Viime maanantain MOT:bentsoa suonissa (tv1) kertoi 15.02.10 että lääkemyrkytyksiin kuoli vuonna 2007 Suomessa 570 ihmistä. Se on enemmän kuin alkoholimyrkytyksiin niin tai henkirikoksiin (toistasataa tapausta vuosittain jo vuosikymmenten ajan). Eniten kuoli kipulääkeyliannostukseen ja toisena tulevat masennuslääkkeen yliannostukset.
Mitäs ovatkaan ne psykologien puheet jokaisessa pusikossa vaanivista vaarallisista hulluista jotka tappavat tuntemattomia ja syyttömiä. Käyttäen apuna lähinnä teoreettista uhkaa joutua tuntemattoman tappamaksi psykologit vaativat suuria joukkoja mielisairaiksi määrittämiään ihmisiä laitokseen suljettaviksi vaikka vain ihan varmuuden vuoksi. Jos ei nyt ihan laitokseen niin ainakin avohoitoon ja lääkitykseen.
Toisekseen on aihetta epäillä että lääkemyrkytyksiin kuolee paljon enemmän ihmisiä. Laitoksia ja niissä tapahtuvaa psyykeläkkeitten käyttöä valvotaan hyvin huonosti.
Helsingin Myrkkyhoitajajuttu paljastui lähinnä sattumalta, poliisi alkoi ihmetellä kun yhden lääkeainemyrkytyksen saaneista uhreista ei ollutkaan saanut saamaansa psyykelääkkeeseen lääkärin määräystä. Mitäpä jos hänellä olisikin ollut lääkärin määräys kyseiseen lääkkeeseen? Lähes kaikki laitoshoidossa tai avohoidossa olevat vanhukset ja vammaiset ovat psyykelääkittyjä, monet vieläpä vahvasti.
Myrkytyksen lisäksi psyykelääkkeet lisäävät oleellisesti potilaan (varsinkin iäkkään) kaatumisriskiä kaatumisriskiä joka johtaa usein tapaturmiin jotka joko tappavat heti tai aiheuttavat vakavan loukkaantumisen. Uutisessa ei mainittu oliko alkoholilla, huumeilla tai lääkkeillä osuutta asiaan. Auto-onnettomuuksien kohdalla tuollaiset asiat on yleensä tapana mainita. Selvinpäin tuollainen metron alle horjahtaminen on varsin epätodennäköistä. Ettei vain ollut kyse "riskin hoitamisesta lääkkein".
Lääketieteen alkuperäinen tarkoitus oli pidentää potilaan elämänkaarta ja parantaa elämänlaatua. Sittemmin lääkityksellä alettiin hoitaa riskejä. Nyt lääketiede on jo merkittävä kuolinsyy länsimaissa, varsinkin ihmisillä jotka muutoin olisivat terveitä ja toimintakykyisiä.
Mitäs ovatkaan ne psykologien puheet jokaisessa pusikossa vaanivista vaarallisista hulluista jotka tappavat tuntemattomia ja syyttömiä. Käyttäen apuna lähinnä teoreettista uhkaa joutua tuntemattoman tappamaksi psykologit vaativat suuria joukkoja mielisairaiksi määrittämiään ihmisiä laitokseen suljettaviksi vaikka vain ihan varmuuden vuoksi. Jos ei nyt ihan laitokseen niin ainakin avohoitoon ja lääkitykseen.
Toisekseen on aihetta epäillä että lääkemyrkytyksiin kuolee paljon enemmän ihmisiä. Laitoksia ja niissä tapahtuvaa psyykeläkkeitten käyttöä valvotaan hyvin huonosti.
Helsingin Myrkkyhoitajajuttu paljastui lähinnä sattumalta, poliisi alkoi ihmetellä kun yhden lääkeainemyrkytyksen saaneista uhreista ei ollutkaan saanut saamaansa psyykelääkkeeseen lääkärin määräystä. Mitäpä jos hänellä olisikin ollut lääkärin määräys kyseiseen lääkkeeseen? Lähes kaikki laitoshoidossa tai avohoidossa olevat vanhukset ja vammaiset ovat psyykelääkittyjä, monet vieläpä vahvasti.
Myrkytyksen lisäksi psyykelääkkeet lisäävät oleellisesti potilaan (varsinkin iäkkään) kaatumisriskiä kaatumisriskiä joka johtaa usein tapaturmiin jotka joko tappavat heti tai aiheuttavat vakavan loukkaantumisen. Uutisessa ei mainittu oliko alkoholilla, huumeilla tai lääkkeillä osuutta asiaan. Auto-onnettomuuksien kohdalla tuollaiset asiat on yleensä tapana mainita. Selvinpäin tuollainen metron alle horjahtaminen on varsin epätodennäköistä. Ettei vain ollut kyse "riskin hoitamisesta lääkkein".
Lääketieteen alkuperäinen tarkoitus oli pidentää potilaan elämänkaarta ja parantaa elämänlaatua. Sittemmin lääkityksellä alettiin hoitaa riskejä. Nyt lääketiede on jo merkittävä kuolinsyy länsimaissa, varsinkin ihmisillä jotka muutoin olisivat terveitä ja toimintakykyisiä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
saa psyykelääkkeen aiheuttaman sydänkohtauksen, niin se kirjataan tilaostoihin pelkkänä sydänkohtauksena eikä psyykelääkkeen aiheuttamana sydänkohtauksena. Kun henkilö sairastuu joskus dementiaan, niin lääkärit eivät ota huomioon, että dementia aiheutui todennäköiesti psyykelääkkeistä.
http://www.telegraph.co.uk/health/healthnews/6264962/Scandalous-abuse-of-the-elderly-prescribed-antipsychotics-in-hospital-expos...
