Olisi mielenkiintoista kuulla porukoilta, millaisia valtamerisuunnitelmia teillä on. Aikataulu, kalusto, varustelu, reittisuunnitelmat jne.
Itse olen varustellut omaa 36 jalkaista matkavenettäni jo pari vuotta tuollaista useamman vuoden kestoista valtamerillä kulkemista varten. Toki satamissa vietetään aikaa maailmaankin tutustuen.
Erityisesti kiinnostaa tällä hetkellä tuuliperäsimen, ankkurivinssin, pelastuslauta ja kommunikaatiovälineiden valintakriteerit.
Oma lähtöni ajoittuu 2011 kesään. Vaihtoehtoina ovat meno aluksi Välimerelle harkitsemaan jatkoa tai suoraan syksyllä Atlannin ylitys Karibialle. En suunnittele mitään pallonkiertoa, koska tulevat kokemukset varmasti vaikuttavat suunnitelmien muotoutumiseen.
Itse olen varustellut omaa 36 jalkaista matkavenettäni jo pari vuotta tuollaista useamman vuoden kestoista valtamerillä kulkemista varten. Toki satamissa vietetään aikaa maailmaankin tutustuen.
Erityisesti kiinnostaa tällä hetkellä tuuliperäsimen, ankkurivinssin, pelastuslauta ja kommunikaatiovälineiden valintakriteerit.
Oma lähtöni ajoittuu 2011 kesään. Vaihtoehtoina ovat meno aluksi Välimerelle harkitsemaan jatkoa tai suoraan syksyllä Atlannin ylitys Karibialle. En suunnittele mitään pallonkiertoa, koska tulevat kokemukset varmasti vaikuttavat suunnitelmien muotoutumiseen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Meillä on suunnitteilla 3-5v kuluttua puolen vuoden sapattivapaa ja purjehdus välimerelle. Rakennettiin omaa venettä 7v ja päästiin viime syksynä sillä purjehtimaan. Kävimme viime kesänä sillä Kööpenhaminassa. Aikaa meni 25 vrk edestakaisin .
Täytyy vielä vähän kehittää tavaroiden säilytystä ja tehdä muutamia heloitusten parannuksia ja maalata koristeraitaa kylkeen. Purjeisiin yksi reivi lisää ja käytetyistä purjeista pitäisi ommella aurinkokatos. Kumiveneen tilalle tarvittaisiin paremmin soudettava apuvene.
Hankintalistalla on myös autopilotti.
Viranomaistoiminta 2010/talous:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8885799
Kerrot suunnittelevasi "useamman vuoden kestoista" valtameriretkeä. Mikset silloin suunnittelisi Pacificin alueella seilaamista ja samalla "luonnollista" myötätuulireittiä kotiin eli pallon kiertoa? Itse käytin siihen kolme vuotta, ensi kerralla suunnittelen käyttäväni reissuun ehkä neljä vuotta. Itse en jaksaisi "useaa vuotta" Välimerellä tai Karibialla, mutta monet muut ovat sellaisen elämäntyylin kannattajia. Meitä on moneksi. Veneen varustelun yksityiskohdista, vaikkapa tuuliperäsimen merkistä, jokaisella kipparilla on oma varma mielipiteensä. Ehkä sinun kannattaisi harkita Suomen Valtameripurjehtijoihin liittymistä, jos valtameripurjehdus oikeasti kiinnostaa eikä ole pelkkä keskustelupalstan jutusteluhalu.
Hyvää lukemista ovat vaikkapa Jimmy Cornellin kirjat "World Cruising Routes" ja "A Passion for the Sea".
Jälkimmäisessä on mielipiteitä ja faktoja veneistä ja varusteista yms.
Ei se pallonkierto pois ole suljettu ajatuksista. En vain viitsi lukita ajatuksia johonkin sellaiseen suunnitelmaan, jonka ajatteluun eivät tiedot vielä riitä. Muuttujia on niin paljon. Enhän edes tiedä vielä omaa soveltuvuuttani pitkille (viikkojen) legeille. Jos nyt sanoisin lähteväni pallonkierrolle, olisi sinne mentävä vaikka jotkut Alaskan seudut alkaisivat kiinnostaa enemmän kuin Pasific esimerkiksi. Toisaalta noista kaikista tarvittavista vuosistakaan ei tässä vaiheessa ole vielä varmuutta.;)
Noin se pitääkin olla. Eihän sitä ennakkoon tiedä, mihin mielenkiinto riittää.
