Ennenkuin alat Juho touhuamaan Petsamoa suomelle,kaivele vaikkapa Liittoutuneiden allekirjoittama rauhansopimus. Luottuasi sen suosittelen tutustumista vielä Die Welt-lehden kirjoitusten pohjalta saksalaisten julkaisemiin tutkimuksiin suomen sodanaikaisista sopimuksista Natsi saksan kanssa.
Lainaus Uuden Suomen artikkelista.
Viaton Suomi vai osallistuimmeko sittenkin:
Suomen sodanaikaisten tapahtumien tutkimustulokset kiinnostavat maailmalla. Saksalaislehti viittaa tuoreisiin tutkimuksiin, jotka murtavat myytin, jonka mukaan suomalaiset eivät osallistuneet kommunistien ja juutalaisten surmaamiseen toisen maailmansodan aikana.
Suomessa asiasta kerrotaan historia-alan Agricola-sivustolla.
Die Welt -lehti uutisoi Suomen sodanaikaisista tapahtumista otsikolla: suomalaiset tekivät natsien kanssa massamurhia. Lehti kertaa muutaman vuoden vanhaa sensaatiota, jossa paljastui tietoja Hitlerin ja Mannerheimin käymistä keskusteluista. Hitler kävi onnittelemassa Mannerheimia tämän 75-vuotissyntymäpäivillä vuonna 1942.
Miesten keskustelut paljastuivat ääninauhalta jo vuonna 2004, mutta ovat lehden mukaan jääneet Suomessa vaille laajempaa huomiota.
Suomalaisten vaiettu sotahistoria on ollut kansainvälisesti esillä sen jälkeen, kun Ruotsissa ilmestyi Henrik Arnstadin Skyldig till skuld -kirja.
Arnstadtin näkemyksistä on käyty vilkasta keskustelua Uudessa Suomessa.
Lainaus Uuden Suomen artikkelista.
Viaton Suomi vai osallistuimmeko sittenkin:
Suomen sodanaikaisten tapahtumien tutkimustulokset kiinnostavat maailmalla. Saksalaislehti viittaa tuoreisiin tutkimuksiin, jotka murtavat myytin, jonka mukaan suomalaiset eivät osallistuneet kommunistien ja juutalaisten surmaamiseen toisen maailmansodan aikana.
Suomessa asiasta kerrotaan historia-alan Agricola-sivustolla.
Die Welt -lehti uutisoi Suomen sodanaikaisista tapahtumista otsikolla: suomalaiset tekivät natsien kanssa massamurhia. Lehti kertaa muutaman vuoden vanhaa sensaatiota, jossa paljastui tietoja Hitlerin ja Mannerheimin käymistä keskusteluista. Hitler kävi onnittelemassa Mannerheimia tämän 75-vuotissyntymäpäivillä vuonna 1942.
Miesten keskustelut paljastuivat ääninauhalta jo vuonna 2004, mutta ovat lehden mukaan jääneet Suomessa vaille laajempaa huomiota.
Suomalaisten vaiettu sotahistoria on ollut kansainvälisesti esillä sen jälkeen, kun Ruotsissa ilmestyi Henrik Arnstadin Skyldig till skuld -kirja.
Arnstadtin näkemyksistä on käyty vilkasta keskustelua Uudessa Suomessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jotenkin näyttää nyt siltä, ettei veli venäläinen oikein suuresti ihastuisi Juhon Petsamon palautusehdotuksesta!
No jopa on,,,suomella ei ollut mitään vaihtoehtoa. Joukkotuhoihin ei otettu osaa. Saksaan luovutettiin ihmisiä, muuten ei saksasta saatu leipää kansalle, sotilaille, eikä aseita.
Littoutuneet möivät suomen NL lle. Kuka esitti suomelle vaatimuksia alueluovutuksista jne. Kun muistaa tai lukee, jos osaa lukea muutakin kuin kominternin julkaisuja, niin eipä euroopan syttyessä liekkeihin ollut vaihtoehtoja. Tie valittiin ja se vei perille, kovalla hinnalla. Siitä saavat nyt nauttia kaiken maailman NL myötäilijät. Saksassa on pesää puhdistettavana ilman, että siihen täytyy suomea sekoittaa.
Suomessa varmasti aavistus oli saksan tapahtumista, mutta tarkat tiedot totuudesta oli liitoutuneilla. Kaiken maailman tietäjiä on pullamössö suomessa kasvaneena, vaikka ei ole mitään käsitystä siitä millaista aikaa silloin elettiin. Nykypäivän mittapuissa jeesustellaan.
Sille että Suomi kaivetaan esiin viime sodan aikaisista toimistaan, vankien kommunistien ja juutalaisten kohtelusta. Ei suomessa mahdeta mitään. Historian tutkijat tulee aikanaan kaivamaan ne esiin.
Olisko peräti suomalaiset oppiisänä Natseille heidän tuhoamisohjelmia suunnitellessaan.
Mannerheim näytti maailmalle mallia jo 1918 Suomenlinnan kaltaisilla kuolemanleireillä missä vangit näännytettiin nälkään. Oppi ainakin saksassa meni hyvin perille.Lankeaako kiitos Mannerheimille ja Suojeluskunnalle, sen tulee aika näyttämään.
Suomen Kuvalehden artikkelista ja kirjasta:
"Punavankileirit – suomalainen murhenäytelmä 1918"
"... Kirkko oli kantansa kiinni lyönyt. Arkkipiispa Gustaf Johanssonin mielestä kaikki Jumalan kieltäjät pitäisi tappaa ja piispa Otto Colliander julisti, että työväestö oli kapinointinsa takia ”Jumalan kirouksen alainen ja jätettävä Saatanan haltuun.”
Ajatuksesi siitä, että saksalaiset olisivat saaneet leirintäkeskusoppia Suomesta 1918 osallistuessaan Suomen sisällissotaan, ei ole aivan uusi. Olen lukenut siitä jo joskus vuonna miekka ja kypärä, mutta en muista kirjoittajan nimeä. Toisaalta Suomikaan ei ollut leirien keksijä; briteillä oli vastaavia jo buurisodassa.
Meillä suomalaisilla tuntuu olevan jokseenkin vaikea suhde omaan historiaamme. Emme ole vielä päässeet yksimielisyyteen neljänsadan vuoden takaisten Nuijasodan tapahtumien syistä ja seurauksista, joten on turha haaveillakaan, että vuosi 1918 tai Toinen maailmansota monimutkaisine ystävyys- ja vihollisuuskuvioineen selviäisivät vielä meidän elinaikanamme.