mutta samanmerkkiseen. Nykyinen on 10 vuotta vanha tuollainen 40 jalkainen ja tähtäimessä on uusi vähän isompi Bavaria 45.
Yachtworldissa on listattuna aika monta vuoden 2000 Bavaria 42, monet ilman alv:ia. Kun alvi lisätään, keskihinta noilla on 99.600 eur.
Uusi Bavaria 45 maksaa 178.000 eur, joten välirahaa pitää varata noin 78.000 eur ja tietysti hiukan varusteluun, vaikka vanhasta saa jollan, lautan, EPIRB:n jne.
Onneksi en omista Finngulfia tai jotain muuta "laatuvenettä", niissä uuteen isompaan vaihtaminen vaatii Muumimamman käsilaukun kokoisen lompakon. Vesille.fi mainostaa nyt kymmenvuotiasta 39 jalkaista FG:tä hintaan 149.000 eur. Se uusi vähän isompi FG 43 maksaa 412.800. Joutuisin maksamaan välirahaa 263.800 eur!
Ei ihme, että "laatuveneilijät" rakastavat ikivanhoja ahtaan pieniä kippojaan :)
Yachtworldissa on listattuna aika monta vuoden 2000 Bavaria 42, monet ilman alv:ia. Kun alvi lisätään, keskihinta noilla on 99.600 eur.
Uusi Bavaria 45 maksaa 178.000 eur, joten välirahaa pitää varata noin 78.000 eur ja tietysti hiukan varusteluun, vaikka vanhasta saa jollan, lautan, EPIRB:n jne.
Onneksi en omista Finngulfia tai jotain muuta "laatuvenettä", niissä uuteen isompaan vaihtaminen vaatii Muumimamman käsilaukun kokoisen lompakon. Vesille.fi mainostaa nyt kymmenvuotiasta 39 jalkaista FG:tä hintaan 149.000 eur. Se uusi vähän isompi FG 43 maksaa 412.800. Joutuisin maksamaan välirahaa 263.800 eur!
Ei ihme, että "laatuveneilijät" rakastavat ikivanhoja ahtaan pieniä kippojaan :)
Vastaukset 179
Vanhimmat
Jos ei varaa ole laatuveneeseen.
Simppeliä matikkaahan se vain on.
Jollekin Bavakin on liian kallis.
"laatuveneistä" on noiden itsetuntovammaisten valitusta, jotka ovat yrittävät puolustella törsäystä törkeän ylihinnoiteltuun ja hinta/laatusuhteeltaan surkeaan kippoon. Jos ihmiset käsittäisivät mitään
a) rahasta
b) siitä, mitä rahalla oikeasti saa, niin maailmassa ei myytäisi yhtään yli 200 000 euron venettä (paitsi ehkä lomakohteiden risteilyfirmoille, jotka ottavat kerralla veneeseen 10-20 henkeä).
Nämä on just näitä köyhien paskapuheita.
"Ei raha tee onnelliseksi"
"Bava on ihan yhtä hyvä ku HR tai Oyster"
"Sisäinen kauneus on tärkeintä"
Jne Jne Jne.
Se vaan on totuus että kyllä esim Hr:ssa on vaan lakkakerrokset, puutavara, työn laatu, toleranssit ja yleisilme kaikin puolin PALJON laadukkaampaa kuin jossain Bavassa.
Laatu maksaa ja ne maksaa joilla on varaa.
Miksi sinulla on tarve ruveta täällä huutamaan miten hyvä bava on, jos sinulla on siitä täys varmuus?
Bava on varmasti hyvä siihen hintaan, mutta ei sitä kannata verrata laatuveneisiin.
Tuo mitä rahalla saa, on niin suhteellista, kun se riippuu niin siitä paljonko rahaa on.
Minulle monet on sanoneet että eivät 30 tonnia enempää laittais koskaan veneeseen. Se heille suotakoon.
tavalla ne lakkakerrokset yms. vaikuttavat veneilyyn tai viihtyvyyteen? Aivan oikein, ei millään tavalla. Siksi niistä on turha mitään maksaakaan. Samalla tavalla sillä 100 000 erkin bavalla veneilee seuraavat 30 vuotta kuin 400 000 erkin HR:lla.
Having said that, HR/Najad/Malö -koulukunnan veneissä on yksi hyvä juttu, joka tosin ei ole hintaeron väärti sinänsä ja josta nuokin merkit näyttävät uusissa malleissaan olevan valitettavasti luopumassa: keskiohjaamoratkaisut ja sen mahdollistama loistavan tilava perähytti. Matkaveneilyssä kova sana.
Samoin on sama vaikka asuu ikänsä neukkukuutiossa mellunmäessä maalatuilla seinillä varustetussa muovimattokodissa, kuin luonnon rauhassa viihtyisässä lämpöä huomuvassa omakotitalossa, jossa on laadukkaat materiaalit, puulattiat.....
Jokainen tyylillään.
Ja kuten sanoin, yleensä se, jolla ei ole varaa ostaa jotain sanoo sen ostamista turhaksi.
Ei HR ole koskaan ollut mikään laatuvene. Se että vene on kallis, ei merkitse hyvää laatua, vaan kallista työn hintaa valmistusmaassa ja nyhertämistä yksityiskohtien kanssa. Kannattaako sellaisesta sitten maksaa? Ja Bavarian vertaaminen oikeisiin laatuveneisiin on oikeastaan kunniaksi Bavarialle. Hinta-laatusuhteesta kun puhutaan, Bavaria pärjää aina loistavasti. Ketjun aloittajan on hyvä muistaa, että kun hän ostaa nyt kalliin veneen, hän saa myös jatkossa samassa suhteessa takaisin venestään eli jos massia löytyy, kannattaa ostaa juuro sellainen vene kuin itselle parhaaksi näkee.
Kannattaa käydä esim Bavarian ja Hr:n tehtailla katsomassa ja vertaamassa. Kyllä laaduissa, niin työssä kuin materiaaleissa ON todella suuri ero.
Ilmeisesti et ole kuin messuilla käynyt bavariassa katsomassa ja huutelet täällä ilman sen parempaa tietoa.
Se nyt on turha edes tuollaista väittää, jo firmojen lähtökohta ja laatujohtamisen määritelmät ovat ihan erit, ei noita kahta firmaa edes pitäisi verrata toisiinsa, kun niillä ei ole mitään yhteistä.
Bavarian tehtaalle pääsee. Joskus sinne vietiin diilereitä asiakkaiden kanssa, mutta ei tietääkseni enää. Hienoja videoita on näytetty vielä parin vuoden takaa, mutta tänä päivänä siellä tehdään venitä ihan omissa oloissa. Salaaminen on paikallaan silloin, kun ei voi patenteilla suojata ydinosaamistaan.
Itse olin bavarian tehtaalla syksyllä, kuten myös hr:n.
Koita kysyä jos vaikka saisit mennä käymään.
elävät brandin luomissa illuusioissa hyvistä veneistä. Harva purjein aidosti etenevä moisia ottaisi vaikka ilmaiseksi saisi, pl bavan match versiot.
Nettiveneessä on muuten 30 ft monirunkovene, jonka hinta on 8.5 miljoonaa euroa, nettiveneen kallein purjealus, formulateknologia näköjään maksaa:-)
Koita katsella millaisessa käytössä HR:t on.
konevene- ja kesämökkikäytössä havaintoni mukaan. Olen jopa nähnyt sellaisen purjehtivan hetken, mutta koskei tuullut tarpeeksi sille uppotukille ja me katosimme horisonttiin päin nopsasti, niin koneella tulivat sitten perään.
Käytännössä veneen arvon pysyminen mitataan juuri tuossa tilanteessa, kun vaihdetaan uuteen ja tavallisesti myös hieman isompaan.
Tuossa esimerkissä Bavariasta saa lähes 60 % uuden vähän isomman Bavarian hinnasta.
Se Finngulfin omistaja saa vastaavasti vain 36 % uuden vähän isomman Finngulfin hinnasta.
Taitaa olla aika paljon kaupunkilegendaa niissä jutuissa skandiveneiden paremmasta arvon pysymisestä.
78 000 eur, hyvä sijoitus;-)
"Ei ihme, että "laatuveneilijät" rakastavat ikivanhoja ahtaan pieniä kippojaan"
Aivan totta, mutta väliraha uuteen ei ole (ainoa) syy. Vertauksena voisi ajatella että halvassa parakkitalossa asuva saattaa tämäntästä punnita mahdollisuuksiaan vaihtaa asuntoa, kun taas arkitehdin yksilöllisesti suunnittelemassa talossa asuva ei kiinnitä asuntoilmoituksiin mitään huomiota vaan on asumiseensa täysin tyytyväinen.
"...ja tietysti hiukan varusteluun, vaikka vanhasta saa jollan, lautan, EPIRB:n jne."
Niinpä. Säälinsekaisin tuntein katselen sellaisia käytettyjä autoja joista on raksittu pois radio ja talvirenkaat yms. Jotkut vetävät budjettinsa vähän turhan tiukalle kun tulee tarvetta hankkiaa uutta ja parempaa ja enemmän.
asiaan ennen kynään tarttumista.
"Arkkitehdin yksilöllisesti suunnittelema talo" on hieman huono vertaus venemaailmaan.
Mitäs luulet, kumman suunnitteluun satsataan enemmän:
- Jokin Bavarian suosikkimalli, jota tehdään satoja vai
- Pienvalmistajan malli, jota tehdään 3 kpl
Iso valmistaja voi pistää vaikka 10 veneen hinnan uuden mallin suunnitteluun ja kustannusvaikutus on vain muutama prosentti.
Pienvalmistaja ei voi satsata paljoa suunnitteluun, kulurakenne ei sitä kestä.
Ja mitäs luulet, kummalla on osaavampi suunnittelutiimi, Bavarialla (Farr ja BMW design) vai sillä pikkuvalmistajalla (kyllä kyllä, myös FG käyttää nykyään Farria, entäs vielä pienemmät).
Ilmankos VTT muutama vuosi sitten kritisoi suomalaista venesuunnittelua osaamisesta ja laskennan oikomisesta.
Luit huonosti maininnan varustelun siirtämisestä uuteen veneeseen (tai vääristelet tahallasi). Mainitsin siirrettäviksi varusteiksi jollan, lautan ja EPIRB:n. Kaikki nuo ovat varusteita, joiden vienti ei jätä mitään jälkiä veneeseen (toisin kuin esim. plotteri, jos se vietäisi). Lisäksi nuo varusteet ovat luonteeltaan enemmän "henkilökohtaisia", joita uusi omistaja voi jopa karsastaa käytettyinä.
tämä uusi bava 32, niin silti siinä on itämeren kevyisiin kesäkeleihin liian vähän purjealaa. Kustannussyistä on järkevää jättää takila ja purjeala turhan pieneksi, moni newbie ei tajua purjealan merkityksestä mitään.
kesämökki ei kulje purjein:-)
Olen vahvasti samaa mieltä ketjun aloittajan kanssa. Esimerkiksi FG:t ovat ylihinnoiteltuja-ja siksi ne eivät myöskään mene kaupaksi. Laatuerot? Niin, missähän ne oikeasti näkyvät? Bavarian köleistä jaksetaan pitää meteliä - kuka muistaa muutama vuosi sitten neitsytpurjehduksellaan olleen FG 33n tai 28n, joka alkoi vuotamaan jossain Tallinnan ja Helsingin välillä kun virolainen laminoitsija oli pöllinyt kangasta ja hartsia omaan kanoottiprojektiinsa? Tai viime kesänä uponneen HR:n? Tai Sirena 36:n? Laatuhaasteita on kaikilla, täysin valmistusmaasta riippumatta.
Näillä palstoilla Bavarioille naureskelevien kannattaisi unohtaa ennakkoluulonsa vähäksi aikaa ja tutustua eri maista tuleviin merkkeihin avoimesti - jos matkailette, kiertäkää ulkomailla paikallisia satamia, vuokratkaa veneitä jne. Ne meille ehkä vieraammat merkit eivät ole mitään kuriositeetteja vaan asiallisten ja pitkään toimineiden veistämöiden (usein volyymi)tuotteita. Oma subjektiivinen mielipiteeni on, että hyviä veneitä tulee monista maista Suomeenkin maahantuotuina, ainakin: Argentiina, Italia, Kroatia, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Tanska, Turkki.
1.22, fg 39 lys 1.27, kummankohan purjein enimmäkseen liikkuva valitsee;-)
Mikä tuo lys oikein on kun kaikki siitä paasaa?
Mitä se lys kertoo veneestä, oikein niinkuin käytännössä.
Älkää selittäkö jostain mittojen suhteista, vaan ihan käytännössä, solmuina, maileina, tunteina....
suunnilleen miten purjevene keskimäärin kulkee. Mitä isompi luku, sitä nopeampi. Tarkempi luku on esim ims/orc gph, mutta niitä ei ole kaikille veneille. Vielä tarkempi on veneen polaarit, jotka löytyvät joko venevalmistajalta tai ims/orc mittamiehiltä/veneen omistajilta.
http://en.wikipedia.org/wiki/LYS_(sailing)
Joten jos haluaa tietää solmuina, maileina ja tunteina, niin polaareista tieto löytyy.
http://www1.ft10class.info/boat/polars.htm
Haahaa, vaiko tuolla lys-erolla valitsemaan? Nopeusero ei ole käytännössä kummoinenkaan. Entä muut asiat-hinta? tilat? ominaisuudet perheen kannalta? FG 39 on ylirikattu ja reivaaminen pitää aloittaa 6-7 sekuntimetrissä- tämän tiedät JOS olet joskus sillä purjehtinut...minä olen.
ole olemassa kuin ylirikattu, purjealan voi aina laittaa sopivaksi. Sellaisia veneitä taas on suomi täynnä jossa purjealaa on painoon nähden liian vähän.
Bavaria 42 LYS on 1.22 (tai sitten se sama 1.27 kuin FG:llä)
Finngulf 39 lys 1.27
No ei rahalla ainakaan tuossa paljoa hyötyä saa.
Sitäpaitsi, Bavaria 42 LYS taitaa riippua vähän varustelusta, tässä Bavaria 42 LYS on 1.27
http://www.kilpapurjehtijat.com/volvosuursaarirace.fi/lys2grasa_2009.htm
asuinneliösenttimetrit ovatkin kaikki kaikessa:-)
http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517
Finngulf 39, jonka LYS on 1.27, on nopea kisapursi.
Bavaria 42, jonka LYS on 1.27, on kesämökki.
Monia se Oikeiden Tosipurjehtijoiden uho hymyilyttää.
Kommenttisi oli sen verran provosoiva, etten voi olla kysymättä, mitä veneitä mahdollisesti tarkoitat? Kirjoita vaikka lista (poislukien jotkin itsestäänselvyydet kuten Nauti-Catit tai Albin Vegat jne).
Todella käsittämättömiä kakaroita noinkin isojen veneiden omistajat!
todelliset veneilijät ovat nimenomaan kesämökkipurjehtijoita kaikki tyynni. Meille pääasia on viihtyminen ja mukava olo vesillä.
Sanonta "kerro minulle, mitä luet, niin minä kerron, mikä olet, sopii yllättävän hyvin tähän": vain kilpapurjehdusta harrastaville pedofiileille tulisi mieleenkään lukea jotain sellaista sontaa kuin "winning-techniques-strategies". Me tosiveneilijät kun olemme voittajia aina, kun olemme vesillä. Täysin riippumatta siitä, millä energialla veneemme liikkuu tai miten nopeasti se sen tekee.
Venettä voi perustellusti pitää ylirikattuna aina, jos se vaatii reivausta 10 m/s tai kevyemmissä tuulissa. "Purjeita voi aina vähentää" ei kelpaa perusteluksi, perusvirityksen tulee ilman mitään toimenpiteitä olla sovelias normaaliolosuhteissa.
"tosiveneilijät" höh, mitä tosiveneilijöitä ne ovat, jotka ajelevat vastatuulen sattuessa moottorilla, ikävän aallokon sattessa moottorilla, heikon tuulen sattuessa moottorilla, liian voimakkaan tuulen sattuessa - moottorilla , eli tärkeintä on perille pääsy lomasaareen, pois vesiltä, purjehtimisella ei ole väliä.
Tosipurjehtija on se, joka on perillä heti kun köydet on irti. Joka nauttii purjehtimisesta, purjehtimisen itsensä vuoksi. Virittää rikiä, trimmaa purjeita olosuhteiden mukaisesti, ohjaa itse venettä, eli purjehtii. Tosipurjehtijan veneen purjeet ovat uudehkot, eivät mitään kulahtaneita säkkejä. Purjeita vaihdetaan tuulen voimakkuden ja suunnan myötä, spinakkeri nostetaan avotuuleen. Tosipurjehtija paitsi matkapurjehtii, koska hänen veneensä on varustettu purjehdusta varten ja hän osaa - purjehtia. Ei tarvitse kisoissa ihmetellä miten noi voivat mennä noin kovaa. Tosipurjehtijan kesässä tärkeintä on - purjehtiminen. Moottorivoimalla liikkuminen ei siihen vain kuulu: Moottorilla liikutaan maissa autoa ajettaessa, mikä autoilu on siksi tylsää, että toripurjehtija ei ymmärrä, miten joku voi tehdä samaa hommaa vesillä.
Tosipurjehtija huomioi toiset vesillä, eikä häntä häiritse miten muut liikkuvat, riittää että itse nauttii. Näiden sivustojen tekstien perusteella tosipurjehtijoiden olemassa olo tuntuu olevan monelle ongelma: kateutta, koska toiset voivat/osaavat harrastaa purjehdusta monipuolisesti?
jonkun ryhmän syyttäminen rikollisiksi vailla perusteita on kunnianloukkaus. Jatka kesämökkiveneilijä vielä asiatonta kielenkäyttöä kerrankin, niin viestisi päätyvät poistoavaruuteen.
hankala jatkaa, sen sijaan veneessä voi olla korkea masto mutta liian pienet purjeet, ettei vaan vahingossakaan laita liikaa rättejä. Tämä ei estä käyttämästä isompia rättejä jos esim miehistön kyvyt siihen riittävät.
Ylirikaus on vanhojen 30 -luvulla syntyneiden suomalaispappojen keksimä termi, joku 6mr,8mr tai 12 mr oli heille kauhistus.
kustakin kokoluokasta jokin x-yachtsin tuote, vanha tai uusi. Jos veneessä on huonompi purjeala painosuhde kuin x:issä, vene on alirikattu itämeriolosuhteisiin.
En ole se "kunnianloukkauksen" kirjoittaja, mutta luin jutun.
Olet lukenut tekstin huonosti tai kiihtyneenä ja siksi ymmärtänyt väärin.
Ei jutussa sanottu, että kilpapurjehtijat olisivat pedofiileja.
Jutun sanonnasta voisi päätellä vain, että kilpapurjehtijoiden joukossa olisi yksi tai useampu pedofiili.
Tuota taas ei oikein voi pitää kunnianloukkauksena, vaikka olisitkin kilpapurjehtija.
"Ylirikaus on vanhojen 30 -luvulla syntyneiden suomalaispappojen keksimä termi, joku 6mr,8mr tai 12 mr oli heille kauhistus. "
Nehän onkin täysin älyvapaita kapineita, ei ihme jos on kauhisteltu. Purjeveneessä, jossa ei voi asua, ei ole mitään järkeä, se on yhtälaista idiotismiä kuin moottorivenepuolella ns. muskeliveneet.
"vain kilpapurjehdusta harrastaville pedofiileille tulisi mieleenkään lukea jotain sellaista sontaa kuin "winning-techniques-strategies"."
Sontaa on siis: "Ei jutussa sanottu, että kilpapurjehtijat olisivat pedofiileja.
"
nettipurjehduksessa mennään aina oikealla purjealalla. Kun sitten purjehtii oikeassa elämässä, niin huomaa, että tuuli tyypillisesti vaihtelee ja on usein puuskaista erityisesti saaristossa. Miten sitten mitoittaa näihin keleihin sen sopivan purjealan? Onko mitoitus keskituulen vai kovimpien puuskien mukaan? Ylirikatulla veneellä saa kokoajan olla säätämässä purjeiden painetta ja se on raskasta pidemmän päälle. Kyllä siinäkin on puolensa, että vene ei brouchaa ensimmäisessä saaren takaa yllättävässä puuskassa, vaan se kantaa täydet purjeet ainakin sinne 10m/s asti. Toisaalta sitten kovemman tuulen avomerikryssillä veneen täytyy kantaa purjetta, jotta vauhti ei pysähdy aaltoihin. Pienellä miehistöllä purjehdittaessa veneen täytyy pystyä purjehtimaan itsestään ilman, että joku kokoajan jäkittää avotilassa skuutti kädessä.
Miten ihmeessä esität X:n jonkinlaisena metrinormina? Jos olet purjehdusurasi aikana itse purjehtinut muillakin kuin X:llä niin kerropa tässä kokemuksesi alirikatuista. Itse olen syntynyt 30-luvun sijasta vasta 60-luvulla mutta omista matkapursista nyt on meneillään järjestyksessä 5s. Pienellä itseskuuttaavalla varustettu mutta mukavasti kulkee, ja kevyellä tuulella nostetaan usein genaakkeri.
näky on tammisaaren saaristossa olla luonnosatamassa väylän varrella ja katsoa ohi purjehtivia mr veneitä kohti hangon regattaa. Näin vannoutuneen lasikuitufriikinkin mielestä.
http://www.sailsandsea.fi/@Bin/149281/8 L 10 Lara TUOPPI 2006 1 137.jpeg
itämerellä tuuli psyy enemmistön päivistä päivän mittaan tunnettuna. Ei ole ongelma laittaa sopivat purjeet aamulla ja purjehtia niillä koko päivän reivaamatta.
http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/charts/medium/deterministic/msl_uv850_z500/
hyvä referenssi, harmittaahan se, jos on ollut hitaampia veneitä. genaakkerilla ei kryssitä kunnolla, siksi kevyen tuulen genoa on yksirunkoisessa matkapurressa must, jos mielii purjein edetä.
Juuri niin. "...kilpapurjehdusta harrastaville pedofiileille.."
Siis pedofiilien joukossa on kilpapurjehdusta harrastavia.
Jutussa ei väitetä, että kaikki kilpapurjehtijat ovat pedofiileja.
Toisin sanoen, kirjoittaja olettaa tai tietää kilpapurjehtijoiden joukossa olevan pedofiileja, mutta ei väitä kaikkia kilpapurjehtijoita sellaisiksi.
M.O.T.
aikuismaista käyttää nettikirjoittelussa termejä, joita ei tunne ja jotka ei tänne sovi. Osaatko keskustella purjehduksesta vai pelkästään rikollisesta toiminnasta?
Jaajaa. Useimmiten kulkusuunnat suhteessa tuuleen vaihtelevat jo muutaman tunnin aikana niin paljon että yksi voittaa kryssillä, toinen avotuulella. Hitaus ei itseäni harmita, jos Xä pitäisin nopeuden perustana. Sen verran monella veneellä olen X:iä ohittanut. Eivät ne vanhempien Xien LYSitkää kummoisia ole!
14 toteaa kaikista sanotun kirjan lukeneista, että "vain kilpapurjehdusta harrastaville pedofiileille tulisi mieleenkään lukea jotain sellaista sontaa kuin "winning-techniques-strategies" " Kirjan on kirjoittanut olympiavoittaja ja monikertainen maailmanmestari, venesuunnittelija, purjeentekijä Buddy Melges, joka on nimetty Americas Cup Hall of Fameen, nimetty Jenkeissä kolme kertaa Yachtman of the Year:ksi.-Eli hänen kirjoittamallaan kirjalla saattaa hyvinkin löytyä Suomesta ja maailmalta laajakin lukijakunta eli arvon ja nimimerkki 14.sta mukaan " kilpapurjehdusta harrastavia pedofiilejä", johon ryhmään kuuluviksi hän nimeää myös kaikki, jotka harkitsevat tai ovat harkinneet kyseisen kirjan lukemista. Kohtuullinen kunnianloukkaus. Pitäisiköhän lähettää 14.sta mielipide tiedoksi edelleen hyvissä voimissa olevalle Buddy Melgesille?
Tuolla edellä jo kirjoitin, että en ole se pedofiilit mukaan vetänyt kirjoittaja. Oikaisin väärin ymmärtämäsi asian.
Nyt olet ilmeisesti jo unohtanut kirjoittamani ja ymmärtänyt asian taas väärin. Taitaa olla turhaa enää oikaista, tuskin se kuitenkaan menisi perille
".. johon ryhmään kuuluviksi hän nimeää myös kaikki, jotka harkitsevat tai ovat harkinneet kyseisen kirjan lukemista.."
Vaarallista toisen sanoman vääristelyä. Lisäsit sanan "kaikki", jota alkuperäisessä tekstissä ei ollut. Samalla muutit kohderyhmää ja asiasisältöä.
Sopivan purjealan mitoitus on helppoa. Ison reivin ottaminen tai purkaminen onnistuu yhden köyden reivisysteemissä yhdeltä ihmiseltä viidessä minuutissa. Veneen kurssia ei tarvitse muuttaa ja keulapurje vetää koko ajan täysillä. Nopeus laskee toimenpiteen ajaksi solmulla tai kahdella. Ei ole mitenkään raskasta puuhaa. Olen monesti reivannut useita kertoja päivässä, se on ihan rentouttavaa ja mukavaa puuhaa. Purjehdus on muutenkin mielekästä kunnon ylläpitoa. Skuuttia voi pitää kädessään, jos se tuntuu kivalta, kuten usein teenkin. Voi se yhtä hyvin olla kiinnikin. Turvallisuuden takia sitä ei tarvitse pitää kädessä. En ymmärrä miksi pitäisi istua koko ajan paikallaan, eivät ne maisemat niin nopeasti muutu, ettei niitä ehtisi ihailla pikku puuhastelun lomassa. Kun oppii veneensä käyttäytymisen, eivät broutsit yleensä yllätä. Niitä varten pitää vain varata riittävästi tilaa, kun haluaa ottaa veneestä kaiken irti. Jos joskus haluaisin purjehtia niin, ettei tarvitsisi kajota purjeisiin, se onnistuu, ja vauhti on silti parempi kuin veneellä, jota ei tarvitse reivata alle 10 m/s tuulessa.
Tyypilliset kesätuulet lähtevät aamun liki nollasta, kymmenen paikkeilla ollaan 2-3 metrissä ja siitä sitten tuulet voimistuvat ollen 5-6 paikkeilla iltapäivällä jossakin 7-12 metrin välissä. Sitten taas tyyntyy auringon laskua kohti. Jos purjeveneen suunnittelu lähtisi siitä, että vene saavuttaa runkonopeutensa jossakin 3-4 metrin tuulessa, niin purjerumba olisi jatkuvaa. Rajansa kaikella.
Viime kesänä kyllä tapasin useampaankin otteeseen kuutosen, jossa perhe asui ja vietti lomaa. Eivätkä yhtään valitelleet sadepäivänäkään.
nettipurjehtijoiden isoäiti! Että säätkin noudattavat aamulla ilmoitettuja. Ei minulla vaan ole sellaista nettiarvaajaa. Kerro lisää.
Vähän luetun ymmärtämistä, 14 kirjoitti"vain kilpapurjehdusta harrastaville pedofiileille tulisi mieleenkään lukea jotain sellaista sontaa kuin "winning-techniques-strategies". Lausessa vain sanaa rajaa - poikkeuksetta - henkilöt , joille- "tulisi mieleenkään lukea jotain sellaista sontaa kuin "winning-techniques-strategies " -"kilpapurjehdusta harrastaviksi pedofiileiksi". nenne kirjan hankkimista, lukemista ja useamman kerran lukemisprojektin aikana lukijalle "tulisi mieleenkään lukea" kyseinen kirja, eli 14 määritelmä täyttyy. Minulle on tullut mieleen lukea kyseinen kirja ennenkuin ostin sen ja luin sen, myös miehistöni jäsenille on tullut mieleen lukea kirja, onpa se tälläkin hetkellä lainassa - joten miksi 14 on mielestäsi kutsunut meitä?
jos olet pedofiili, joka harrastaa vain kilpapurjehdusta.
Miten voikin jollain olla noin paha kompleksi osaamattomuudestaan, jota yritetään peitellä laiskuudella. Sama virsi toistuu kerta toisensa jälkeen.
Hieman vaikeat ehdot. Tästä maasta, jos edes maailmasta, löytyy henkilöä joka on sekä pedofiili että harrastaa vain kilpapurjehdusta. Oikeastaan määreet jo sulkevat pois toisensa. Silti on paljon henkilöitä, jotka ovat kyseisen teoksen lukeneet.
Jotain teoreettisia mittauksiin perustuvia kertoimia nopeuden suhteen, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Näitä nippelinörttejä nyt on joka alalla, todellisuudessa vain se ratkaisee mistä tykkää.
Jos se lys on niin tärkeä, miksi ihmiset ostavat perheveneitä? Miks ei ne lysnipottajat osta raasereita?
Ylirikatun kanssa pärjää aina, purjeita voi aina pienentää, mutta hiljaisilla tuulilla hankala lisätä.
14 esitti oma määritelmänsä kaikista ko. kirjan lukeneista, ja määritelmä on -todella lähellä -kunnianloukkausta. nimimerkki 14.sta kannattaa miettiä mitä kirjoittaa ennenkuin kirjoittaa, joku voi vielä polttaa päreensäja ryhtyä toimiin nim 14:sta kirjoitusten johdosta
Näyttää siltä että kilpaveneilijät ovat myös totaalisen ääliöitä.
Kilpaveneilijät eivät ole mikään kansanryhmä.
Kilpaveneilijöiden haukkuminen vaikka miksi, ei ole kunnianloukkaus.
Mistä teitä urpoja oikein tulee?
kompleksia havaittu muilla kuin kilpapurhehtijoilla. Se kompleksi näkyy olevan, että ovat huomanneet osaavansa jotain jokseenkin tarpeetonta. Jonka tarpeettomuuden muut ovat lisäksi älynneet ennen heitä ja välttyneet siten tuhraamasta sen kanssa aikaansa. Ja kehtaavat vielä sitten nauttia rennosta ja pingottamattomasta veneilystä, purjeilla tai moottorilla kulkien ja jopa (mikä pyhäinhäväistys!) toisinaan ihan satamassaolostakin nauttien.
Tämä kilpapurjehtijoiden jatkuva itku ja valitus muistuttaa siitä kiinalaisesta maailman parhaasta muurinrakentajasta, jonka elämän suurin järkytys oli herätä eräänä aamuna havaitsemaan, että mongolinperkuleet olivat menneet ja keksineet tikapuut... (Varesta vapaasti lainaten).
Omaan ammattiini soveltaen: tuo vinoilu "osaamattomuudesta" on suunnilleen yhtä relevanttia kuin 60-luvun nopeimman reikäkortinlävistäjän olisi marmattaa tämän päivän tietotekniikkaihmisiä "osaamattomiksi", kun nämä eivät ymmärrä reikäkortin päälle. Olihan se sentään joskus ainoa tapa syöttää tietoa koneeseen...
Tämä on jännää, joukolla kirjoittajia tuntuu olevan todella agressioita kirpapurjehtijoita kohtaan. Suomalaisista kilpapurjehtijat harrastavat sekä matkapurjehdusta että kilpapurjehdusta, eikä meillä ole sen enempää hampaankolossa ketään vastaan
jos vähänkään laajemmin luet näitä viestejä kilpapurjehtijoiden olemassa olo on joillekin kirjoittajille todella iso ongelma. Murheensa kullakin. Kilpapurjehtijat eivät taas enempäänsä kritisoi ketään.
En mitenkään inhoa kilpapurjehtijoita, mutta inhoan tyhmiä ihmisiä, jotak akuvittelevat että ihan mistä vaan voi nostaa kunnianloukkaussyytteitä ja muuta. Ihmisiä jotka ovat katselleet liikaa ally mc bealia ja danny cranea ja luulevat että kaikki menee läpi oikeudessa, kunhan haastelee.
Kokeillaas tätä:
Kaikki tänään lumitöitä tehdeet ovat vaimoaan hakkaavia narkkareita.
Monikohan tänään lumitöitä tehnyt nostaa kunnianloukkaussyytteen .:)
Se purjehtiiko kilpaa vai omaksi ilokseen on sivuseikka, mutta jos on idiootti ja siinä samalla puhuu kilpapurjehtijan "äänellä" niin helposti leimaa koko porukan.
Tosin tähän lisäten, meidän seuran kilpapurjetijoista 78% on täys ääliöitä, 8% semiääliöitä ja loput 14% ihan sopivaa sakkia.
Oletko ikinä tavannut ketään kompleksista kärsivää, joka tunnustaisi itse sen tuon kaltaisenkompleksin? Eikä se osaamatonkaan osaamattomuuttaan tunnusta, kun se on sen kompleksin aiheuttaja. Purjehdus ei useimmille ole businesta, eivätkä esimerkkisi siksi ole relevantteja, paitsi kompleksin selittelyyn.
Jos olet näitä palstoja enemmän lueskellut, niin huomaat kyllä, mikä se vakiokuvio on: ensin joku aloittaa aivan asiallisen keskustelun milloin mistäkin veneestä. Menee 1-3 viestiä ja jo singahtaa esiin joku, todennäköisesti kilpapurjehtija, julistamaan, miksi kyseinen vene ei ole "oikea purjevene" eikä sovi "tosipurjehtijalle", on aivan "kelvoton purjehdusominaisuuksiltaan", "kelluva kesämökki", "sopii osaamattomille" jnejnejne. Joten kelläköhän ne kompleksi lienee?
mää väittäsin jutun menevän toisinpäin. Veneestä yms käytävässä keskustelussa joku esitää ettei syystä tai toisesta pidä veneestä tai on muutoin jostain seikasta eri mieltä jonkun toisen keskustelijan kanssa. Minkä jälkeen joku/jotkut kirjoittajat esittävät jonkin epäasiallisen provon liittyen kilpapurjehdukseen. Vaikkei koko kilpapurjehdusta olisi ketjussa aiemmin edes sivuttu- . tyyliin tässä ketjussa nim 14:sta heitot. Joillekuille tuntuu olevan ongelma, että toiset suhtatuvat purjehduksen ja veneisiin toisin kuin kirjoittaja itse-mutta sehän tekee tänne kirjoittamisen vain hauskaksi. Kesää odotellessa
Mulla on sellaine näppituntuma, että yhdet arvostelee veneitä, toiset ihmisiä. Kukin miettiköön, kumpi osapuoli kumpaa.
Juuri näin g2 ja iso kulkee oma vene runkonopeutta 4m/s - 10m/s tuulilla jos reivailee isoa tarpeen mukaan. Sitten täytyy vaihtaa keulaan pienempää purjetta. Eli ei tuollaisella "ylirigatulla" tarvii purjeita vaihtaa. Tietysti jos haluaa ajaa max vauhtia tilanne toinen. Mutta on se mukavaa kun voi purjehtia jo alkaen 2m/s tuulilla ihan kivaa vauhtia, tämä on mielestäni tärkeää koska suomessa tuulet usein kovin heikkoja.
"Tosipurjehtija huomioi toiset vesillä, eikä häntä häiritse miten muut liikkuvat,"
Ilmeisesti et ole tosipurjehtija, kun sinua niin häiritsee ne jotka eivät liiku kuin sinä, että piti aivan noin pitkä proosa kirjoittaa.
Helvetin rikkaita ollakseen noin tyhmiä?
Kyllä ne "lysnipottajat" ostaa niitä raasereita, tai ainakin nopeampia perheveneitä.
LYS-luku ei ole teoreettinen, vaan ihan käytännön tieto veneen suorituskyvystä keskiarvona kaikissa eri keleissä. Niin kryssillä kuin lenssilläkin ja kovassa ja kevyessä tullessa. Ja sitä muutetaan myös tarpeen vaatiessa, jos on syytä.
Ja se on myös helppo luku soveltaa käytäntöön. Kun ajattelet sitä ilman pilkkua ja prosentteina vertailuveneeseen. Tuossa esimerkissä se toinen on 5% nopeampi kuin toinen. Koska sillä toisella oli o,o5 suurempi LYS-luku.
Just noin perkele. Lukeminen on lahjattomia varten. Jos purjehdus ei suju rätit alas ja kone käyntiin mikä siinä on niin vaikeeta
Lys luku määritellään kyllä mittauksin.
Spinnu esim on 0,03 veneestä riippumatta.
Eli kuten kirjainmies sanoi, melko humpuukia eikä tekemistä todellisuuden kanssa.
Lys on naurettavaa muutenkin, vene kuin vene, eka maalissa voittaa.
Sama kuin golfin tasoitukset, tehty vaan että ei tulis kenellekään paha mieli, niinkuin pikkulasten hiihtokilpailut, kaikki voittavat palkinnon.
Kyllä se LYS alunperin määritellään mittauksin ja koepurjehduksin. Ja sitä "säädetään" usein sen jälkeen, jos se osoittautuu kisoissa väärin määritellyksi.
Tuo spinnujuttu on totta, mutta kuinka sen voisi muuten tehdä? Mittaamalla jokaisen venetyypin suorituskyky lenssillä erikseen spinnulla ja ilman?
Eihän tuo LYS ole todellakaan täydellisin tapa asettaa eri veneitä samalle viivalle, mutta helpointen ymmärrettävä juuri tuon laskennan yksinkertaisuuden vuoksi. Siksi sitä niin mielellään käytetään eri veneitä vertailtaessa.
OD-kisoissa eka maalissa voittaa. Mutta usein olen ollut jo pitkään maalissa ja jo saunassa, kun voittaja vasta tulee maaliin.. Epäoikeudenmukaista ehkä, mutta ainoa tapa saada veneitä viivalle kisoihin näin pienessä maassa.
Sama kuin olympialaisissa eri rotuiset ihmiset laitettaisiin eri kertoimella tasoituksiin.
Onhan tunnettu fakta että mustat juoksevat 100 m. paremmin ja valkoiset hiihtävät paremmin.
Saat ajatella mitä lystäät. Oletettavasti olet se tyyppi, joka ei kuulu mihinkään seuraan, joten et osallistu yhtään sen enempää tasoitus- kuin OD-kisaankaan. Mutta eihän se tietenkään estä esittämästä mielipiteitä muista.
Ja jos ei muuten täysin selväksi Mikan tekstistä tullut, LYS ei todellakaan perustu mihinkään mittauksiin, vaan veneiden todettuihin suorituksiin. Uusien tyyppien kohdalla arviointiin, jota tarpeen mukaan matkan varrella tarkastetaan. Vain poikkeamat vakioveneestä menevät noine korjauksineen, kuten se 3 % spinnusta.
Mistä on muuten peräisin tieto, että valkoiset hiihtäisivät mustia paremmin? Se, ettei mustia juuri suksilla näy, ei sitä kerro. Joka tapauksessa purjehduksessa tasoitetaan välinettä, ei urheilijaa, joten nuo juoksut ja hiihdot eivät ole kelvollisia verrokkeja.
Olla hevosurheilussakin hyvin pärjänneen hevosen kohdalla tasoitus niin että kaikki olisiva tasaväkisiä, todella kivaa.
Tasoitukset on vammaisurheiluun, senhän sanoo jo nimikin, handicap.
Purjehduksessa ei pitäisi edes järjestää kuin luokkakisoja, mitä iloa on jostain lys-kisasta, jossa ei voi oikeasti kilpailla ketään vastaan, eikä tiedä onko trimmannut oikein vai missä on vika kun toinen menee lujempaa, ai niin se olikin isompi lys.
Pääasia että kaikki voivat voittaa, rajoituksistaan huolimatta.
Lasten hippo-hiihdot :)
Sama kuin autourheilussa lyötäis kaikkien sarjojen autot samaan kisaa ja tasoituksia vain hitaille.
Kuten sanottua, mielipiteelläsi kilpapurjehduksesta on arvoa juuri sen verran kuin sellaisella on, jolla ei ole edes oikeutta osallistua. Jos et osaa kertoimien mukaan laskea, oletko pärjäämässä erilaisella välineellä purjehtivalle kilpakumppanillesi, voisit kerrata peruskoulun matematiikkaa, vaikkapa kertotaulujen kohdalta. Hevoset taas eivät ole välineitä.
Ja jos et muuten osaa venettäsi trimmata, pyydä joku mukaan veneeseesi, joka osaa ja neuvoo.
Kävin tänäään venemessuilla ja kävin vilkaisemassa Bava 32 ihan kivan tuntuinen vene ei siinä mitään. Kävin myös FG331 ja oli kyllä ero aivan huikea jos miettii laatua. Ihme vehe toi bava nukkumaan ei oikeen mahdu mutta kaksi mahtuu samaan aikaan suihkuun?
Nää on just näitä kilpapurjehtijoiden tiukkapiposia lauseita.
Ei monella suomalaisella ole formulalisenssiä, silti formulakisoja ja kuskivaihtoja spekuloidaan ja arvostellaan kovasti, millä oikeudella?
Millä oikeudella arvostellaan kansanedustajia, mehän heidät olemme sinne valinneet.
Olet varmaan sitäkin mieltä että jos ei äänestä ei saa valittaa?
Ja mitä kilpailuun tulee, olan muutaman kerran ollut viikkokisassa mukana, mutta sen verran aivotonta hommaa, että ilmoitin että en ole jatkossa käytettävissä.
Vaan ei siinä mitään, se on hienoa että te kilpapurjehtijat kestätte arvostelua, kritiikkiä ja vittuilua.... tai siis ettehän te kestä, yhtään. Taitaa olla kilpapurjehtijoilla sellainen kylmä rinki persiissä, kun tuntuu olevan vallallaan sellainen ilmapiiri, että kilpapurjehtija eivät kauaa enää seuroissa kuluta muiden rahoja, ja kun pyöveli sitten heilahtaa, on ainoa mahdollisuus perustaa seura jonka idea on pelkästään kilpailutoiminta, ja sitähän ei kenenkään perse kestä, kun enää ei se 10% minoriteetti voi tuhlata muiden 90% jäsenmaksuja leikkeihinsä.
sulla, seilaat jossain mauilla vai. Jos tosiaan kesällä tuulta olisi monasti 8-12 m/s, suomi olisi purjelautailijoiden paratiisi.
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_20.html
Keskimäärin heinä-elokuussa pohjois-itämerellä mennään täysin purjein ja tuulta on enimmäkseen alle 8 m/s.
tuulen nopeuden, opettele laskemaan tuuli ilmanpainekäyrien avulla.
pystyy tykittämään purjehduspalstalla noinkin paljon purjehdukseen liittymätöntä tekstiä. Hommaisit sinäkin plaanavan veneen ja kisaisit sillä edes retkipurjehduksilla, niin olisi hyvä fiilis året runt, eikä tarvitsis toisia nimitellä.
tuulet pohjois-itämerellä heikkoja kesällä, suomi 24:n mukaan tuulta on joka päivä 8-12 m/s;-)
Jos haluaa kilpailla, ostaa jonkun laitteen joka kulkee ja jossa on kilpailun tuntua.
Jos haluaa purjehtia ostaa mukavan veneen.
Sama se plaanaako se vene vai ei, meno on hidasta verrattuna oikeisiin nopeisiin lajeihin, joissa on jotain mieltäkin kilpailla, jos siis haluaa kilpailla, jos itsetunto vaatii pönkittämistä, jos on tarve esittää....siis.
Huvittavaa miten edellsiestäkin kirjoituksesta on havaittavissa, että kilapilijoille tuo itse kilapileminen on jotenkin pyhä sakramentti, ainoa sisältö elämässä, kesällä kun kilpailee niin sillä pärjää koko vuoden???
Kovin on vähän elämässä sisältöä, ja vielä toisten rahoilla hankittua.
Ei ollut kyse oikeudesta arvostella, kyse oli mielipiteen arvosta. Ja siinä mielipiteesi oli yhtä arvokas kuin taviksen mielipide formulakuskien vaihdoista, siis tuskin havaittvasti nollasta poikkeava.
Noin ajateltuna ei milläänm uulla mielipiteellä ole väliä.
On siis ihan sama mitä mieltä olet pedofiileistä, ellet ole itse pedofiili.
On ihan sama mitä mieltä olet ravintoloiden ruuista joa ei ole kokki.
jne jne.
Turha siis natista veroista kun tuskin olet mikään valtion verosuunnittelija.
Tämä tekee, sen, että kaikkien mielipiteet kaikesta on yhtä tyhjän kanssa, siis yhtä painavia.
Yleensä jos puhutaan mielipiteistä, ovat juuri ne kokit, kilpapurjehtijat, pedofiilit, verovalmistelijat... jäävejä, koska heidän mielipiteensä tiedetään jo, ei painoarvoa.
Siksi juuri se muiden mielipide on se jolla on eniten arvoa.
Ja se enemmistön mielipide tulee nousemaan vielä esiin vahvana, kun kaikki tajuaa minkälainen riippakivi seuroille tuo muutaman henkilön kallis huvi, kilpailu on. Tapahtuu näitä "vallanvaihtoja". Tulee kilpaseuroja ja oikeita seuroja.
Ja sillon se on edelleen ihan sama mitä mieltä kilpailijat ovat.
Taisi sattua pahastyi, kun et päässytkään gastiksi siihen kilpaporukkaan. Älä sure, voit edelleen sillä omallasi harjoitella ja ihemetellä, että miksi ne muut menee siellä vesillä kovempaa.
Sinut taidettiin myös viimeisenä ottaa koulussa pesisjoukkueeseen?
Nytkö jo loppuivat kipapurjehtijan argumentit, tai loppuihan ne joa ikaa sitten.
Hävisit.
"Ja se on myös helppo luku soveltaa käytäntöön. Kun ajattelet sitä ilman pilkkua ja prosentteina vertailuveneeseen. Tuossa esimerkissä se toinen on 5% nopeampi kuin toinen. Koska sillä toisella oli o,o5 suurempi LYS-luku. "
Kannattaisi varmaankin kerrata peruskoulun (tai vastaavan) opit prosenttilaskusta.
LYS 1,27 EI ole 5% nopeampi kuin LYS 1,22.
Jos hitaamman veneen LYS sattuisi olemaan tasan 1,0, niin LYS 1,05:n vene olisi (teoriassa) 5% nopeampi. Millään muulla LYS-arvolla kuin ykkösellä tuo prosenteiksimuuntotemppusi ei enää pädekään, tuossa esimerkkitapauksessakin ero on oikeasti vain noin 4%. Mitä kauemmas ykkösestä mennään, sitä karkeammin tempullasi saatavat "prosentuaaliset erot" ovat pielessä. Esim. LYS 1,45 vs. 1,50:n ero prosentteina onkin enää vain reilut kolme. Tuossa LYS-luokassa aletaan kait liikkua jossain 45-50-jalkaisissa, hiukan Bavariaa urheilullisemmissa veneissä.
alkuunkaan oikein niitä kilpailusääntöjen laskukaavoja tasoituslukujen vaikutuksesta, niin LYS-lukujen suhde ei kerro suoraan veneiden nopeussuhdetta. Homma ei siis mene niin, että jos toisen veneen LYS on vaikkapa 1,0 ja toisen 1,05, niin korkeamman luvun veneen suoritusaika kerrottaisiin 1,05:llä ja saataisiin siten vertailukelpoinen aika toisen suorittamaan nähden. Kaava on monimutkaisempi.
vm 1986, lys 1.24. Harvassa ovat uudet tai vanhat suomalaiset 33 ft matkapurret, jotka tuohon pystyvät.
Noinpa se silti LYSissä menee. Jokaisen veneen purjehdittu aika kerrotaan LYS-luvulla ja saadaan tasoitettu aika. Ainoa monimutkaisuus kilpailijan kannalta on se, että purjehditun ajan tietää vasta kun on purjehdittu. Siis kääntömerkeillä tai maalissa ei ole aivan triviaalia keinoa tietää, onko edellä vai jäljessä toista ennenkuin molempien ajat ovat tiedossa. LYS-järjestelmässä on puutteensa, mutta yksinkertaisuus on sen valtti.
Noin ylivoimaisen argumentoinnin edessä nostan käteni pystyyn ja antaudun.
on matkapurjehduksessakin kotivesillä merkitystä, mennäänkö 6 vai 9 solmua esim 25 jalkaisella. Siinä missä joku uppoumarunkoinen menee 6 solmua, samoissa olosuhteissa joku plaanaava kölivene menee 9 solmua.
Jos purjehditaan 36 mailia, eli 6 tunnin päiväretki 6 solmua, plaanava vene 9 solmun nopeudella menee tuon matkan neljässä tunnissa. Kahta tuntia aiemmin plaanaavan veneen miehistö pääse rantaan lepämään ja virkistäytymään. Uppoumarunkoinen joutuu herraties mihin merihätään ollessaan kahta tuntia kauempaa kovassa tuulessa.
Ilmaisin (jälleen kerran) itseäni epäselvästi. Pointtini on, että jos jätät sen pilkun pois ja ajattelet LYS lukua nopeuserona prosentteina vertailuveneeseen, jonka LYS on 1,00 niin saat suoraan sen nopeuseron... prosentteina.
1,27 on 27 prosenttia nopeampi kuin se vertailuvene, jonka LYS on 1,00.
Tarkoituksena oli vaan havainnollistaa LYS-luvun helppous nopeuseroja mietittäessä. Toki siinä on edelleen ne puutteensa: joku vene kulkee erittäin kevyen kelin lenssillä "lys-lukuaan nopeammin" ja kovan kelin kryssillä taas paljon lukuaan huonommin. Mutta täydellistä tapaa ei olekaan. Tai on, se on OD-kisat. Suomessa on vaan niin vähän veneitä, että jos Gotlant-runt ja Suursaari-kisa muutettaisiin OD-kisoiksi, ei niissä olisi veneitä kuin muutama.
Plaanavan pitää keretä kelistä pois, jotta tosiaan päsee lepäämään.
Toinen syy pplaanaavalle että pitää olla äkkiä perillä, on että pääsee seuralle syömään, sellaisessa veneessähän ei ruokaa tee tai syö, ei ainakaan nautinnolla.
Raskaalla matkaveneellä kun ei ole kiire, siinä lepää kokoaika, kokkaaminen syöminen... kaikki sujuu matkan aikana, ei ole kiire minnekään. Raskaassa veneessä ei keli haittaa, plaanaava ei kestä.
Plaanaavalla veneellä on varmaan kovin mukava taittaa jotain viikkojen valtamerilegiä?
Plaanaavalla veneellä ei noita ongelmia käytännössä ole. Mutta esitetyn keskinopeuden ylläpitäminen päivämatkalla, ja erityisesti päimatkalla saaristossa on täyttä utopiaa. Hiukan samanlaista ajattelua kuin muistan meidän poikina katselleen autojen nopeusmittareiden skaaloja ja tehneen siitä päätelmiä auton nopeudesta.
Aukotona argumentointia, en voi kuin ihailla:). kehititkö ajatuksen ihan itse vai haitko konsultaatio lähiökuppilasi vessasta heti valomerkin jälkeen ??
Vene-A (lys 1.34)
Vene-B (lys1.21)
Kuinka monta % hitaampi on vene B kuin vene A
Kuinka monta % nopeampi on vene A kuin vene B
Tarkkuus 3 desimaalia
nyt käsillä laskukaava, mutta uskallan silti väittää, että se ei mennyt noin yksinkertaisesti. Kaava oli selvästi mutkikkaampi kuin LYS * t, jossa t=purjehdittu aika.
Ajattelinkin että ei se ala-astematikka ollutkaan niin hallussa kaikilla.
Voin todella vakuuttaa, että noin yksinkertaista se varmuudella on. Ja minulla on sentään liiton myöntämiä pätevyyksiä kilpailun järjestäjänä sanoa se. Voithan toki itsekin tarkistaa menetelmän Avomeripurjehtijoiden nettisivuilta, joista LYS-säännöt löytyvät. Paljonkin monimutkaisempia vaihtoehtoja on, mutta ei LYS-purjehduksessa.
Mitä tehdään kolmen desimaalin tarkkuudella, kun lähtötiedot ovat vain kahdella? Käytännön tarpeisiin riittää hyvin vähennyslasku noin lähellä toisiaan olevien lukujen välillä, vaikka tulos ei oikea olekaan. Teillä varmaan on ollut koulussa aivan vastikään prosenttilaskua, mutta pyöristysten hallinta on päässyt jo unohtumaan.
Niin, nuo luvut ovat varmaan totta. Useimmat meistä ovat kiinnostuneita myös asumismukavuudesta jne. Myös veneen iällä on merkitystä, tuon ikäinen vene on jo vanha, etenkin jos sitä on revitetty kilpailuissa. Metallikehikko rungossa kuten vanha sandwich-rakennekin ovat riskejä. Etenkin jälkimmäinen Xn tapauksessa. Xien nettiyhdistyssivuilta löytyy tarinoita maston etupuolisesta delaminoitumisesta kaksoiskuorirakenteessa korjauskertomuksineen. Delaminoituminen on kuulemma enemmän tai vähemmän tyyppivika 79ssa ja 95ssa.
Vastauksesi oli väärä.
Siksi kolmella että menee pikkaisen kauemmin kun laskutaidottomat iteroivat.
Mutta kuten epäilin suurin osa tämän porukan viisaista ei osaa edes tuota laskea, joka tosiaan on ihan peruskoulun matematiikkaa.
Tarkkuus ilmoitetaan tosin vastauksessa aina sillä tarkkuudella kuin on lähtöarvot, ellei muuta pyydetä, nyt pyysettiin. Sillä lähtöarvoihin on turha änkeä nollia turhaa.
Näyttää tuossakin olevan työtä.
Lys kisoja voidaan tasoittaa sekä aikaa ajalle, että aikaa matkalle periaatteella.
Vain edellisessä Ttas = Tpurj * Lys
Lues ne säännöt uudelleen, jos et tiedä aikaa matkalle tasoitus vaihtoehdon olemassaolosta LYS-kisoissa.
Joopa, mutta aikaa matkalle menetelmä on jälkeenpäin tullut poikkeus pääsääntöön, jota käytetään tasoituslähtöihin ja tasoitukset pitää tietää etukäteen. Silloinkin ohjeena on laskea tulokset uudestaan pääsäännön mukaan, jos purjehditut ajat poikkeavat liikaa oletusarvosta.
Niin että jos ei se kuitenkaan tunnu kivalta, ne ajat jotka tulee lys kertoimella niin voidaan sitten käyttää jotain toistakin kaavaa, jotta saadaan ne näyttämään paremmalta, kun se LYS onkin ihan huuhaakaava.
Tuohan kumoaa koko lys:in jäljellä olleet vähäisetkin järkevyyden rippeet, alkaa tuntua sellaiselta mutu-kaavalta.
No noinhan se on, jos ei asiasta sitäkään vähää ymmärrä. Asia on sen verran yksinkertainen, että sitä ei kannata ruveta opettamaan ääliöille. Kilpapurjehtivat tavikset sen kyllä ymmärtävät, vaativammissa kisoissa käyvät ymmärtävät jopa IMSin Performance Scoring-menetelmän.
PS. Ei ole olemassa mitään LYS-kaavaa.
ollut kyllä kymmenittäin od-veneitä od-luokissa, esim j-80 ja x-99. Ainoa oikea tapa purjehtia kilpaa aidosti onkin od. Tasoituskilpailut ovat enemmänkin sosiaalinen tapahtuma.
http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517
Jos ei käytä Excelliä tai muuta vastaavaa ohjelmaa, joutuu purjehdusajan tunnit, minuutit ja sekunnit muuttamaan ensin esim. sekunneiksi. Sitten suoritetaan kertolasku ja lopuksi muutetaan takaisin tunneiksi, minuuteiksi ja sekunneiksi. Tällöin laskemista on hieman enemmän.
metallikehikkoa, uudemmissa kylläkin. Tuolla delaminoitumisella ei ole mitään merkitystä itämeren keleissä, esim x-79 luokkasäännöt rajoittavat mastojen katkeamisten takia kisat alle 12 m/s keleihin, myöskään keskiverto matkapurjehtija ei moisilla keleillä purjehdi.
Yhtälailla vanhojen umpilaminaatirunkoisten rungot ja kannet notkuvat, eikä se haittaa. Talvitelakoinnissa pitää vaan muistaa että paino on kölillä eikä sivutukitassuilla, jotta runko ei painu lommolle.
Muuttaa tunnit minuutit ja sekunnit kymmenjrjestelmään.
Mahetaanko lys kisoissa sekunteja edes laskea?
Huvittaa miten nykyaikana ei enää pärjätä päässälaskulla tai edes laskimella.
Yksinkertaisissa laskutoimituksissa pitää olla excelit ja muut. :)
Uusavuttomuus rulettaa.
Liityn antautujien joukkoon tämän ylivertaisen matemaattisen nerouden rinnalla.
Jottako oikein kymmenittäin? Viime vuonna ainoa pystyyn saatu OD-luokka oli X-35 ja siinä 5 (viisi) osanottajaa. Taitaa sitten olla epäsosiaalinen tapahtuma heille. Ja entäs J-80, koskas se mukana on ollut? OD-kisat on hienoja, mutta niiden varassa ei maailma pyörisi.
Miksi mahtaa joku paljastaa tietämättömyytensä kerran toisensa jälkeen? Sekunnit on usein käytetty formaatti purjehdittujen ja tasoitettujen aikojen ilmoittamiseen. Ja aikojen otto sekunnilleen taas täysi itsestäänselvyys.
