syöttökaapelin paksuus

mistähä tuoki tieto on peräsin

matti mainio kirjoitti:

mistähä tuoki tieto on peräsin

msgruppi vastasi kokemuksestaan, samaa sanon minäkin.
Jos kellariin asentaa ryhmäkeskuksen, syöttökaapeliksi 5x6mm2 johtimet/kaapeli.

Tämä tieto tulee piitkäästä harjaantuneesta sähköasennustyö kokemuksesta.
Matti Mainiolle on koulunpenkkejä tarjolla, ettei täälä tarvitse vittuilla.

matti mainio kirjoitti:

mistähä tuoki tieto on peräsin

Matti aiot saada asennukseen selektiivisyyttä jos kerran mielestäsi 2,5mm2 syöttökaapeli riittää? Pysy sä Matti vaan siellä hiekkalaatikolla ja rakentele hiekkalinnoja ja jätä ammattihommat muille.

Hei Oohmi! Kyllä asiakkaan on oikeus tietää ja kysyä, mitä hänen taloonsa laitetaan. Että älä näsäviisastele.

ja höpö höpö

-jediritari- kirjoitti:

Hei Oohmi! Kyllä asiakkaan on oikeus tietää ja kysyä, mitä hänen taloonsa laitetaan. Että älä näsäviisastele.

Etkö osaa lukea?Sähkäri kertoo sulle minkälaisen kaapelin kannattaa vetää!

Oohmi kirjoitti:

Etkö osaa lukea?Sähkäri kertoo sulle minkälaisen kaapelin kannattaa vetää!

Niin tietäähän se, muttei kertonut :)

Kerrankin on tosi ammattilainen päässyt vastaamaan, tuollaista kaapelia en olisi arvannut edes veikata.

Oikosulkuvirran voit mittauttaa ennen remonttia omasta jo olevasta pääkeskuksesta. Jos luke on esim niinkin korkea, kuin 500A, niin voi huoletta vetää okt:oon MMJ piuhan kuin piuhan mihin vain taloa. Kaapelin pituudessa puhutaan sadoista metreistä.

Googlesta löytyy laskukaavoja ja taulukoita hakusanoilla esim. oikosulkuvirta laskenta taulukko ryhmä jne..

abcdedcba kirjoitti:

Oikosulkuvirran voit mittauttaa ennen remonttia omasta jo olevasta pääkeskuksesta. Jos luke on esim niinkin korkea, kuin 500A, niin voi huoletta vetää okt:oon MMJ piuhan kuin piuhan mihin vain taloa. Kaapelin pituudessa puhutaan sadoista metreistä.

Googlesta löytyy laskukaavoja ja taulukoita hakusanoilla esim. oikosulkuvirta laskenta taulukko ryhmä jne..

Lue lisää

löytyy ohjeet vaikka sydänleikkaukseen tai kuurakettiin, mutta jättäkään nyt helvetissä noi jutut ammattimiehille! Ei taviksilla ole mitään käsitystä mitä oikosulkuvirta edes tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa.

ioejrofrwef kirjoitti:

löytyy ohjeet vaikka sydänleikkaukseen tai kuurakettiin, mutta jättäkään nyt helvetissä noi jutut ammattimiehille! Ei taviksilla ole mitään käsitystä mitä oikosulkuvirta edes tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa.

Lue lisää

Kyse on fysikaalisista kaavoista ja niiden paikkansapitävyyden voi tarkistaa ITSE laskemalla. Esimerkiksi jos auton nopeus on 100km/h ja autoa ajetaan puoli tuntia (kun kysytään ajettua matkaa), niin lopputulos ON OIKEIN mikäli

s=100km/h x 0,5h = 50km , jossa s on ajettu matka.

Kyseisessä laskuesimerkissä jakajana on h eli tuntia. Kun jakaja, eli tässä tapauksessa h, kerrotaan samalla yksiköllä, jää tulokseksi 1. Eli 1/h x h = 1/1 = 1. Kun kertoimena on 1/2 eli 0,5, niin 100km x 0,5 = 100km x 1/2 = 100km/2 = 50km.

Sähkötekniikan laskuihin voidaan soveltaa tätä perusmatematiikkaa. Esimerkiksi auton akun laturi lataa 6A:lla. Akun kapasiteetti on 60Ah ja kysytään kuinka kauan akkua pitää ladata, jotta se tulisi täyteen? Jaetaan akun kapasiteetti laturin latausvirralla ja tulokseksi saadaan 60Ah/6A ja jäljelle jää tunnit, sillä amppeerit kumoavat toisesa. Eli T=60Ah/6A=10h. Eli akkua tulee ladata 10 tuntia.

Jos internetissä annetaan laskukaavoja, niin niiden oikeellisuuden voi tarkistaa laskemalla yksiköitä. Eli et välttämättä edes tarvitse numeroarvoja.

Oikosullkuvirtoja laskettaessa tarvitsee tietää vain johtimen impedanssi (johtimen ominaisimpedanssi/-resistanssi) kilometriä kohden eli Z=ohm/km. Tämä tieto löytyy taulukoista (googlettamalla). Kun tiedät sähkökeskuksen oikosulkuvirran (saa kysymällä sähköyhtiöltä(eli liittymän oikosulkuvirta)) niin voidaan laskea johtimen loppupäässä oleva oikosulkuvirta (kaavat edelleen googlesta->->). Kaavoja pyörittelemällä saadaan selville kaikki tarpeellinen laskenta syöttökaapelin paksuudesta.

On niin monta asiaa mikä vaikuttaa kaapelin poikkipinnan määrittelyyn. Viestiketjussa on huomioitu monet seikat. Oikosulkuvirrat, kuormat, kaapelin pituudet.
Käytännön suunnittelu alkaa yleensä liitttymispisteestä. Mikä on kiinteistöä syöttävän kaapelin poikkipinta. Mikä on kiinteistön oikosulkusuojauksen koko ( pääsulakkeen).
Ap kysyjä ihmettelee ilmeisesti poikkipinnan kokoa 5 x 2,5 mm2. Ko kaapeli voidaan suojata alkupäästä 16 A sulakkeella tai johdonsuoja automaatilla.
Käytännössä ei sitten tule selektiivisyyttä. Jos esim kellarissa on pesukone joka vaatii 16 A ryhmän ja tuossa ryhmässä sitten sattuu oikosulku / vika silloin arvotaan kumpi suojalaite toimii vikatilanteessa. Hitaalla tai nopealla suojalaitteella ei ole juurikaan käytännön merkitystä varsinkaan oikosulkutilanteessa.
Jos tuohon kiinteistöön tulee esim. 3 x 25A liittymä suosittelen viestiketjussa mainittua 5 x 6mm2 joka suojataan alkupäästä 20A oikosulku ja ylivirtasuojalla. Silloin olis hieman selektiivisyyttä.
Esimerkkinä 25A pääsulke --> 20 A nousujohdon sulake --> 16 A tai 10 A ryhmäsulake.
Tietysti pitää todeta esim laskemalla että riittävä oikosulkuvirta saavutetaan kaapelin loppupäässä. Käytännössä uskon että riitää koska todennäköisesti etäisyydet on niin pieniä.

Kannattaa satsata tuonsorttisissa asioissa huolelliseen suunnitteluun koska virheet tai muut selviää yleensä vasta vikatilanteissa.

Maisterismies10 kirjoitti:

On niin monta asiaa mikä vaikuttaa kaapelin poikkipinnan määrittelyyn. Viestiketjussa on huomioitu monet seikat. Oikosulkuvirrat, kuormat, kaapelin pituudet.
Käytännön suunnittelu alkaa yleensä liitttymispisteestä. Mikä on kiinteistöä syöttävän kaapelin poikkipinta. Mikä on kiinteistön oikosulkusuojauksen koko ( pääsulakkeen).
Ap kysyjä ihmettelee ilmeisesti poikkipinnan kokoa 5 x 2,5 mm2. Ko kaapeli voidaan suojata alkupäästä 16 A sulakkeella tai johdonsuoja automaatilla.
Käytännössä ei sitten tule selektiivisyyttä. Jos esim kellarissa on pesukone joka vaatii 16 A ryhmän ja tuossa ryhmässä sitten sattuu oikosulku / vika silloin arvotaan kumpi suojalaite toimii vikatilanteessa. Hitaalla tai nopealla suojalaitteella ei ole juurikaan käytännön merkitystä varsinkaan oikosulkutilanteessa.
Jos tuohon kiinteistöön tulee esim. 3 x 25A liittymä suosittelen viestiketjussa mainittua 5 x 6mm2 joka suojataan alkupäästä 20A oikosulku ja ylivirtasuojalla. Silloin olis hieman selektiivisyyttä.
Esimerkkinä 25A pääsulke --> 20 A nousujohdon sulake --> 16 A tai 10 A ryhmäsulake.
Tietysti pitää todeta esim laskemalla että riittävä oikosulkuvirta saavutetaan kaapelin loppupäässä. Käytännössä uskon että riitää koska todennäköisesti etäisyydet on niin pieniä.

Kannattaa satsata tuonsorttisissa asioissa huolelliseen suunnitteluun koska virheet tai muut selviää yleensä vasta vikatilanteissa.

Lue lisää

Alakeskusen syöttöjohto kannattaa melkein laittaa kiskoihin suoraan kiinni jos on 25A:n päätapit ja oikoslukuvirrat antaa myöten. Näin saa alakeskukselle enemmän kuormitettavuutta ja se nyt on sama vaihtaako pääsulakkeen vaiko sen noususulakkeen jos tulee oikosulku.

mb-- kirjoitti:

Alakeskusen syöttöjohto kannattaa melkein laittaa kiskoihin suoraan kiinni jos on 25A:n päätapit ja oikoslukuvirrat antaa myöten. Näin saa alakeskukselle enemmän kuormitettavuutta ja se nyt on sama vaihtaako pääsulakkeen vaiko sen noususulakkeen jos tulee oikosulku.

Lue lisää

mutta vian haun kannalta ja jos varsinkin uusi ryhmäkeskus pitää ottaa jännitteettömäksi hankaluutena on se että pitää poistaa pääsulakkeet. Tässä tapauksessa tarkoittaa että koko kiinteistö menee pimiäksi.
Toki joka ryhmäkeskuksessa varmasti on pääkytkin mutta jos vika on esim pääkytkimessa?
Tämä on nyt saivartelua mutta mahdollista.