Uuden ok-talon lämmitys?

Minkä lämmityksen laittaisitte uuteen ok-taloon?

Neliöitä n. 130m2, yksi kerroksinen, matala energia, länsi-suomessa. Varaava takka tulee varmasti, osittain kyllä tunnelman luojaksi.. =) Ja vesikiertoinen lattialämmitys, käyttömukavuuden takia.

Maalämpö taitaa olla turhan kallis investointi, kun miettii neliöiden määrää ja lämmitysenergian tarvetta. Kaukolämpö on saatavilla, hinta n. 8000e.
411415
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 41

Vanhimmat

kommunistisysteemi, maalämpö uskonto. Jäljelle jää sähkö ja puu. Tee semmoinen talo, jossa yhdellä tulisijalla hoituisi kaikki lämpöä vaativat talon toiminnot. Eli tulisija olisi keskellä taloa ja siitä säätöpelillä tms ohjattaisiin lämpöä kiukaalle/hellalle/lämmitysjärjestelmään.

Äänestä
  • Muista käyttöveden lämmitys! Se syö enemmän energiaa kuin hyvin tehdyn talon lämmitys.

    Äänestä

  • ja sähkö on grynderin juttuja, eli ei jää jäljelle mitään koska pelletti on lelletti.

    Äänestä

  • uskovaisia kaik on kirjoitti:

    ja sähkö on grynderin juttuja, eli ei jää jäljelle mitään koska pelletti on lelletti.

    rakkaus. Sillä ainakin matalenergiatalo lämpenee, ainakin jonkin verran.

    Äänestä

  • pättsi kirjoitti:

    Muista käyttöveden lämmitys! Se syö enemmän energiaa kuin hyvin tehdyn talon lämmitys.

    Käyttövesi kuluttaa sähköä n. 100 kw kuukaudessa meidän 2-3 hengen taloudessa. Lidäksi astianpesukone ottaa veden kuumasta vedestä.
    Sammutan öljypolttimen kesäksi, kun lämmityskausi päättyy (n. 4 kk vuodessa). Lasken pannun lämpöä 60 asteeseen ja sähkövastus päälle. Vastukselle on oma mittari, että tiedän tarkalleen kulutuksen.
    En tiedä kumpi tulee halvemmaksi, mutta näin olen tehnyt jo useamman vuoden. Ainakaan pannuhuone ei ole niin kuuma, kun pannussa on lämpöä 20 astetta vähemmän.

    Äänestä

  • SAS* kirjoitti:

    Käyttövesi kuluttaa sähköä n. 100 kw kuukaudessa meidän 2-3 hengen taloudessa. Lidäksi astianpesukone ottaa veden kuumasta vedestä.
    Sammutan öljypolttimen kesäksi, kun lämmityskausi päättyy (n. 4 kk vuodessa). Lasken pannun lämpöä 60 asteeseen ja sähkövastus päälle. Vastukselle on oma mittari, että tiedän tarkalleen kulutuksen.
    En tiedä kumpi tulee halvemmaksi, mutta näin olen tehnyt jo useamman vuoden. Ainakaan pannuhuone ei ole niin kuuma, kun pannussa on lämpöä 20 astetta vähemmän.

    Tämä nyt ei tähän kuulu, mutta jos teilläpäin on kalkkinen vesi, niin kuumasta vedestä ap-koneen vedenotto ei ole hyvä, koska kalkki palaa astioihin, joten kannattaa vaihtaa kylmään veteen se tulovesi....

    Äänestä

  • fdgfgfggfsdggsd kirjoitti:

    Tämä nyt ei tähän kuulu, mutta jos teilläpäin on kalkkinen vesi, niin kuumasta vedestä ap-koneen vedenotto ei ole hyvä, koska kalkki palaa astioihin, joten kannattaa vaihtaa kylmään veteen se tulovesi....

    Miksi näin tapahtuu? Kone pesee joka tapauksessa kuumalla, miksi ei kalkki irtoa astioihin, jos kone lämmittää.
    Kalkkisuudesta en tiedä, vesitornivettä on ja pohjavettä.

    Äänestä

  • SAS* kirjoitti:

    Miksi näin tapahtuu? Kone pesee joka tapauksessa kuumalla, miksi ei kalkki irtoa astioihin, jos kone lämmittää.
    Kalkkisuudesta en tiedä, vesitornivettä on ja pohjavettä.

    Sorry, tulee vähän myöhässä. Kun koneen kytkee kylmään, niin se huuhtoo niitä ensin kylmällä vedellä ennen veden lämmitystä. Siksi se kalkki ei silloin pala astioihin kiinni. Näin ainakin viisaammat väittävät...

    Äänestä

  • dsfdfdsf kirjoitti:

    Sorry, tulee vähän myöhässä. Kun koneen kytkee kylmään, niin se huuhtoo niitä ensin kylmällä vedellä ennen veden lämmitystä. Siksi se kalkki ei silloin pala astioihin kiinni. Näin ainakin viisaammat väittävät...

    Maito kuulema voi tarttua kiinni jos huuhtelee kuumalla vedellä.

    Meidän perheessä ei ole pahemmin maitovasikoita, joten tuokaan ei ole ongelma.

    Meillä kone on kuumassa vedessä, mutta käytännössä pesu tapahtuu kylmällä vedellä, koska kone ottaa niin vähän kerralla vettä, että ainakin ensimminen huuhtelu tapahtuu huonelämpöisellä vedellä, koska vettä pitää laskea useampi litra, ennen kuin putkellinen jäähtynyttä vettä on tullu pois.

    Äänestä

  • asian viereen menee kirjoitti:

    Maito kuulema voi tarttua kiinni jos huuhtelee kuumalla vedellä.

    Meidän perheessä ei ole pahemmin maitovasikoita, joten tuokaan ei ole ongelma.

    Meillä kone on kuumassa vedessä, mutta käytännössä pesu tapahtuu kylmällä vedellä, koska kone ottaa niin vähän kerralla vettä, että ainakin ensimminen huuhtelu tapahtuu huonelämpöisellä vedellä, koska vettä pitää laskea useampi litra, ennen kuin putkellinen jäähtynyttä vettä on tullu pois.

    Onko se maidon kalkki, mikä tarttuu? Jos on, niin kait se veden kalkkikin tarttuu... Maitokin varmaan tarttuu, mutta tiedän kuitenkin ihmisiä, joilla on ollut kuumassa ja ovat vaihtaneet. Kannattaa kysyä esim. kauppiailta tai muilta ammattimaisimmilta ihmisiltä. Meidän mututiedot voi olla vääriä...

    Äänestä

matalaenergiataloon esim. vesitakka(tai sydän) lämpimän veden tuottoon pimeään aikaan, vesikiertoinen lattialämmitys, aurinkokeräimet.. siinä on tällä hetkellä varmaan järkevin systeemi. Vesikiertoiseen lattialämmitykseen saa myöhemmin lisättyä melkein minkä tahansa lämmönlähteen, joten tulevaisuudessakin hyvä systeemi.

Äänestä
  • just, tänne suomeen aurinkolämpöä ja vesitakkoja.
    Siinä sitä on halpaa hommaa ja todella hyvällä hyötysuhteella...voi hyvää päivää...

    Äänestä

  • jestas sentään.. kirjoitti:

    just, tänne suomeen aurinkolämpöä ja vesitakkoja.
    Siinä sitä on halpaa hommaa ja todella hyvällä hyötysuhteella...voi hyvää päivää...

    lisää? miksei vesitakka voisi toimia Suomessa? www.passiivi.fi sellainen on, sekä käsittääkseni www.passiv.fi . molemmissa on ilmeisesti myös aurinkokeräimet. Ja ammattilaiset ovat mukana noissa molemmissa...

    takkojen hyötysuhteet on jotain yli 90%...

    Äänestä

  • pättsi kirjoitti:

    lisää? miksei vesitakka voisi toimia Suomessa? www.passiivi.fi sellainen on, sekä käsittääkseni www.passiv.fi . molemmissa on ilmeisesti myös aurinkokeräimet. Ja ammattilaiset ovat mukana noissa molemmissa...

    takkojen hyötysuhteet on jotain yli 90%...

    on että takka on yleensä olohuoneessa ja lämmityskattilat pannuhuoneessa eikä niitä kannata sotkea. Puun poltto päälämmitykseen on 50-lukua, miksi sinne pitää tunkea takaisin jatkuvaan klapisavottaan? Kenellä on aikaa pelata koko ajan jonkun lämmityksen kanssa? Sen pitää olla automaattinen!

    Äänestä

  • hölömöt... kirjoitti:

    on että takka on yleensä olohuoneessa ja lämmityskattilat pannuhuoneessa eikä niitä kannata sotkea. Puun poltto päälämmitykseen on 50-lukua, miksi sinne pitää tunkea takaisin jatkuvaan klapisavottaan? Kenellä on aikaa pelata koko ajan jonkun lämmityksen kanssa? Sen pitää olla automaattinen!

    automaattinen vesikiertoinen pellettitakka? olisiko siinä järkeä olohuoneessa?

    Äänestä

  • entäss kirjoitti:

    automaattinen vesikiertoinen pellettitakka? olisiko siinä järkeä olohuoneessa?