Miksi pitäisi laskea päässä tai laskimella, jolloin virheiden mahdollisuus on monikymmenkertainen. Ja toisaalta tulosten esittäminen käsin kirjoitettuina olisi varsinaista uusavuttomuutta. Mutta kun ei tajua, mistä puhuu, niin esittä tuommoisiakin.
maailma pyörii od purjehduksen varassa, koska katsovat, ettei tasoituspurjehduskilpailuissa ole mitään mieltä. Siksi siellä gotlant runtissakin oli ne 5 venettä. Myöskin olympialaiset ja vor 70 on od-skabailua, että kyllä maailma pyörii pelkän od-purjehduksen varassakin.
Että yleisesti pitää osata laskea tiettyjä asioita.
Aina ei ole mukana exceliä ja laskinta...
Kyllä perustrigonometria, prosenttilaskut, yhtälöratkaisut ja mu perusasia pitää olla takaraivossa.
Mutta jos haluaa olla uuvatti niin mikäs siinä.
Kuten sanottua, OD-purjehdus on hienoa hommaa. Mutta jos kaikki olisi sen varassa, lopahtaisivat niin Suursaaret kuin Runtitkin, eikä se olisi ollenkaan hyvä juttu. Se näivettäisi käytännössä OD-luokkiakin tuntuvasti. Eivätkä OD:t ja tasoitussäännöt mitenkään sulje toisiaan pois. Voihan OD-veneillä mennä aivan hyvin tasoitusluokkiinkin, jos kilpakumppaneita omassa luokassa puuttuu.
Miksi yleensä pitäisi dissata kavereitaan?
PS. VO70 ei ole mikään OD-vaan konstruktioluokka. Ja siinä on vissi ero.
Oletettavasti kuitenkin semmoinen auto jonka nopeusmittarin viimeinen lukema on 330kmh todellakin myös kulkee kovempaa, kuin semmoinen jossa se on 220kmh.
Tuota en tiennytkään: "Maston katkeamisten takia 12m/s"
Täytyy sen heppoinen rimpula olla, jos tuulirajana on pidettävä 12m/s!
tiedä, että moni tanskalainen x-79 purjehtija on köliveneilyn huippuja, esim tanskalaisten Vor projektissa muutama vuosi sitten oli lukuisia x-79 purjehtijoita.
Noi maston katkeamiset ovat meneeet yli 12 m/s spinnuajossa ja tod. näk jiipeissä, jolloin jos ei ole tarpeeksi nopea vetämään barduunaa kiinni ja vene vaikka samalla broachaa, niin se on menoa sitten.
vai tarkoitatki X-99, joka on Tanskassa iso ja kovatasoinen luokka?
Onko tosiaan mielestäsi sopiva vertailukohta FG 39 ja FG43? Niitähän on lähdetty tekemään täysin eri konsepteilla, eivätkä ole mitenkään vertailukelpoisia. FG 28 ja FG 33 olisivat kelvanneet verrokeiksi, jos molempia vielä tehtäisiin. Samoin olisi voinut ottaa esimerkeiksi vaikka pari eri kokoista uudempaa Finn Flyeria. Mutta jos halusit perustella vain itsellesi valintaasi, niin ole hyvä vain.
Vanha 10 vuoden ikäinen Bavaria 42 on J&J eurooppalaista suunnittelua, uusi 45 jalkainen Farrin suunnittelema.
Vanha 10 vuoden ikäinen FG 39 on kotimaista suunnittelua, uusi FG 43 on Farrin suunnittelema, sama kuin uudessa Bavariassa.
Molempien uusien veneiden rakennekin on muuttunut vanhasta aika paljon samaan suuntaan.
Mielestäni on jopa vaikea löytää parempaa vertailuparia noille Bavarioille kuin nuo 2 Finngulfia.
FG 43 on täysepoksirakenteinen ja kaikilta osin lajinsa huipulle suunnattu aivan toiseen malliin kuin FG 39. 43:a hehkuteltiin alusta saakka uutena alkuna uuteen suuntaan. Pelkkä suunnittelutoimiston nimi ei vielä niin paljoa ratkaise. Käypäisiä vertailukohtia Olisi löytynyt fg:ltäkin, FG 44 ja FG 46, jotka edustaisivat modernimpaa designia toteutettuna vastaavan tasoisella tekniikalla kuin FG 39.
Se 10 vuotta vanha Bavaria 42 on hyvin petinteisesti muotoiltu perhevene.
Aika samaan luokkaan lasken 10 vuotta vanhan FG39:n.
Nyt Farr on suunnitellut Bavarialle paljon sporttisemman oloisen 45 jalkaisen. Pysty ja melko kapea keula, leveä ja avoin perä...
Uusi Finngulf 43 on hyvin saman oloinen, katso kuvat valmistajien sivuilta. Molemmissa on takana sama Farrin suunnittelutoimista. Suunnittelun tavoitteena molemmissa on selvästi ollut aiempaa sporttisempi vene. Kuvat ovat joiltain osin jopa hämmästyttävän samanlaisia.
Uusi FG 43 on Bavaria 45:een nähden enemmän kuin tuplahintainen, täytyyhän se jossain näkyä (kuten se epoksirunko). Mutta mielenkiintoisen saman tyyppinen kehitys molemmilla 10 vuoden takaisesta.
Totta kai samalta suunnittelutoimistolta tulee tietyn näköistä designia tiettynä ajankohtana. Mutta Kamun suunnittelemat FG:t ovat aika pitkälle vastaavia, vaikka eri suunnittelijoiden erilainen käsiala muotoilussa näkyykin. Pitäisi kuitenkin lähteä samoilla lähtökohdilla valmistetuista veneistä. Ja uusiakaan Bavoja ei varmasti ole aiottu mitenkään huipputuotteiksi, kuten FG 43 oli.
Millä perusteilla määrittelet FG43:n huipputuotteeksi? Hinnan? Varsin vaatimattomien kilpailunäyttöjen?
Oletko käynyt yhtäkään neljäkolmosta katsomassa? Minä olen nähnyt kolme niistä, kaikki varsin yksilölliisiä ja kyllä ne lähellä lajinsa huippua ovat, sisältä ja päältä, vielä pinnan altakin. Ei oikeastaan silti niin omaan makuuni, mutta toiset tykkää. Vielä eivät porukat kohtalaisella yritykselläkään ole oppineet niiden resursseja hyödyntämään. Todellisista resursseista en osaa sanoa, mutta ei kilpailumenestys sentään kaikkea ratkaise.
Olin kuuntelemassa messuilla Anders Kurténin esitystä FG43:sta. Bavarian suunnittelukriteerit ovat erilaiset kuin FG:n. FG:llä paino on selkeästi suorituskyvyssä, josta yleensä joutuu maksamaan. Sitä on haettu hyvin moninaisilla ratkaisuilla. Mm. moottori jouduttiin kääntämään. Tankkien sijoittaminen veneen keskelle ja muutenkin painon vähentäminen veneen päistä jne. Bavarian suunnittelun keskeinen kriteeri on hinta. Suuret tuotantomäärät painavat hintaa hieman alaspäin muotin teon ja suunnittelun osalta, mutta veneiden hintaero tulee ihan muualta. FG on Bavariaan verrattuna huipputuote ja Bavaria tyypillinen massatuote.
Kerro sitten miten uusi pursi kulkee...
Miksi niin isoa kaipaat? Onko sinulla yleensä iso porukka veneessä mukana? Oma fiilis on, että 40 jalkaa on todennäköisesti yläraja, jos niinkään isoon viitsii siirtyä. Kun porukkaa on kippari mukaanlukien tyypillisesti 2-4 henkeä, niin isommalle ei oikein ole käyttöä.
(Saahan sitä ostaa, jos siitä saa jotain hyötyä/iloa, en minä sille. Mutta olisin utelias kuulemaan, mitä se hyöty/ilo olisi; onhan sekin aina mahdollista, etten ole tullut jotain juttua ajatelleeksi.)
Meitä on 3 omistajaa tällä nykyisellä veneellä, jolla on purjehdittu noin 10 vuotta. Yleensä purjehditaan vuoroin oman perheen/tuttavien voimin, harvemmin omistajaporukalla, jolla kaikilla lapset aikuisia tai lähes.
Ensi vuodeksi on kaavailtu tuota uutta venettä (myös 3-kajuuttainen, kuten vanhakin), joka ainakin aluksi tulisi 2-3 vuotta kiertelemään Välimerta. Siellä purjehditaan pääasiassa 2-3 pariskunnan voimin. Purjehdusajat tulevat olemaan usempi viikko kerrallaan, joten hiukan lisää mukavuutta ei ole pahasta.
Nykyiseen veneeseen nähden halutaan muutama muutos: kaikilla kajuutoilla oma wc/suihku ja kajuutat edes hiukan erillään ja eristetty toisistaan, lisäksi vähän enemmän tilaa ja veneeltä suorituskykyä matkapurjehdukseen.
Tuossa uudessa Bavaria 45:ssä peräkajuuttojen välissä on 0.5 metrin tila ja siis 2 seinää. Muutenkin täyttäisi vaatimukset, hyvä avotila ja purjehtineekin hyvin. On vielä kohtuuhintainen. Mitään ei ole vielä päätetty ja mm. ranskalaisten uutuuksia tarkkaillaan.
Nykyisen veneen myynti ei ratkaise hankintaa, todennäköisesti uusi ostetaan ensin ja 1-2 vuoden ajan meillä voi olla 2 venettä, jos ei heti mene kaupaksi.
Joku haluaa enemmän tilaa, toinen vähemmän.
Meillä ainakin on kiva kun on omat kajuutat lapsilla ja aikuisille oma. (2 aik 3 lasta)
Lapsilla oma vessa ja meillä aikuisilla oma vessa omassa kajuutassa.
Ei minulla tulisi mieleenkään ängetä enää johonkin 30 jalkaiseen tällä porukalla, kahdestaan mamman kanssa nuorena se oli ok.
Tarkoitus on päivittää vielä pikkaisen isompaan, n. 50 jalkaiseen.
Samoin kuin mahtuisimme 70 neliön kolmioon asumaan, mutta emme vain viitsi, olemme sen verran mukavuudenhaluisia.
Jokainen hankkii just sen kokoisen veneen kuin haluaa ja parhaaksi tuntee.
...käyttöprofiililla Bavaria varmaan tarjoaa parhaan vastineen rahalle. Yksin omaan käyttöön hankittavalla veneellä voi olla toisenlaiset kriteerit, mutta eri asia on miten ostaja ne pystyy täyttämään. Tässäkin tapauksessa esim FG:n hinta nousisi jo yli 6-kertaiseksi (Bava kolmelle vs FG yhdelle).
Pariskunnan omaan käyttöönsä hankkiman veneen ei välttämättä tarvitse olla 45-jalkainen, jolloin venekokoa pienentämällä voi löytää kohtuuhintaisen vaihtoehdon laadusta ja laatumielikuvista tinkimättä. Ja lisäksi vanhemmatkin veneet saattavat tulla kyseeseen, toisin kuin kimppaveneiden kohdalla.
Tuntuu ihan hyvin perustellulta tuo isomman haku noin, jos mukana kerran saattaa olla useampi aikuispari ja reissutkin ehkä pidempiä kuin Suomen saaristossa tyypillisesti.
Ja tietysti juttuhan on aina niin, että kukin hankkii sellaisen veneen kuin haluaa, budjettinsa puitteissa tietysti, kuten gt minullekin vastasi. Ei ollut tarkoituksenikaan sitä kiistää, mutta kiinnosti silti perustelut. Veneen kasvaessa tulee nimittäin vastaan myös haasteita, osittain käsiteltävyydenkin kanssa mutta erityisesti satamiin mahtumisen. Mutta itselläni oli luonnollisesti mielessä nämä Itämeren olot, ei Välimeri.
