Olen tässä kuluneina kuukausina mietiskellyt lapsen hankkimista mieheni kanssa mutta asiassa on sellainen mutta että palkään synnytystä ja siihen liittyvää kipua aivan mielettömästi. Miten siis on: tarvitaanko keisarinleikkaukseen jokin omaa tai vauvaa vaarantava syy/riski? Kun itsestä tuntuu että se leikkaus olisi itselle parempi vaihtoehto vaikka mitään riskejä ei synnytykseen liityisikään...pelkään vain sitä normaalia synnytystä..
ja miten sitten on se epiduraali? Olen sitäkin tietysti miettinyt mutta ei kai sekään kaikkea kipua voi poista..
joku tietysti nyt miettii että en lasta varmasti oikeasti haluakkaan kun en ole valmis näkemään ja kokemaan sitä vaivaa mitä sen synnyttäminen vaatii,mutta en voi näille ajatuksille mitään..ja voihan se olla että nekin ajan myötä lientyy...tai sitten ei.....
ja miten sitten on se epiduraali? Olen sitäkin tietysti miettinyt mutta ei kai sekään kaikkea kipua voi poista..
joku tietysti nyt miettii että en lasta varmasti oikeasti haluakkaan kun en ole valmis näkemään ja kokemaan sitä vaivaa mitä sen synnyttäminen vaatii,mutta en voi näille ajatuksille mitään..ja voihan se olla että nekin ajan myötä lientyy...tai sitten ei.....
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä ne tunteet synnytyksen suhteen helpottaa aikanaan, kun ajattelet vaan että synnytys on täysin luonnollinen tapahtuma johon naisen kroppa on tehty ja valtaosa lapsista syntyy joka päivä ongelmattomasti alateitse. Hyviä kivunlievityskeinoja on olemassa nykyään, epiduraali ja spinaalipuudutukset ovat loistavia ja turvallisia! Pelkokin on normaalia ja se pitääkin käsitellä, oikea tieto ja ymmärrys auttaa. Sektio on vaihtoehtona hyvä ja pakollinenkin niille, joilla syy siihen on olemassa, mutta kaikki tutkimukset tukevat alatiesynnytyksen "paremmuutta" sekä lapsen että äidin kannalta normaaliraskaudessa. Sektio kasvattaa komplikaatioriskejä etenkin toisessa raskaudessa, eli jos ensimmäinen raskaus on päätynyt sektioon, on seuraavassa raskaudessa suuremmat komplikaatioriskit syntyi lapsi sitten alateitse tai sektiolla.
Pelko on toki joskus ihan este alatiesynnytykselle, mutta kokemuksesta voin kertoa monien äitien kommentin sektion "helppoudesta" (ammattini puolesta): olotila sektion aikana on usein melko kehno, äidille tulee herkästi pahoinvointia joka voi kestää pitkäänkin, hengitys on hankalaa ja haavakipukaan ei ole mitään kovin hauskaa jälkeenpäin... Nukutusta sektioon ei saa ellei ole lapsen/äidin hengenlähtö lähellä. Monet ovat sanoneet että luulivat sektiota sellaiseksi toimenpiteeksi, mikä ei tunnu missään ja väärin meni. Sekin on omalla tavallaan ikävää ja tekee kipeää. Lisäksi saa elinikäisen arven masuun, lihaskerroksiin ja kohtuun. Sektiohaava usein paranee ihan hyvin, mutta lisää riskejä nimenomaan siinä seuraavassa raskaudessa.
Valinta on tietenkin sinun sitten jos päätät lapsen hankkia, mutta tässä oli vähän näkökulmia omasta kokemuksestani. Itse odotan nyt ensimmäistäni ja toivon hartaasti että lapsi syntyy alakautta. Joskushan on pakko mennä äidin ja lapsen turvallisuuden vuoksi sektioon, sitten sille ei voi mitään. Älä pelkää käsitellä pelkoasi, hanki tietoa ja jututa äitejä jotka ovat synnyttäneet alakautta ongelmitta. Näihin "kauhutarinoihin" mitä täälläkin palstalla näkee, ei kannata verrata, ne ovat yksittäisiä tapauksia, valtaosa lapsista syntyy tosi nätisti ja luonnollisesti!
ajattelen että sektio on minulle ainoa oikea tapa synnyttää Minulla syy ei ole pelkästään kipu, vaan se tilanne että olet haarukka levällään vieraiden ihmisten edessä etkä kipujen takia pysty tilannetta hallitsemaan, voi tulla ulosteet alle jne,,itseasiassa kipua en pelkää vaan juuri em mainittua asiaa. Ja entä jos normaalisynnytys jättää entisen alapään, jonka hoidattamiseksi saat jonottaa julkisessa terv. huollossa.
Olenkin päättänyt että menen vaikka ulkomaille synnyttämään omalla rahalla mikäli Suomessa ei vaateeseeni suostuta. En voi kuin ihmetellä kuinka juopot ja vastaavat hoidetaan kalliisti veroeuroilla teholla, mutta ei sitten haluta tehdä elektiivistä leikkausta sitä todella haluavalle.
On totta että suurin osa synnytyksistä menee hyvin, mutta elektiivinenkin on suhteellisen turvallinen ja hyvä tapa synnyttää. Ja elämä on aina riski, josta ei koskaan selviä hengissä.
Sen verran on pakko tuohon kommentoida, että yhtälailla olet paljaana ihmisten edessä, vaikka sinulle sektio tehtäisiinkin... Sinulle laitetaan virtsakatetri ja toimenpiteeseen kuuluu vuodon ym. tarkkailu myös sieltä alapäästä. Myös sektiossa voi tulla ulosteet alle. Vaikka sinulle tehtäisiin sektio, sinulle voi tulla pukama/laskeumavaivaa siitä huolimatta. Kannattaa nyt vertailla alatiesynnytystä ja sektiota oikeasti ihan realistisista näkökulmista, tuollaiset "en kehtaa synnyttää"-ajatukset eivät mielestäni ole mistään kotoisin. Se tietysti on vain minun mielipiteeni. Edelleen olen sitä mieltä, että jos tarve oikeasti sitä vaatii, on sektio ihan aiheellinen, mutta pitää muistaa punnita riskit ja muut näkökulmat myös vauvan, ei vain itsensä kannalta.
No minäpä kerron vielä toisen syyn, olen ollut elämässäni väkisinmakaamisen uhri, joten normaalisynnytys ei tule senkään takia kuuloon. Tiedän että leikkauksessa laitetaan katetrit, ajetaan karvoitusta jne. Mutta suunniteltu on ohi n. puolessa tunnissa, normissa voit ollaa useita tunteja ajoittan pylly paljaana toisten tutkiessa. Harvinaista on sektiossa vääntää ulostus alle btw. Olen itsekin sh, joten tietoa on kirurgian riskeistä.
Minua muuten on operoitu kirurgisesti ja kivunlievitys on ollut tehokasta; samoja aineita(oxanest, panadol myöh) sektiokivunkin hoitoon käytetään Normisynnytyksessä konstit on rajalliset, koska aineet menevät lapseen. Ystäväni sai kokea aluksi synnytyspoltot ja sitten kiireellisen sektion ja totesi että sektiokipu ei ollut mitään polttoihin verrattuna. Mitäs näihin sanot?
Eli meillä on jokaisella oma näkemys ja oikeus päättää mikä on oikea tapa synnyttää, riskeistä ja toisten sanomisista huolimatta,,en muuten olisi itsekään hengissä ilman 30 vuotta sitten suoritettua sektiota,,
Ymmärrettävää että molempien synnyttämistapojen kohdalla on riskejä jne,..enemmän minua ne kivut kuitenkin pelottavat....ketokaapa kokemuksia epiduraalista? Miten hyvin se loppujen lopuksi vie kivun?
epiduraali kivut, ainakin jos käännyt kyljeltä toiselle mahollisimman nopeesti, jotta aine hulahtaa joka puolelle.ja alkuperäiselle,olen saannu 2 lasta alakautta ja yhden sektiolla..sektion jälkeen kivut tulee seuraavana aamuna ja jatkuu siitä päiviä. joten oman kokemukseni perusteella alakautta paras:)
Alakautta kun synnytät, niin pimpsa menee siitä piloille, näin se vaan on.
näin on lerpake! sinne voi vaikka heitellä koripalloa lopunelämää.Niin piloilla se on.
Oma synnytykseni eteni niin kovalla vauhdilla loppujen lopuksi ettei epiduraalista ollut juuri apua. Liekö syy sitten todella voimakkaat supistukset vai onko mahdollista että se annettiin liian myöhään. Vai hätäilinkö itse ponnistelun kanssa, en tiedä. Mutta jokainen supistus tuntui yhtä voimakkaalta ennen ja jälkeen epiduraalin. Puhe myöskin siitä, että koko alavartalo on tunnoton ei pitänyt itseni kohdalla lainkaan paikkaansa.