mietityttä...
parisuhdekiemura jossa toinen on saanut diagnoosin vakava masennus (lääkitys). masentunut osapuoli osaa olla näyttämättä todellisia fiiliksiään. peittää väsymyksen, osaa olla sosiaalinen ja ns. "elämässä" kiinni. kuuntelee puolisonsa jupinat, kärsii kiltisti kaiken mitä toinen suustaan päästää. keräilee itseään pari päivää ja jaksaa taas normaalina. näyttämättä kenellekkään henkistä väsymistä.
kaveri avautui tänään ja kertoi olevansa ihan loppu ja rikki. kyselin ja kuuntelin vuodatusta. oli kiva päästä hänen ajatuksiinsa kiinni. tässä pari asiaa jotka saivat itseni tuntemaan voimattomaksi enkä löytänyt sanoja helpottaakseni hänen oloaan.
puoliso oli taannoin kehunut ystävälleen puhelimessa (ei siis ollut tarkoitus että oma rakas kuulee keskustelun): "ota tollanen tyhmä niinkuin minulla on".
päissään oli huutanut vasten kasvoja: "vittu sä oot ruma kuin hirvi"
kahteen vuoteen ei lahjoja, siis synttäri- tai joululahjoja, ei huomionosoituksia, ei mitään.
kuinka pitkälle mahtaa masentunut jaksaa? miten voisin olla avuksi niin etten pahenna tilannetta? koska olen ymmärtänyt että, nokka pystyyn, koitahan nyt piristyä jne eivät välttämättä ole parasta lääkettä vaan voivat pahentaa tilannetta.
neuvoja?
parisuhdekiemura jossa toinen on saanut diagnoosin vakava masennus (lääkitys). masentunut osapuoli osaa olla näyttämättä todellisia fiiliksiään. peittää väsymyksen, osaa olla sosiaalinen ja ns. "elämässä" kiinni. kuuntelee puolisonsa jupinat, kärsii kiltisti kaiken mitä toinen suustaan päästää. keräilee itseään pari päivää ja jaksaa taas normaalina. näyttämättä kenellekkään henkistä väsymistä.
kaveri avautui tänään ja kertoi olevansa ihan loppu ja rikki. kyselin ja kuuntelin vuodatusta. oli kiva päästä hänen ajatuksiinsa kiinni. tässä pari asiaa jotka saivat itseni tuntemaan voimattomaksi enkä löytänyt sanoja helpottaakseni hänen oloaan.
puoliso oli taannoin kehunut ystävälleen puhelimessa (ei siis ollut tarkoitus että oma rakas kuulee keskustelun): "ota tollanen tyhmä niinkuin minulla on".
päissään oli huutanut vasten kasvoja: "vittu sä oot ruma kuin hirvi"
kahteen vuoteen ei lahjoja, siis synttäri- tai joululahjoja, ei huomionosoituksia, ei mitään.
kuinka pitkälle mahtaa masentunut jaksaa? miten voisin olla avuksi niin etten pahenna tilannetta? koska olen ymmärtänyt että, nokka pystyyn, koitahan nyt piristyä jne eivät välttämättä ole parasta lääkettä vaan voivat pahentaa tilannetta.
neuvoja?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voisitko ohjata vaikka psykiatrisen sairanhoitajan juttusille? Masentunut ei jaksa välittää yleensä asioistaan.
En ole kokeillut masennuslääkkeitä ollessani masentunut. Lääkkeet turruttavat mielestäni tunteet
ja aiheuttavat sekä riippuvuutta että sivuvaikutuksia.
Olen itse selvinnyt masennuksesta tekemällä raskasta työtä kesämökillä. Se auttoi minua.
Luin juuri GEO lehdestä artikkelin: lLhasvoimin terveeksi ,jossa tervehtyminen perustui voimistamalla
lihaskuntoa. Saisitkohan hänet lenkeille ja kuntokouluun.
Tuo nimitteleminen on vain osoitus hänen omasta pahanolon tunteestaan ja ikävä kyllä toisen
nokkiminen helpottaa.
Suosittelen enempi liikuntaa ja ulkoilua. Sisätiloissa tulee helposti nuutunut olo etenkin jos on
masentunut.
siis ymmärsinkö oikein että mies ei arvosta tätä masentunutta naista.
voi kun tämä nainen jaksaisi lähteä omaan elämään.Johan tuollainen puoliso aiheutaa masennuksen.
Ei auta ne niskastakiinni tai nokka pystyyn avut.
Eniten auttaa jos vain jaksat kuunnella, olla arvostelematta häntä ja saada vaikka kävelylle mukaan tmv.
Kysellä miltä hänestä perhe tilnne tuntuu ja miten hän elämän kokee....
voi toki hienotunteisesti kertoa että mielenterveystoimistosta voisi hakea apua...ja voit vaikka kysyä haluaako että sinä tulet mukaan tai varaat aikaa.
Olet fiksu ja varmasti tiedät miten toimia!!!