Hei,
luen yleisen kirjallisuustieteen pääsykokeisiin Helsingin yliopistoon. Löytyykö halukkaita lukupiiriin tai vaikkapa sähköpostikeskusteluun, jossa voisimme käydä läpi lukemaamme?
Mahdolliset vastaukset tähän viestiin. Katsotaan sitten, mihin into ja aika kullakin riittävät.
luen yleisen kirjallisuustieteen pääsykokeisiin Helsingin yliopistoon. Löytyykö halukkaita lukupiiriin tai vaikkapa sähköpostikeskusteluun, jossa voisimme käydä läpi lukemaamme?
Mahdolliset vastaukset tähän viestiin. Katsotaan sitten, mihin into ja aika kullakin riittävät.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pohdi merkityksen rakentumista post-strukturalistisen näkökulman kautta (esim. Derrida ja Barthes).
Sähköpostikeskustelu voisi olla ihan ok. Itse olen vasta lukemassa "selventävää" (?) opusta Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (Salamiin soturit on tosin luettu kerran) eli en ole vielä aloittanut formalismikirjaa. Hiki tuli kun luin tuon pähkinän. Se ei kyllä sano minulle tässä vaiheessa vielä mitään. Mutta joo, olisin kyllä halukas osallistumaan jonkinlaiseen lukupiiriin, mielellään virtuaalisesti. Hyvä olisi päästä jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että tajuaisin jotain käsitellyistä asioista.
Olet siis pian lukemassa formalismista, joten muutama pohdinta/esseetyyppinen kysymys siihen liittyen:
1) Mitä oikein on kirjallisuus formalistien mukaan?
2) Miten formalismi suhteutuu strukturalistiseen kirjallisuudentutkimukseen? Entä Angloamerikkalaiseen Uuskritiikkiin?
3) Miten formalismi suhtautuu biografiseen kirjallisuudentutkimukseen?
4) Mitä ovat kielen funktiot Roman Jakobsonin mukaan?
Hehe, täytyypä nyt ihan harjoituksen vuoksi yrittää, vaikka tuskin kukaan näin vanhoja viestiketjuja lukeekaan. "Esseen" käsite tosin näissä minun vastauksissani on aika horjuva :D
1) Kysymys siitä, mikä on kirjallinen tosio, vaihtelee aikakausittain. Eri aikakausina erilaisia elementtejä pidetään kirjallisuuteen kuuluvina. Kirjallisuus on spesifinen ilmiöjatkumo, joka kehittyy omien immanenttien lakiensa mukaisesti. (Hei jee, 1½ kertaa luettu, jotain on sittenkin tarttunut päähän!)
2) Strukturalistien (Geneven koulu, de Saussuren) kanssa molemminpuolista vuorovaikutusta? Uuskritiikki ottanut paljon vaikutteita formalismilta, esim. lähiluvun (close reading) periaatteen...
3) Formalistien mielestä kirjallisuus ja elämäkerta tulee erottaa toisistaan. Osaisin sanoa ehkä enemmänkin mutta on kiire..
4) Poeettinen, emotionaalinen, käytännöllinen...
Äsh.
: ) Juu, kyllä se siitä. Tietystikään nuo vastauksesi eivät mitään esseitä olleet, mutta kukapa nyt tänne sellaisia jaksaisikaan lähetellä. Lähinnä ajattelin noita kysymyksiä sinulle lukemisesi avuksi. Huom! Toivottavati nuo kysymykset eivät nyt liiaksi jää mieleesi.
Noin yleisemmin sanoisin kirjallisuustieteen opiskelusta sen, että erilaisten koulukuntien historia ja niiden välisten suhteiden hahmottaminen voi olla joskus hankalahkoa, mutta kun sen alkaa hallita niin oppiainekin alkaa siitä avautua. Ongelma on myös se, että eri koulukunnat puhuvat usein suht. samoista asiosita, mutta kukin omin termeinsä - toisaalta juuri näiden välisten suhteiden hahmottaminen on sitten myös sitä koulukuntien välisten suhteiden hahmottamista.
Ja parhaimmillaan sama käsite saattaa viitata melkeinpä aivan vastakkaiseen asiaan kahdella eri tutkijalla! No, ehkäpä näihin koulukuntaerojen ihanuuksiin kannattaa panostaa enemmän vasta varsinaisten opintojen alettua.
Valintakokeissa tuntuu pätevän aivan oma logiikkansa: antologian tekstien hallinta mahdollisimman hyvin on viisainta pitää pääasiallisena tavoitteena. Formalismin suhteuttaminen muihin tutkimussuuntauksiin lienee (valintakokeen kannalta) melkoisen turhaa ja potentiaalisesti tuhoisaakin muuten kuin Pekka Pesosen kirjoittaman artikkelin tiimoilta.
Nimimerkki "..." vaikuttaa melkoisen asiantuntevalta. Opiskeletko kirjallisuustiedettä jossakin vai oletko jopa jatko-opiskelija?
