaamaan. Laitan tuonne alas linkit kirjoitukseeni ja Hgin yliopiston rehtorin kannanottoon, niissä on listattu eräitä pahimpia ongelmakohtia.
Tiivistetysti sanottuna malli lisäisi byrokratiaa, vaikeuttaisi opiskelijoiden tuottavan työn tekemistä sekä ei huomioisi riittävällä tavalla erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Esittämääsi ongelmakohtaan (siihen, että osa opiskelijoista ei valmistu koskaan... minun on kyllä noin suurta prosenttia vaikea niellä, onko sinulla esittää jonkin virallislähteen kannanottoa tai tutkimusta?) esitetyt muutokset toisivat ainoastaan heikennyksiä, koska osalta opiskelijoista riistettäisiin mahdollisuus suorittaa tutkintonsa loppuun.
Mainitsemasi vastuun edellyttäminen opintojen edistymisestä toteutuu rajatun opintotukiajan muodossa jo nykyisellään. Jos ei saa opintojaan vaaditussa ajassa pakettiin, täytyy käydä töissä opintonsa ja elämisensä maksaakseen. Se ei ole yhdeltäkään tunnolliselta veronmaksajalta pois, eikä yliopistossa kirjoilla oleva, mutta opintoja suorittamaton opiskelija maksa senttiäkään yhteiskunnalle.
Lisäksi on turha puhua mistään hallituksen yhteisestä mielipiteestä, koska tähän mennessä asiaan on virallisesti ottanut kantaa vain kaksi ministeriä, Haatainen ja Vanhanen. Esimerkiksi RKP vastustaa tiukasti heikennyksiä opiskelijan asemaan, samoin todella moni keskustan ja sdp:n kansanedustaja.
Mielestäni on aivan käsittämätön ajatus, että tavallisen puolueorganisaatioon kuulumattoman ihmisen pitäisi kannattaa jotain ehdotusta pelkästään sen takia, että kannattaa yleisellä tasolla jonkin poliittisen ryhmittymän muita tavoitteita. Jos esitys on susi, niin sillä selvä, ja sitä pitääkin kritisoida. Pidetään asiat asioina eikä turhaan glorifioida päivänpolitiikassa esitettyjä kannanottoja.
Kirjoitukseni aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000002758882
Ote Helsingin yliopiston rehtorin tuoreesta puheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000002816008
Tietääkö joku miten kauan Luihu-Anneli käytti oikeustieteen opintoihin?
Ilmeisesti oppi ei mennyt perille, sillä hän yksin teoin ja harkiten käytti rikoksella saatua materiaalia vaalikampanjassa. Oikeusoppineen kuvittelisi ymmärtävän laillisen ja laittoman eron.
Uskoakseni haluat tietää Anneli Jäätteenmäen opiskeluajasta. Teoksessaan "Oikeus voittaa" 1999, Anneli valaisee myös opiskeluaikojaan. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kiviristin yhteiskoulusta Lapualla 1974. Lukion viimeisellä luokalla hänelle oli jo selvinnyt, että lähtee opiskelemaan lakia oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Opiskelujen loppuvaiheessa hän kysyi kesätöitä Lapuan nimismiehen lomittajana, mutta Annelille tehtiin selväksi, että nimismiehen työ oli miesten hommia. Vasta vuonna 1976 oli tullut voimaan laki, jonka mukaan naisetkin oikeutettiin nimismiehen virkaan.
Anneli oli valmis varatuomari v.1980, istuen käräjät Kauhajoella - auskultoiden siellä 25-vuotiaana. Lapuan kaupungin lakimieheksi hänet valittiin 1982.
Anneli osallistui opiskelijapolitiikkaan. Hän oli mm. Pykälä ry:n hallituksen jäsen. Hän oli myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen ja valittiin HYY:n edustajana yliopiston konsistoriin.
Annelin opintoja "viivästytti" hänen toimintansa politiikassa jo tuolloin. Isänsä kysyi: "Valmistutkohan sinä koskaan?"
Anneli toimi ennen lyhyttä diplomaatin uraansa vuoden verran työmarkkinajuristina Kunnallisessa sopimusvaltuuskunnassa, kunnes hänet valittiin Lapuan kaupungin lakimieheksi 1982.
Vuonna 1983 Eeva Kuuskoski kutsui hänet poliittiseksi sihteerikseen ja neljä vuotta myöhemmin 1987 Anneli valittiin eduskuntaan. Juristista tuli poliitikko.
Alkuperäiseen kysymykseen: "Kauanko Anneli opiskeli?", voidaan hänen varsinaiseksi opiskeluajaksi laskea 5,5 vuotta.
(Lähde Anneli Jäätteenmäen teoksesta: Oikeus voittaa, 1999, Edita Helsinki)
opiskeli 12 vuotta. Entä E. Liikanen, I. Kanerva et cetera.
Onks teil tiatoo, onks Vennamon Posti-Pekka jatkanut opintojaan. Hänen tittelikseen näyttää jääneen tuo tekniikan ylioppilas? Onks teekkarilla jääny huikka päälle? Kertokaa, jotka tiedätte Pekasta jotain? Onks mulla toivoo, kyselee 23 vuotias yo-postipoika Pasilan lajittelukeskuksesta.
Noinko on vanhaa se Annelinkin lakitieto. Kaikki lait senjälkeen muuttuneet. Voi voi. Ei mitään uutta päässä siis.
Kyllä on kommentit morsiamella. Et tajua saitilla esiintulleita kysymyksiä etkä keskustelustakaan paskan vertaa! Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten...