Suomenruotsalaisuuden isän, professori Freudenthalin, suuri saavutus on, että hän kartoitti ns. kielirajan, eli rajan suomenkielisen ja ruotsinkielisen asutuksen välillä joskus 1800-luvun jälkipuoliskolla. Raja on yhä entisellään, vaikka rannan puolella asutus on nykyisin kaksikielistä. Eräässä suomenkielisessä kunnassa on kaksi kylää, joissa perinteisesti puhutaan yhä ruotsia.
Raja on hyvin jyrkkä: Närpiö on ruotsinkielinen, mutta naapurikunta Teuva on täysin suomenkielinen. Ns. Itä-Suomi, jossa puhutaan vain suomea, alkaa Närpiön ja Vöyrin itärajalta. Pohjois-Suomi, jossa niin ikään puhutaan vain suomea, alkaa Keravalta, Askolasta ja Raisosta.
Vuosien mittaan on muutoksia tapahtunut lähinnä suomenkielisen asutuksen lisääntymisen myötä. Alkuaan ruotsalaisenemmistöinen Helsinki muuttui suomalaisenemmistöiseksi jo runsas sata vuotta sitten, ja sama kehitys on tapahtunut myöhemmin monessa Uudenmaan rannikkokunnassa. Toiseen suuntaan on kehitystä tapahtunut Kaarinassa, missä ruotsinkielisten määrä on kasvanut. Samoin Nurmijärvelle on muuttanut jonkin verran ruotsinkielisiä.
Suomalaistumista on lisännyt ja lisää ruotsinkielisen muuttoliikkeen vähyys. Pohjanmaalta ei tulla paikkakunnille, missä tarvitaan suomen kieltä, vaan lähdetään mieluummin Ruotsiin. Tätä kehitystä tukee Rkp:n haluttomuus tehostaa suomen opetusta Vaasan ympäristön kouluissa. Perinteiselle ruotsinkieliselle maaseudulle kohdistuva muuttoliike on vähäistä, joten niiden kieliolot säilynevät entisellään vielä pitkään.
Raja on hyvin jyrkkä: Närpiö on ruotsinkielinen, mutta naapurikunta Teuva on täysin suomenkielinen. Ns. Itä-Suomi, jossa puhutaan vain suomea, alkaa Närpiön ja Vöyrin itärajalta. Pohjois-Suomi, jossa niin ikään puhutaan vain suomea, alkaa Keravalta, Askolasta ja Raisosta.
Vuosien mittaan on muutoksia tapahtunut lähinnä suomenkielisen asutuksen lisääntymisen myötä. Alkuaan ruotsalaisenemmistöinen Helsinki muuttui suomalaisenemmistöiseksi jo runsas sata vuotta sitten, ja sama kehitys on tapahtunut myöhemmin monessa Uudenmaan rannikkokunnassa. Toiseen suuntaan on kehitystä tapahtunut Kaarinassa, missä ruotsinkielisten määrä on kasvanut. Samoin Nurmijärvelle on muuttanut jonkin verran ruotsinkielisiä.
Suomalaistumista on lisännyt ja lisää ruotsinkielisen muuttoliikkeen vähyys. Pohjanmaalta ei tulla paikkakunnille, missä tarvitaan suomen kieltä, vaan lähdetään mieluummin Ruotsiin. Tätä kehitystä tukee Rkp:n haluttomuus tehostaa suomen opetusta Vaasan ympäristön kouluissa. Perinteiselle ruotsinkieliselle maaseudulle kohdistuva muuttoliike on vähäistä, joten niiden kieliolot säilynevät entisellään vielä pitkään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielenkiintoinen ja asiallinen esitys kielirajoista. Kehitys on ilmiselvä eli Suomi suomenkielistyy vääjäämättömästi.