Aikaisemmin jo täällä kerroin, että me mennään vaan alas kanarialle ensin, sitten kierrellään Afrikan rannikkoa ja jos luottamus veneeseen on riittävä ja kaikki muu natsaa, niin mennään yli karibialle. Sen suuremmat ei ole suunnitelmat, mutta onhan tuossakin jo jotan ;-)
mutta kun ei aina ole varma omasta ja kumppanin todellisesta halusta heittäytä "pelkkään" purjehduselämään. On siksi mietitty, että vietäis venettä kesäisin pitkin euroopan rannikkoa ja talvehdittaisiin aina missä satutaan olemaan. Sitten fiiliksen mukaan edettäisiin sulkematta pois pallonkiertoa. Ikää ei kuitenkaan ole vielä niin paljon, että kiire olisi. Vaikka toisaalta, voihan aika loppua nuoreltatakin ihmiseltä...
ison epävarmuustekijän eli oman ja kumppanin sopeutumisen. Itsestäni olen varma, ei olisi mitään ongelmaa, mutta kumppani saattaa olla herkempi kyllästymään. Ja kun ei tuossa muuten mitään vikaa ole, niin panee se harkitsemaan, onko se haaveissaoleva siirtyminen loppuelämäksi veneasuksi ihan realistinen.
esim mennä kaupallisesta satamasta toiseen. Luonnonsatamat ovat itämeren ulkopuolella kortilla toisin kuin esim saimaalla. Avomerellä voi kellua keskellä itämertakin.
Koitas katsella esim caribiaa, mexicon rannikkoa, väliameriikkaa, tynen meren saaria... Ei sieltä luonnonsatamat lopu.
Ja jos maailmaa lähtee katsomaan niin kaupallinenkin satama on siihen oikein hyvä, yleensä hyvät liikenneyhteydet ja paikallista kulttuuria.
"20 vuoden kuluttua kadut enemmän asioita jotka jätit tekemättä kuin asioita jotka teit"
oli menossa, siellä on rannat täyteen asutettuja ja yö kauapallisessa satamassa 30 eur, ainakin ranskan etelärannikolla.
Oon mäkin ajatellut niin, että koska en halua hautauskuluja läheisille, niin sitten kun keulapurjeen vaihto ei enää suju, niin purjehdin australian bondi beachille ja meen uimaan haiden ruaksi.
Välimeren luonnonsatamat ovat hiukan erilaisia kuin ne Saimaan poukamat, mutta niitä kyllä riittää. Siellä ankkuripaikalta aavaa merta näkyy usein 180 asteen verran, Ei haittaa, kun tietää tuulen tulevan rannan puolelta.
Charter veneilijät etsivät tavallisesti yöksi sataman tai lahden, josta avomeri ei näy. Ehkä siitä mielikuva, että Välimerellä ei ole luonnonsatamia.
Purjehdin joka vuosi 3-5 kk Välimerellä ja kesäaikaan olen yöt yleensä ankkurissa jossain lahdessa. Aivan riittävästi hyviä ankkuripaikkoja löytyy niin Turkin, Kreikan, Italian kuin Baleaarienkin rannoilta.
on paljon autiota rantaa. Ja mitä vikaa kaupallisissa satamissa sitäpaitsi on?
Miksi ihmeessä sinne Välimerelle mennä täältä maailman parhailta purjehdusvesiltä?
Kreikassa ja Turkissa ei voi edes purjehtia säädyllisesti toppa- ja sadeasussa, siellä lämpö ja aurinko pakottavat riisuutumaan lähes ilkosilleen. Hyi.
Siellä tuuleekin usein niin, että on isoja aaltoja ja vene kallistelee. Toista se on Suomen kesässä ahtailla saaristoväylillä.
Ja ankkuroida siellä saa mihin tahansa lahteen, ei tule kukaan ohjaamaan jonnekin parempaan paikkaan. Suomessa sentään isäntä tulee haulikon kanssa.
Ja sitten se jatkuva uiminen ja snorklailu, kalojen katselu lämpimässä ja kirkkaassa vedessä alkaa pian kyllästyttää. Toista se on kotivesillä, kylmä vesi virkistää paljon enemmän, jos vaan uskaltaa kylmään sameaan veteen levän sekaan sukeltaa.
Välimeren pikkusatamien ravintoloissa oudon tuoreen tuntuinen ruokakin on halpaa, Suomessa sentään kova hinta takaa pakastekalan laadun.
Niin että eiköhän motoroida porukalla ensi lomallakin heikossa vastatuulessa ja tihkusateessa Elisaareen Kabanossia grillaamaan. Paljon savuava grilli ja hyvä vaatetus, niin hyttysetkään ei niin paljoa kiusaa. Muuten, onko siellä niitä punkkeja tai hirvikärpäsiä?
Mistä tuollainen käsitys, ettei Itämeren ulkopuolella olisi luonnonsatamia? Ei pidä ollenkaan paikkaansa, lähde vaikka katsomaan itse niin ei tarvitse puhua pötyä täällä! Niitä löytyy runsaasti niin Välimereltä, Karibialta kuin Tyynenmeren saariltakin, eivätkä lopu vielä Intian valtamerenkään puolella. Maisemat vaan muuttuvat: valkohiekkaisia rantoja, huojuvia kookospalmuja, turkoosi meri...
todella kauas euroopasta pitää sunkin mielestä mennä, jotta niitä hiekka ja palmurantoja löytyy. Heinä -elokuussa olen mielumuiten saaristomerellä tai saimaalla kuin jossain valtamerellä haiden syötävänä tai välimerellä turvottamassa huulia ja polttamassa itseäni auringolla ja meduusoilla.
Olen purjehtinut kanariansaarilla, ranskan etelärannikolla ja kreikassa, että ne paikat on jo nähty.
tylsää yöpyä, on kiva kävellä rantsussa purjehduspäivän jälkeen ja ennen. Jollalla soutaminen ei innosta, joten miksi mennä merta edemmäs kalaan.
http://www.youtube.com/watch?v=i1ZGEolr_nU
Miksi ihmeessä tänne kotivesille pitää jäädä maailman parhailta purjehdusvesiltä?
Suomessa ja ruotsissa ei voi edes purjehtia säädyllisesti kroppa rasvakerroksessa, täällä viima ja pilvet pakottavat pukeutumaan lähes kokonaan. Hyi.
Täällä tuuleekin usein niin, että tuuli siftaa ja pitää käyttää päätään. Toista se on Välimeren kesässä aavoilla 40-100 mpk lapsiystävällisillä paahtavilla päiväetapeilla.
Ja ankkuroida täällä saa mihin tahansa lahteen, ei tule kukaan myymään vesimeloneja tai vastaavaa. Välimerellä sentään roistot tulee haulikon kanssa.
Ja sitten se jatkuva saarissa retkeileminen ja grillailu, ihmisten välttely kylmässä ja sumuisessa säässä alkaa pian kyllästyttää. Toista se on Välimerellä, suolainen vesi turvottaa paljon enemmän, jos vaan uskaltaa lämpimään kirkkaasen veteen polttavien meduusojen sekaan sukeltaa.
Kotivesien pikkusatamien ravintoloissa tutun pilaantuneen tuntuinen ruokakin on kallista, Välimerellä sentään halpa hinta ei takaa suoraan tuottajilta saadun ruuan laaduttomuuden.
Niin että eiköhän motoroida porukalla ensi lomallakin kuumottavassa sivutuulessa ja auringonpaisteessa Mykonokselle diskoa bailaamaan. Paljon musaa, diili ja uikkarit, niin partneritkaan ei niin paljoa kiusaa. Muuten, onko siellä niitä polttavia meduusoja tai kuumuden tappaneita ateenalaismummoja oikeasti?
Kirjoitit: "ankkurissa on tylsää yöpyä, on kiva kävellä rantsussa purjehduspäivän jälkeen ja ennen. Jollalla soutaminen ei innosta.."
Ankkurissa on paljon mukavampi yöpyä kuin sataman rantalaiturissa. Ei ohiajavien mopojen pärinää eikä naapuriveneen septin haju tule sisään...
Tietysti illalla ollaan rannalla kävelyllä, ravintolassa ja päätteeksi jossain rannan baarissa.
Miksi soutaisit jollaa? Kyllä sen jollan moottorin pitää käynnistyä ensi nykäyksellä.
Ja aamulla on kiva hypätä lämpimään veteen veneen perästä, tai keulasta. Sitten aamukahvi veneen avotilassa aamuauringossa. Nauttikoot charterveneilijät aamukahvinsa rantalaiturin pölyssä ja melussa.
Ei voi sanoa kuin VOI JEESUS.
Ettekö te nyt enää keksi parempaa väittelyä, "meidän isä...."
Yks tykkää äidistä, toinen isästä..?" :)
siltä, että jodimies siellä taas kirjoittelee. Sinä et ole veneilijä. Purjehtija saatat olla, mutta aivan selvästi olisit täysin onnellinen jossain purjehdussimulaattorissa. Meri ja veneessäolo eivät selvästikään merkitse sinulle mitään. Vaan useimmille meistä muista merkitsevät.
siltä, että uppotukkimies siellä taas kirjoittelee. Sinä et ole purjehtija. Veneilijä saatat olla, mutta aivan selvästi olisit täysin onnellinen jossain sohvanpohjalla. Purjehdus ja purjehtiminen eivät selvästikään merkitse sinulle mitään. Vaan useimmille meistä muista merkitsevät.
aivan tarpeeksi kumiveneillä moottorilla päristelevista junnuista. En halua siihenkään joukkoon liittyä. Olen ollut muutaman yö kreikassa luonnonsataman tapaisessa, ongelmana oli syvät vedet ja ankkuroinnin pitävyys, myöskin huoli suojattomasta satamasta jos tuuli kääntyy tai on maininkia. Paljon huolettomampaa oli viettää yö laiturissa. Ja vene oli tutun vene, eikä mikään charter.
Saaristomeri ja Saimaa ovat maailman eräitä parhaita saaristoja, mikään pakko ei ole lähteä täältä pois. Kaukaisin vene, jonka olen saaristomerellä nähnyt, on ollut argentiinasta, veneen omistaja tytär otti mut kiinni kumiveneellä ollessani treenamassa E-jollalla ja halusi päästä jollapurjehtimaan pitkän köliveneessä asumisen jälkeen.
Varmasti esim kråkskärissä on hauskempaa heinä-elokuussa kuin kykladeilla, jotka olen kiertänyt.
http://www.venesatama.com/wiki/mediawiki-1.7.1/index.php?title=Kråkskär
Miksi olisit haiden syötävänä, hyvä ihminen? Olen purjehtinut Saimaalla, Itämerellä, Englannissa, Välimerellä, Kanarialla, Atlantilla, Karibialla ja Tyynellä sekä Intian valtamerellä, eikä yksikään hai ole käynyt näykkäsemässä uintireissuilla. Valtameressä riittää tilaa ihmisille, haille ja muille mereneläville... En myöskään ole polttanut nahkaani, koska osaan suojautua auringolta. Eikä ole meduusatkaan pistelleet, joten eiköhän pelottelusi ole hiukan liioiteltua. Turhat pelot pitää arkajalat kotosalla.
Tarkoitus hankkia vene Usa:sta/Mexicosta ja pitää samalla sapattivuosi sen tuonnin yhteydessä.
Muutama potentiaalinen olisi Mexicon puolella joita tässä tutkailen.
Olen myös selvitellyt tullaus ja ce-asioita, ja tuntuu fiksuimmalta vaihtoehdolta sieltä hakeminen.