Itämerellä alkaa olla vähän ongelmana, että satamat on mitoitettu 20-30 vuoden takaisen venekannan suhteen. "Ruudut" ovat yleensä enintään 3 m leveitä, mutta kun melkein jokainen vene alkaa olla yli 3 m... Muutama kesä sitten tulin huvin vuoksi Gullkronassa laskeneeksi veneet, satama oli tupaten täynnä, mutta ei siellä silti ollut läheskään sitä 80 venettä, jolle satamakirja väitti sieltä paikkoja löytyvän. Mietin vähän asiaa ja arvailin, että se 80 paikkaa on joskus muinoin laskettu huomattavasti kapeampien veneiden mukaan.
Täällä veneiden valintaa perustellaan usein lys-, gph-, sa/disp-, ym. luvuilla, ihan kuin veneiden ominaisuudet olisi pelkistettävissä muutamaan lukuarvoon. Jo pelkästään purjehdusominaisuuksien kohdalla on monta muutakin kriteeriä. Puhumattakaan sitten muista ominaisuuksista. Myöskin sillä fiiliksellä, joka veneestä syntyy, on merkitystä...on se sitten epärationaalista tai ei. Aika harva messuilla nähdyistä uusista veneistä sytytti. Se on tietysti makuasia, että mikä veneessä sytyttää: omalla kohdalla fiilis tulee sellaisista merellä tarkoituksenmukaisista ratkaisuista, sopusuhtaisista linjoista ja veneen yleisestä laatumielikuvasta, joka syntyy pienistä yksityiskohdista. Turhamaista tai ei, sekin on ihan mukava, että vene erottuu jotenkin niistä muista laiturin veneistä. Mielummin vaikka vähän ahtaammin, mutta tyylillä...
http://fi.wiktionary.org/wiki/rationaalinen
Hyvin suunniteltu purjehdus on puoliksi tehty. Kevyisiin keleihin ja plaanausominaisuuksiin kannatta panostaa, jos matkaa mielii purjein taittaa. Tiikit kannattaa tällöin unohtaa niin kannesta kuin sisutuksestakin.
sanamääritelmän (järkevä ja suunnitelmallinen) mukaan purjehdus ei ole järin rationaalista.
"Järkevää" ei kannattane edes pohtia pidemmälle, koska kyse on lähtökohtaisesti harrastuspuuhasta, huvista.
"Suunnitelmallisuus" ei sekään toteudu kunnolla, sillä eihän se sana tarkoita pelkästään suunnitelmien tekemistä vaan myös niiden noudattamista. Toiminta, jonka lopputulos poikkeaa usein merkittävästi suunnitelmasta, ei ole todellisuudessa suunnitelmallista. JA: huviveneilynhän ei ole mielekästä olla kovin suunnitelmallista, koska silloin se ei enää ole huvia vaan työtä.
muodostuu, jos purjeveneessä asioita ei suunnittele etukäteen. Pelkkä purjeveneen hallinta on suunnitelmallista toimintaa eikä epärationaalista narujen ja ruorin vetämistä.
Reitti usein suunnitellaan säätiedotusten mukaan joten erittäin suunnitelmallista toimintaa on purjehdus.
Yleensä ongelmat merellä johtuvat huonosta suunnittelusta. On esim menty merelle ilman tietoa säästä. Sellaisiakin uppotukeilla purjehtivia kippareita on, jotka eivät säätiedotuksista välitä, mutta heistä kannattaa pysyä kaukana.
Mistä näitä sfgsdfg idiootteja oikein tulee?
Mulle purjehdus on hupia, hauskanpitoa. Kun arki-iltana menen veneelle, en edes tiedä vielä silloin, lähdenkö merelle. SAatan lähteä, tai sitten vaan nauttia kesäisestä ilmasta satamassa.
Kun perjantaina menen veneelle, tiedän, että lähden vesille, mutta mulla ei ole aavistustakaan minne.
Suunta selviää, kun pääsen satamasta ulos, tuulen suunta ja voimakkuus sen väljästi määrittelee. Silti en vielä silloin tiedä, mihin saareen menen. Säätiedotukset toki kuuntelen, mutta enemmän toimintaa ohjaa "lähisää", jonka näen ympärilläni.
Kesälomareissut menee lähes saman kaavan mukaan. Tosin sillä erolla, että en ajele hirveesti siksakkia (tänään länteen, huomenna itään, ylihuomenna taas samaa reittiä länteen.. ei siis tätä). Jos etappisaari, joka edellisenä iltana löydettiin, on kiva ja tuulen suunta tai voimakkuus "väärä", ei lähdetä seuraavana päivänä merelle, ollaan siinä toinenkin päivä. Ei aikataluja, ei tavoitteita, ei reittisuunnitelmaa, ei suunnitelmaa ylipäätään... vain hatara runko, jota väljästi ehkä noudatellaan. Vasta silloin tunnen olevani lomalla.
Kun teen siirtopurjehduksia muille, on aikatalu tiedossa, reitti suunniteltu ja varmistettu varareitillä, ilmoitettu suomeen chekpointtien kera sekä varustelöista läpikäyty ja kaikki hankittu jo hyvissä ajoin ennen reissua. Säätiedot on otettu vähintään kahdelta eri taholta, vuorovesitaulukot on käsillä, radiokutsut teipattu naviskaan isolla näkyville, Plotterille on varajärjestelmä, paperikartat on ostettu koko reitille kaiken varalta. Aikatauluista pidetään kiinni, samoin kaikista muistakin suunnitellusta. Kaikki on otettu huomioon ja mietitty valmiiksi, olenhan vastuussa jonkun toisen (huomattavasta)omaisuudesta sekä miehistön hengestä ja turvallisuudesta. Veneessä ei ole alkoholia mukana, vahtilista on tehty pentryvuoroineen ja sitä noudatetaan pilkulleen. Lähtöpäivänä pidetään palaveri, jossa veneen säännöt käydään koko miehistön kanssa läpi, jopa veneen jättötilanne on mietitty ja vastuut toiminnasta siinäkin tilanteessa on kaikilla selvillä, kuka ottaa grabbagin, kuka varavesikannun, kuka vastaa lautasta jne.. Lokikirjaa pidetään tasatunnein, konetunnit merkataan ylös, rikitarkastus on kerran vuorokaudessa tai kerran vahtivuorossa, veneestä ja vesialueesta riippuen, kajuutasta ei kukaan poistu ilman liivejä ja lifeline on kaikilla aina kiinnitettynä... yms. Mutta tämä onkin sitten taas jo työtä, ja tehdään sen mukaan.
On se vaan kumma että Bavariat eivät näköjään PURJEHDI. vaan ajavat aina koneella! Oliskohan purjehdusominaisuuksissa parantamisen varaa? Itse käytän dieseliä purjeveneessäni noin 25 tuntia/kesä.
Maileja kertyy noin 800. Muutenkin näyttä siltä. että merellä olevat ns. purjeveneet ovat entisten moottoriveneiden omistajien hallussa kun ei osata purjehtia. Melkein mihin tahansa vierassatamaan on täysin mahdollista saapua purjeilla, mutta kovin harva uskaltaa/osaa. Omasta satamasta poistuminen useimmiten myös onnistuu purjeilla.
Olen samaa mieltä. Mutta, kuitenkin veneily,purjeveneily eriyisesti jakautuu usein eri intreisseipiireihin . Henkiökohtaisesti olen jumittunut purjehtimiseen. Purjehtiminen irroittaa todella tehokkaasti arjesta,
ja tarkoitan todellaPURJEHTIMISTA. Kertomistasi maileista - 800 - valtataosa tulee jo Gotland Runt- reissulla:Helsinki- Hanko, hanko-Sandham, Runtti, ja Sandhamista kotiin. Ja kaikki säästä riiuppmatta, huonolla syömisellä ja vähillä unilla.Tähän kun lisää jo aiemmin, kesäkuussa, purjehdittu Suursaari Race, niin maileja on kasassa yli 800. Se on näillä sivustoilla paljon parjattua kilpapurjehtiimista . Jota sitä- kilpapurjehusta- harrasta lisäksi ratakisoissa. Jotta voi kutsua itseään purjehtijaksi, pitää viihtyä purjeveneessä ja rakastaa purjehtimistä. Koneveneilijät ovet jotain ihan muuta.
huomaa, että veneen purjehdusominaisuudet ja koneajotunnit eivät välttämättä ole kääntäen verrannollisia. Eri tyyppisillä veneillä on erilainen käyttäjäprofiili ja se vaikuttaa myös siihen purjehdusintoon. Esim. näitä Bavoja ostetaan paljon perheveneeksi, jolloin purjehtiminen on keskimäärin vähäisempää veneestä riippumatta. Toki itsekkin välillä ihmettelee, kun täydellisessä purjehduskelissä joku painelee koneella vieressä, mutta sitä ei kannata veneen syyksi laittaa.
Mailimääräsi osoittaa, että taidat purjehdtia pääasiassa kotivesillä, jolloin koneenkäytölle on vähemmän tarvetta. Saaristossa voi aina tehdä lyhyitä päivämatkoja, jos tuuli on kevyttä tai väärästä suunnasta. Kauemmaksi mennessä täytyy myös tarpeen tullen edetä kelissä kuin kelissä, koska aikataulu on tiukempi ja tällöin konetunteja tulee keskimäärin enemmän.
ylpeänä esittelee saavutuksiaan. Ihan 800 mailia kesässä :)
Ja satamiin sisään purjeilla. Joissain etelän satamissa siitä voi saada sakot, ei ehkä täällä.
Missä sellaine etelä on?
Miksi joka otsikon alle tulee jossain vaiheessa joku pelle kertomaan että melkein joka satamaan pääsee purjein ja lähtemään purjein jne. Kyllä kai sen jokainen tietää, ja varmasti myös tarvittaessa osaa. Suurin osa käyttää vaan järkeä, ei siinä sen kummempaa.
Purjeveneilyn parissa liikkuu pieni joukko fanaatikkoja, joille purjeet ja purjehtiminen ovat jostain syystä veneilyn pääasia, kun ylivoimaiselle enemmistölle purjeet ovat lähinnä vain vaihtoehtoinen voimanlähde ja eteenpäin mennään sillä konstilla, joka juuri sillä hetkellä ja niissä olosuhteissa tuntuu suotuisimmalta, olipa se diesel tai tuuli. Epäilen tosin, että kyseessä on lievä nettinäköharha, koska ei ainakaan vierassatamissa näe juuri koskaan purjesisääntuloja tai -lähtöjä, pelkästään sitä mainitsemaasi järjen käyttöä eli koneajoa.
En tiedä, mikä noiden fanaatikkojen motiivina on. Osa lienee jonkinsortin viherpipertäjiä, jotka ovat ideologisista syistä purjeintoilijoita. Osaan saattaa päteä se täällä jossain yhteydessä tarjottu selitys, että he ovat harmissaan, kun heidän omasta mielestään loistavaa purjehdusosaamistaan ei arvosteta (toisin sanoen jonkinlainen alemmuuskompleksi, kaipaavat muiden kunnioitusta). Joillain kyse voi olla jostain perinneromantiikasta, näkevät itsensä Kap Hornia raakatakiloidussa rahtilaivassa kiertäväksi merikarhuksi. Muitakin selityksiä voi olla.
Ei siinä sen suurempaa salaisuutta ole kuin, että toiset (me) pidämme purjehtimisesta, ja näin hankimme ja varustamme veneemme sen mukaisesti. Me olemme perillä kun olemme purjeveneessä. Toiset taas ovat perillä saadessaan veneen kiinni määränpäässä. Tässä on nähdäkseni ero. Meillä ole tarvetta ajaa koneella päästäksemme retkisaareen juomaan kaljaa, syömään makkaraa, saunomaan ja kritisoimaan toisia jotka ihan saaristoväylillä kryssivät.
Esimerkiksi Kreikassa Kos-marina. Marinan kumivene tulee ohjaamaan ja auttamaan tulijaa sisään. Ei anna tulla purjeilla. Jos kone ei toimi, hinaa tai puskee.