No Matti, et sinäkään tiedä kaikkea.. tiesitkö että syy masennukseen ja moniin muihin sairauksiin on jo keksitty, ja itse asiassa jo vuosia sitten?
Kyseessä ovat meissä asuvat loiset ja bakteerit - ja niitä on paljon. Ne ovat suht. huomaamattomia kun asuvat solujen sisällä, mutta niitä kasaantuu jokaiselle iän mukana. Parannus on ainoastaan pitkät antibioottihoidot tai lisäravinnekuurit. Esim. Marshallin protokolla, www.marshallprotocol.com ja www.cpnhelp.org
Vain hölmö kieltäytyy ikuisesta elämästä ja terveydestä, vaikka sitä (ei vielä) jaeta hopealautasella kaikille.
Benzojen, sekä masennuslääkkeiden osalta on havaittu, että nekin vaikuttavat immuunipuolustuksen toimintaan, eli hillitsevät sitä, jolloin oireet voivat helpottaa, mutta ei poista allaolevaa syytä.
olisi silloin infektiosairaus eikä mielisairaus.
Yleensä kannattaa puhua sivuvaikutuksista, lääke voi olla liian voimakas. Voi kieltäytyä ottamasta, jos heikkenee siitä liikaa. Omasta aktiivisuudesta puhutaan muutenkin. Potilas ei ole mikään rangaistusvanki, jonka täytyy myöntää sairaus kuin rikos, ja totella sääntöjä.
Tietenkin oikein käytettynä lääke on hyvä asia, kestämme vain eri tavoin hoitoa.
Silloin kun kysytään on saatava suunsa auki, aika on yleensä lyhyt. Että hoidan itse itseäni, niinkuin tahdon, lääkäri vain suosittelee.
Olen kärsinyt senverran, etten kovin ylöspäin katsele. Onhan sekin ymmärrettävä, ettei hoitotyö ole helppoa, nuoremmat hoitajat voivat pelätä. Sairaus on vaihteleva, lääkityskin voinnin mukaan.
Joko et tiedä mistään mitään tai olet joku trolli.
Potilashan nimenomaan ON vanki, jonka täytyy myöntää sairaus kuin sairaus ja totella sääntöjä. Muuten saa kahta kauheamman diagnoosin, eristystä ja lisää lääkettä.
Miksi hoitoa ylipäätään pitäisi "kestää"? Eikö "hoidon" pitäisi olla huolenpitoa ja kärsimyksen vähentämistä sen lisäämisen sijaan? Jos "hoidossa" on jotain kestämistä, se kuullostaa enemmän rangaistukselta kuin hoidolta, eikö?
Jos siltä tuntuu, että alkaa henki lähtemään liian kovan lääkkeen tähden, onhan saatava suunsa auki.
On ihmetyttänyt aina, kun puhutaan sairauden myöntämisestä, kuin se olisi joku rike, ja eihän sitäpaitsi kukaan voi määritellä itse, vain koulutettu henkilö, mikä on sairauden nimi. Potilas vain sanoo, miltä tuntuu, hyvältä, siedettävältä, pahalta.
Asiassa pysyäksemme, kyllä vähän liikaa lääkitään, varmuuden vuoksi.
Hammaslääkärissäkin puudutusaine tuntui liian tehokkaalta, olin kauhuissani, kohta lakkaan hengittämästä.
pakkolääkintä on rikollista.
miten moni lienee niistä itsemurha? jos otetaan tarkotuksella niitä benzoja 100 kpl naamariin, viinaa perään ja saadaan hengityslama -> kuolema.
Toki lääkkeillä tehdään itsemurhiakin.
Kyseisessä ohjelmassa sanottiin että jotkut lääkärit määräävät potilaille melko suuria psyykelääkeannoksia.
Toisekseen jotkut potilaat käyvät useilla eri lääkäillä ja voivat saada heiltä tahallaan tai vahingossa samoja lääkkeitä, lääkehän voi olla eri valmistajilla eri niminen, lääkärin pitäisi huolehtia tälläisistä asioista eihän tavallinen potilas voi niistä tietää.
Kolmannekseen apteekin kuluttajille tarkoitetut psyykelääkepakkaukset ovat aivan liian suuria, kuten ohjelmassa mainittiin.
Pelkästään sydänperäiset kuolemat ovat skitsofrenialäkkeitä "nauttivilla" viisi kertaa yleisempiä kuin valtaväestöllä.
Nyt taas kuulostaa siltä, että puhutaan aiheesta, josta ei tiedetä muuta kuin mitä yhdessä dokumentissa kerrottiin. Vinkiksi vaan, ettei psykologi määrittele/vaadi ketään hoitoon tai hoidosta pois. Psykologi tutkii potilaan, mutta lääkäri päättää kuka on hoidon tarpeessa ja jos, millaisen. Kannattas tutustua asiaan ennen kuin alkaa täällä provosoimaan.