Kesäkuun alussa mexicoon, veneen kunnostusta ja siirtymistä panaman kautta bahamalle, sieltä yli euroopan puolelle viettämään seuraavaa kesää. Suomeen syksyyn mennessä.
Siellä luonnonkatastrofien jälkiselvittelyt vievät alkuasukkaiden energian niin etteivät he ehdi palvella minua, suurta valkoista tutkimusmatkailijaa.
Muutaman vuoden sisällä on tarkoitus veneillä Välimerelle, mahdollisesti kanavia pitkin.
Matkaan poikkeuksellisesti 33-jalkaisella puoliluikuvalla.
on suunnitelmissa ja lähtö olisi kesällä 2011 tai viimeistään 2012. Lopullinen päätös ylityksestä on tarkoitus tehdä sitten Kanariansaarilla, kun luottamusta itseensä ja veneeseen on koeteltu useamman kuukauden shakedown-purjehduksella. Vene on 29-jalkainen, ja se on hankittu tätä reissua silmälläpitäen. Varusteista hankintalistalla ovat mm. pelastuslautta, AIS, satelliittipuhelin ja tuuligenu. Manuaalinen ankkurivinssi ja Navtex veneestä löytyy jo ennestään. Talvella hankittu Windpilot Pacific -tuuliperäsin odottaa asennusta.
Kysyisin, että onko kokemusta Kanariansaarten/Madeiran ankkuripaikoista?
ankkuripaikkoja
Monessa paikassa sataman aallonmurtajan takana on alue ankkurointiin, maksullinen.
Luonnonsatamissa ankkuroida voi ainakin:
Madeiralla yleensä huonosti, paikka löytyy saaren E-kärjessä uuden marinan lähellä. Juuri ennen Madeiraa Porto Santon ranta on hyvä ankkurointiin. Ankkuripaikka myös satamassa.
Kanarialla ankkurointiin sopivia alueita on (satamien ankkuripaikkojen lisäksi) ainakin
Isla Graciosa, S ja SW reunoilla useita paikkoja
Lanzarote SE ja oikein hyvä on saaren S reuna
Fuerteventura N, SE ja S, varsinkin tuo eteläreuna on hyvä
Gran Canary S ja SW, myös NW, varsinkin eteläreunalta löytyy muutama hyvä paikka
Tenerife S, saaren eteläkärjen länsipuoli on hyvä
Gomera SE ja SW, eivät oikein hyviä
Katso kuvaukset paikoista Noonsiten sivuilta.
Lähtisin vaikka heti, jos minulle sellainen mahdollisuus yht´äkkiä annettaisiin. Vaikka lottovoitto.
Ihania purjehdusmatkoja kaikille onnekkaille, jotka ovat saaneet unelmansa toteutettua:))
Kiinaan.
Venettä olen tervannut jo 8 vuotta. Uskoisin sitä olevan kestävästi ja riittävästi. Nyt on enää tenkkapoo, pitäisikö ottaa kuitenkin toiset airot? Yksillä airoilla voi olla epävarmaa ison meren ylitys?
Lähtisitkö mukaan pallonkierrolle? Seurassasi ei aika kävisi pitkäksi. Ihan totta.
Ihana vanhanajan tervavene. Mä voin tulla pitää perää:) Mikä seikkailu odottaakaan..
voi ankkuroida satama-altaassakin, mutta tuulen noustessa on syyta varautua siirtymaan laituriin, tuulen suunnasta riippuen tietysti.
Las Palmasissa on merkitty ankkurialue aallonmurtajan ja pursiseuran valissa. Pohjassa on kivia, joihin monen ankkuriketju on kiertynyt. Sukeltaja tosin ei paljon maksa. Kanarian saarten turvalliset ankkuripaikat ovat harvassa.
Meillä olisi tarkoitus lähteä 2011 keväällä kohti Espanjaa, talvehtia siellä ja tulla seuraavana keväänä/kesänä takaisin.
Pilottikirjat on jo hommattu ja tarvittavista kartoista on lista. Veneen varustelu on loppusuoralla ja kovin montaa kalliimpaa osaa ei enää tarvitse. Melkeinpä kartat tulevat olemaan viimeinen kalliimpi ostos.