Tuskinpa silti marinalla on oikeutta sakottaa, eikä taida viranomainen sillä kumpparilla olla liikkeellä. No, noin se kehitys kehittyy. Eipä ollut puhetta kumppareista vastassa 35 v sitten, kun Kosilla kävin. Taidettiinpa silloin tavan mukaan pöläyttää purjeilla sisään satamaan. Satama-allas on yleensä paljon mukavampi paikka laskea purjeita kuin ulkona keikkuen, vaikka laituriin moottorilla tulisikin.
Turha väitellä tällaisten "purjehduksesta pitävien" kanssa. He ovat todellisia merenkäviöitä ja kryssivät yöt ja päivät. Ja spinnulla satamaan! Siinä vasta tosipurjehtija! Sellaisia minä ihailen todella.
Yöllä kryssitään Gotland Runtissa, Suursaari Racessa, Tallinna Racessa jne., joista ensiksi mainituissa useampikin yö peräjalkeen; kelissä kuin kelissä Kun kilpapurjehduksen lisäksi matkapurjehtii, niin maileja kesäikaan tulee. Nimenomaan purjehtien.
mutta se yöllinen kryssi on hemmetin kivaa. Ainakin toisinaan.
Kunhan ei väsytä liikaa tai ole kylmä. Aina ei tosin tiedä väsyttäkö vai ei; muutama vuosi sitten olin pinnassa Gotland Runtissa yöllisessä kryssissä. Kyse oli ensimmäisestä yöstä, joten vielä en ollut kovin väsynyt. Mutta silti näin, että kuu on meressä. Aikamme sitä siinä ihmettelimme, kukaan ei viitsinyt sano ääneen mitä näki, muu miehistö olisi vain komentanut nukkumaan. Aamullisen säätiedotuksen yhteydessä kerrottiin, että taivaalla voi ola jäisistä pilvistä johtuva haloilmiö. Eli olimme yöllä katsoneet kuuta haloilmiön läpi. Seuraavana yönä oli sama ilmiö, näky oli todella erikoinen
Vai oikein haloilmiö. Jopas onkin huiman erikoista!
Iso kuu oli näytti pudonneen mereen veneen etupuolelle, eikä edes mitenkään kauas. Gotlannin korkeudella Runtin aikaan tulee yöllä jo pimeää, joten kuu näytti vielä valaisevan todella tehokkaasti. Muistaakseni kyseisellä reissulla oli vielä lämpimät yöt. Hienoa purjehtimista. Pidän tosin yöllisestä spinnuajosta enemmän kuin yöllä kryssimisestä. Suuraari Racen aikaan usein etelän puoleiset tuulet ovat vallitsevia. Menomatkall spinnu nostetaan tällöin illalla kasuunia kierrettäessä ja lasketaan launtai-aamuna Suusaaren pohjoispäässä, todella hienoa spinnupätkä. Seuraava yö onkin sitten kovaa kryssiä takaisin kasuunille, ja usein vielä pirun kylmä. Tässä alkaa oikein odottaa kesää ja purjehtimista
Joillekin sellainen kuutamopurjehdus on niin tuntematon käsite, ettei ole kuullutkaan haloilmiöistä. Sääli heitä, kun eivät tiedä mitä menettävät... ne auringon nousutkin merellä.
Pitääkin muistaa laittaa mittakirja ajoissa tilaukseen ja etsiskellä netistä hyvää hankintapaikkaa muutamille uusittaville heloille. Ja varmistaa, että vakioporukalla on varmasti allakassa Runtti varattuna. Kai se kesä sieltä hankien keskeltä kuitenkin kohta tulee.
WAU mitä miehiä. Pojat kuvittelevat kokeneensa jotain ihmeellistä. Huvittavinta on että he luulevat etteivät muut olisi kokeneet samoja asioita. Halot, pilarit ym.ovat aivan tavallisia ilmiöitä jos vähänkin liikkuu merellä tai luonnossa. Joillekin se on varmaan niin ihmeellistä ja jännittävää purjehtia itämerellä ja varsinkin yöllä. Visby on kesäisin aivan täynnä myös Suomalaisia veneitä. Kaikilla ei vaaan ole tarve 'kerskailla' lyhyellä avomeripurjehduksella. Se kun on meille ihan tavallinen juttu.
Nyt ymmärrät viestini väärin. Tarkoituksena ei oo millään tavalla kerskailla, vaan - näin kesää haikailessa- kuvata mikä tälläisestä purjehduksesta pitävästä on hauskaa. Näin koska näillä sivustoilla purjehduksesta kiinnostuneita enemmänkin dissataan. Kesä menee sitten avomeri - ja ratakisojen sekä lomapurjehdusten merkeissä. (Sen verran kuitenkin kommentoisin kirjoittajan esittämiä näkemyksiä matkoista, että Gotland Runin rata on suoraan mitattuna n.370mailia,menomatkalla purjehdittava Hank-Sandham 140mailia. Näihin kun lisätään siirtopurjehdus Helsingistä Hankoon, kotimatka Sandhamista Suomeen ja se, että purjehdittu matkahan on aina pidempi kuin kartalta mitattu suora reitti, niin vajaan kahden viikon Runtti reissulla kertyy purjehdittuja maileja ihan kohtuullinen määrä)
Ok, mukavaa kun täsmensit. Kieltämättä kesäaamut kostea veneenkansi helmeillen on hienoa katsella auringon nousua monesti aivan tyynellä merellä tuulen nousua odotellen.
Kesää odotellessa toivotan hyviä kisailmoja rundille!
On totta, että purjehdin kotivesillä Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Mailimäärä on pieni juuri sen takia, että se käytännössä on hoidettu pelkästään purjeilla. Monella on 2000 mailia, josta 1500 koneella??
En kuitenkaan ymmärrä lainkaan näitä aikatauluja? Mitä aikatauluja? Jos ei tuule riittävästi niin ei pääse kauas sinä päivänä. Mikä helvetillinen kiire siellä merellä purjehtijoilla nykyään on. Eikö se merelle purjehtimaan pääseminen riitä? Jos on kiire, niin hankitaan kolmikerroksinen "nakkikioski" jossa on ainakin 600 hevosvoimaa ja ollaan merellä 30- 50 minuuttia/päivä!
Jos matkasuunnitelma on ylimitoitettu niin sitä pitää muuttaa.
Purjeveneen dieseliä varmaan käytetään kaikenlaisten kylmäboxien/jääkaappien takia, ei sen takia, että sen käyttö olisi mitenkään muuten välttämätöntä.
Vielä n. 20 vuotta sitten Ruotsin puolella buuattiin äänekkäästi purjehtijalle, joka ilman syytä hyvässä tuulessa liikkui koneella. Nyt sielläkin taitaa olla vain näitä "moottoripurjehtijoita" jolla on pitkä masto lähinna fallossymbolina ja jotka suuren äänen kritisoivat ahtailla väylillä purjetivia, koska eivät itse uskalla eivätkä osaa. Näyttäkin siltä, että suuri osa nykypäivän purjehtijoista ovat entisiä moottoriveneiden omistajia, ja se näkyy. Saaristolaiset varsinkin nauravat suureen ääneen "kaupunkilaispurjehtijoita" jotka eivät purjehdi hyvässäkään tuulessa ja he ovat aivan oikeassa.
ole sinusta aina yhtä hienoja kokea? Vai oletko niitä, jotka eivät näe luonnon ihmeitä ja kauneutta ympärillään. Tunneköyhää hommaa, jos noihin kerran nähtyään kyllästyy.
Myös Lada säilytti ja säilyttää arvonsa hyvin.
Menneessä Neuvostoliitossa sai käytestystä maksaa jopa enemmän, kuin uudesta.
Puhutaan venemaailman Ladasta siis.
Bavaria on tehty niin halvalla, kuin veneen ylipäänsä pystyy tekemään.
Vene ei yksinkertaisesti enää voi olla halvemmin tehty.
Halpa hinta NÄKYY välittömästi materiaaleissa ja komponenteissa, niin veneen päällä kuin sen sisälläkin.
Se joka tuon vielä pystyy yhdistämään LAATUUN, tai LAADUKKUUTEEN, niin hänen KANNATTAA nimen omaan sitten hankkia kyseinen vene. Se on hänelle aivan TÄYDELLINEN valinta.
Minä ainakin suon sen hänelle!
Sekin näyttelyssä ollut "Farr Bava 32". Mitä tekemistä silläkään oli minkään muun Farrin suunittelun kanssa? Jotakin kaukaisia yhtäläisyyksiä rungon muodon kanssa kyllä, mutta siihen se sitten jääkin.
Hyvä "aihio" pilattu onnettomalla rikillä ja olemattomilla säädöillä ja komponenteilla.
Miksi ihmeessä on käytetty "kilpasuunittelijaa" jos veneestä kuitenkin heti näkee, ettei sillä(kään) kisoissa tee mitään.
Veistämön epätoivoinen rahalla ostettu imagon parannus YRITYS pelkästään koko kippo.
Vaikka Bavaria on iso yritys, se ei kykene ostamaan Farrin nimeä. Veistämö kysyy suunnittelutoimistolta kykeneekö se suunnittelemaan veneen, jollaisen veistämö haluaa. Farr ei suunnittele aihioita, vaan kokonaisuuksia, jossa riki on oleellinen osa. Veistämön haluamat muutokset kiertävät aina suunnittelijan kautta, joka piirtää muutokset tai sitten ilmoittaa, ettei suostu tekemään muutoksia, joten lopullinen suunnittelija on aina Farr. Bavaria 32 on cruiser-vene, se ei ole edes cruiser-racer, joten kilpaveneestä ei kannata puhua.
Vai cruiser-racer!
Mikä ihme vitsi tuokin termi on?
Uusien veneiden varustelua kun tarkastelee, niin vanhat homeskandit esimerkiksi ovat oikein varsinaisia super-racereita sitten.
Katso suunnitteluperiaatteet Farrin sivuilta:
http://www.farrdesign.com/services.html
Muuten, Farr suunnittelee monille cruisereita tekeville veistämöille veneitä, esimerkiksi näille:
Baltic, Bavaria, Beneteau, Finngulf, Nauta
Katso suunnittelijan määritelmiä noille uusille Bavaria- ja Finngulf-veneille.
http://www.farrdesign.com/designs_full.htm
Mutta sinähän tuon määritelmän tunnet tietysti Farria paremmin. Varmaan muutenkin tunnet hyvin, minkä sisällön ja merkityksen ihmiset USA:ssa ja Englannissa noille sanoille mieltävät.
Eli cruiser-racer näyttää Farrin määritelmän mukaan siis olevan tuo 32.
Vitsi mikä vitsi!
Tämän kirjoittaja on joku jolla ei ole venettä...40 jalkainen....melkoinen vitsi.Osta jolla...ehkä rahasi riittävät siihen!
Kateus on kuin huonot ja liian tummat aurinkolasit, niiden läpi katsoessa kaikki on synkkää ja valheellista. Kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on.
Yksilöiden väliseen kateuteen liittyvät kohteet, joita toisella koetaan olevan enemmän tai paremmin kuin itsellä. Kateellinen vertaa itseään ja havaitsee huonommuutta, joka häiritsee hänen omaa sosiaalista elämäänsä.
Sanotaan, että kateutta on amerikkalaista ja venäläistä. Kademielinen venäläinen haluaa tuhota rikkaan varallisuuden. Amerikkalainen puolestaan työskentelee vimmatusti saavuttaakseen rikkaan elintason. Yritä muuttaa ajattelutapaasi tuohon amerikkalaiseen suuntaan, se parantaa omaa elämäsi laatua ja voi jopa antaa lisää elinvuosia.