"No, ehkäpä näihin koulukuntaerojen ihanuuksiin kannattaa panostaa enemmän vasta varsinaisten opintojen alettua."
Niin. Ajattelinpa vain, että josko pääsykoekirjassa olisi jotain tuon suuntaista ollut - tosin siitä on hitusen aikaa kun olen itse ko. antologiaa tavaillut.
Mutta, oikeasti opiskelen itse asiassa pääaineena englannin kieltä ja kirjallisuutta Vaasassa. Opinnot ovat kuitenkin omalla kohdallani painottuneet perinteisen kielen opiskelun ohella juuri kirjallisuustieteeseen/kulttuurintutkimukseen (joka on pääosin Brittiläista perua ja nojaa pitkälti marxilaiseen ja poststrukturalistiseen kirjallisuuden tutkimukseen sosiologisten viritysten ohella). Eritoten kiinnostaa populaarikulttuuri ja siten myös populaarikirjallisuus. Itse asiassa kirjoitan parhaillaan gradua, aiheenani on kyberpunk-kirjallisuuden suhde tietokonepeleihin. Mietyttää mm. se voiko tietokonepelejä ajatella tarinankerron välineenä. Tällainen, voisiko sanoa, "postmoderni"-aihe siis.
Pääaineen kirjallisuusopintojen ja kirjallisuustieteen opintojen ohella, olen kyllä jokusen erilliskurssin suorittanut myös ihan "puhtaasta" kirjallisuustieteestäkin oppiaineessa Suomen kirjallisuus (Tay:n op.vaatimusten mukaan).
Opiskelen myös viestintätieteitä sivuaineena ja myös siellä tulee vastaan hyvin paljon samoja asioita kuin kirjallisuusteoriassa - nykyajan 'teksti' ja 'luenta'-käsitys tuppavat olemaan niin kovin laajoja ja sopivat aika moneen yhteyteen. Tai toisaalta 'viestintä'-käsite on varsin laaja. Mm. ne Jakobsonin ajatukset ovat jokaiselle viestinnän opiskelijalle tuttuja. Ja tietysti sitä yhteistä pohjaa löytyy laajemmin kieliteoriasta.
Mutta, kirjallisuustiede tarjoaa kyllä hyviä työkaluja tosiaan laajempaan kulttuurianalyysiin, ei siis vain "perinteisen" kirjallisuuden "luentaan".
Mutta lukuintoa kaikille teille ja toivottavasti kirjallisuustieteen ja kulttuuriteorian asiat avautuvat. Pikku sivuhuomio: filosofisen kriittistä otetta peliin niin homma voi hieman jopa helpottua.
Tässä eräs linkki kirjallisuustieteellisten ongelmien parissa painivien avuksi internetin syövereistä:
http://www.sou.edu/English/IDTC/Swirl/swirl.htm
Vaatii tosin tietenkin englannin kielen taitoa.
Ja vaikka ei ehkä pääsykoekirjana olisikaan, niin suosittelen kaikille teosta "Lukijan ABC-kirja" (muistaakseni Lea Rojolan kirjoittama.) Tässä selviävät 1900-luvun kirjallisuusteorian pääsuuntaukset. Toinen, mutta kylläkin huomattavasti vaativampi ja eräänlainen alan nykyklassikko, on Terry Eagletonin "Kirjallisuusteoria" (Literary Theory: An Introduction). (En ole aivan varma tuosta suomennoksen nimestä.)
Kiva ajatus. Olenkin tuskaillut, etteikö sinne kukaan muu lue, koska on aina hyödyllistä jakaa kokemuksia ja mielipiteitä kirjoista. Tämä ei ole kyllä minulle päähakukohde, joten Formalismia luen nyt toista kertaa ja Salamiin soturit luin reilu kuukausi sitten. Kertokaa mitä ajattelette niistä! Formalismi takkus ainakin tänään niin pahasti. Vaikka ne sen mikälie Skolovskin jutut on mielenkiintosia, on pari muuta lukua sen verran vaikeaa tekstiä, ettei oikein tule luettua ajatuksella..
Hei taas!
Ainakin pientä kiinnostusta olisi siis sähköpostikeskustelua kohtaan, joten laitoin tähän viestiin mukaan osoitteeni, johon toivon kaikkien kiinnostuneiden ilmoittavan itsestään. Lähetän sitten piakkoin kaikille ilmoittautuneille ensimmäisen viestin, johon voitte vastata.
Katselin aamulla kalenteriani ja tajusin, että kesäkuu lähestyy huimaa vauhtia, joten nyt täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua kirjoihin!
Sähköpostiosoitteeni ei näköjään tullutkaan mihinkään näkyville, vaikka sen tuohon kenttään syötinkin. No, eipä se mitään. Kaikki kiinnostuneet voivat siis ilmoittautua osoitteeseen toyryla @ cc. joensuu.fi. (Poistathan osoitteesta spämmin välttämiseksi laitetut välilyönnit.)