Veneenä 30-jalkainen vanha pursi, mutta jota on tässä kunnostettu pari kolme vuotta pohjaa myöten.
Onko tuollaiset siellä tavattomia?
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2021078
Nykyään supervelkaisen valtion kansalaisena, pysyisin kotimaassa ja kuivalla maalla. Jos nyt haluat singahtaa ulkomaille niin vältä meriaamiaista.
Itsekin haaveilen menosta jonnekkin kauemmas, lämpimään tällä kertaa, Pohjois-Atlanttia jo hiukan koluttu. Muutamat seikat vaativat vielä hiomista: erotako vaimosta, miten lapset, rahoitus ???, kavereita matkalle löytyy, vene on, taitoa karttuu lisää matkan aikana, vain uskallus tehdä peruuttamattomia päätöksiä puuttuu, vaimo kun ei ole purjehtijatyyppiä, saati oikein veneilijäkään ja lasten koulutus on etusijalla kuitenkin, ja ovat vielä pieniäkin, ekalle menee nuorempi vasta.
Ei se aina ole kiinni veneestä tai osaamisesta. Esim. rahaa saa kulumaan yllättävän paljon, jos veneilee Euroopassa esim. tyylillä satamasta satamaan ja nauttii aterioita rantaravintoloissa. Pitkillä meriosuuksilla toki säästää, mutta kyllä ne on rasittavia osuuksia, ainakin, jos osuu pitempi kovatuulinen legi ja venettä et voi antaa koko miehistön käsiin, vaan yksi joutuu painamaan duunia enemmän, esim. kippari hoitaa myrskyt.
Laitteet tulee olla kunnossa ja mitoitettu niin, että kestävät, siis ylivahvoiksi mieluusti. Autopilotti on ehdoton, mielellään myös varapilotti ja tuuliperäsin atlantin ylittäjille (säästää sähköä), aurinkopaneelit ja isot ja kunnolliset sellaiset, koska lämpimillä alueilla saat aurinkosähköä helpolla. Paikannuslaite/ERIB-hälytin ja pelastuslautta ovat laitteita, joita en toivo koskaan käyttäväni, mutta mukana pitää olla, sama se siinä lautassa on, onko siinä ongenkoukkuja mukana vai ei, kunhan varustat kunnon kanisterin, jonne laitat vettä, ruokaa, hätäraketteja, pahoinvointipillerit, käsi-VHF-radion, toisen ERIBin tai muun vastaavan jne. järkeä käyttäen. Kyseinen tynnyri sitten niin, että tulee mukaan, jos lauttaan mennään, ja lauttaan mennään vasta kun vene uppoaa alta, monet veneet ovat kelluneet vielä vuodenkin jälkeen, kun ne on hylätty. Toki jos ollaan kovin kylmillä vesillä, on kaksois-lämpöpohjallinen lautta varteenotettava vaihtoehto. Pelastuspuku on ok. Mieti itse, mitä voi sattua ja pystynkö asian korjaamaan vesillä, jos et, älä lähde ennen kuin korjaat asian siihen malliin, että osaat ja voit tehdä korjaukset aavalla ulapalla.
Kaikkia pikkuasioita ei kannata pelätä ja kaikkia neuvoja ei kannata kuunnella, mutta virheistaä ota opiksi, sillä seuraavalla kerralla ei ehkä olekkaan enää tuuria.
siis menoksi, toivottavasti nähdään joskus Karibialla.
Suosittelen, ei kaduta 25 vuoden jälkeen. Olimme purjehtinee vain sisävesillä ja poikakin oli 2,5 vuotias, joten syitä olla lähtemättä olisi varmasti ollut. Matkasta löytyy vielä muutama sanakin osoitteesta http://www.ympyrakuvat.fi/timo/sail/index.htm.
Kysäisen vain, että oliko teillä Jasmin merkkinen vene jossain vaiheessa matkan jälkeen sisävesillä. Kävin kaverin mukana sellaista katsomassa vajaa 10 vuotta sitten?
Isälläni oli, siinäpä olikin mukava vene sisävesille.