    En voi käsittää miksi lämmityspitäisi hoitaa pirtissä?!?!

    Pannuhune on paljon parempi paikka roskaamiselle.

    Äänestä

  • en käsitä kirjoitti:

    En voi käsittää miksi lämmityspitäisi hoitaa pirtissä?!?!

    Pannuhune on paljon parempi paikka roskaamiselle.

    tämän päivän pellettitakat eivät roskaa ollenkaan. Miten voisivatkaan kun pelletit tulee putkesta ja korvausilmakin piipusta...

    Äänestä

  • en käsitä kirjoitti:

    En voi käsittää miksi lämmityspitäisi hoitaa pirtissä?!?!

    Pannuhune on paljon parempi paikka roskaamiselle.

    Minä pistäisin kunnon eristeet. Passiivitalossa tarvitaan luokkaa 5 MWh lämmitysenergiaa vuodessa. Käyttövesi tuohon päälle, eli 1 MWh/asukas. Tuo määrä tarkoittaa alle10 pinokuutiota havupuuklapia. Ei sitä varten kannata rakentaa pannuhuonetta ja asentaa isoa varaajaa.

    Vesitakan pääidea on se takka. Kun talo on hyvin eristetty perinteiset takat antavat liikaa lämpöä. Vesitakalla lämpö varataan varaajaan. Samalla saadaan nauttia takkatulen tunnelmasta.

    Äänestä

  • pelleet kirjoitti:

    tämän päivän pellettitakat eivät roskaa ollenkaan. Miten voisivatkaan kun pelletit tulee putkesta ja korvausilmakin piipusta...

    Joku pelletin syöttöputki seinälle?

    Äänestä

  • JH kirjoitti:

    Minä pistäisin kunnon eristeet. Passiivitalossa tarvitaan luokkaa 5 MWh lämmitysenergiaa vuodessa. Käyttövesi tuohon päälle, eli 1 MWh/asukas. Tuo määrä tarkoittaa alle10 pinokuutiota havupuuklapia. Ei sitä varten kannata rakentaa pannuhuonetta ja asentaa isoa varaajaa.

    Vesitakan pääidea on se takka. Kun talo on hyvin eristetty perinteiset takat antavat liikaa lämpöä. Vesitakalla lämpö varataan varaajaan. Samalla saadaan nauttia takkatulen tunnelmasta.

    Sehän tarkoittaa paria kantokorillista puuta päivässä. Muista laittaa harja ja kihveli takan välittömään läheisyyteen, sillä niille todellakin on käyttöä. Lisäksi on hyvä varata rätti lattian kuivaamista varten, kun kengissä tulee lunta.

    Itse poltan talvessa motin tai pari ja siinäkin tulee roskaa jo ihan liikaa sisälle.

    Äänestä

  • en viitsisi kirjoitti:

    Sehän tarkoittaa paria kantokorillista puuta päivässä. Muista laittaa harja ja kihveli takan välittömään läheisyyteen, sillä niille todellakin on käyttöä. Lisäksi on hyvä varata rätti lattian kuivaamista varten, kun kengissä tulee lunta.

    Itse poltan talvessa motin tai pari ja siinäkin tulee roskaa jo ihan liikaa sisälle.

    Käytännössä tuosta määrästä iso osa tuotetaan sähköllä. Kuka sitä kesällä viitsii vesitakassa polttaa tulia niin paljon, että saa lämpimän käyttöveden puilla lämmitettyä.

    Äänestä

  • en viitsisi kirjoitti:

    Sehän tarkoittaa paria kantokorillista puuta päivässä. Muista laittaa harja ja kihveli takan välittömään läheisyyteen, sillä niille todellakin on käyttöä. Lisäksi on hyvä varata rätti lattian kuivaamista varten, kun kengissä tulee lunta.

    Itse poltan talvessa motin tai pari ja siinäkin tulee roskaa jo ihan liikaa sisälle.

    Lämmitän puulla, alapalokattilalla, polttaa n. 70 pinomottia vuoteen ja sähköä vielä n. 20000kWhta kaveriksi kun varaajan lämpö ei aina riitä edes yöksi...

    Kyllä on hommaa ja kalliiksi tulee! Tosin sähköllä varmaan menisi 100000kWhta vuoteen...

    Äänestä

niin paksut eristykset, ikkunat ja lämmöntalteenotot että on ihan sama millä lämmittää vaikka suoraan sähköllä (sitähän se suureksi osaksi on kuitenkin kodinkoneiden kulutuksen muuttuessä lämmöksi). Takuulla tulee halvimmaksi tuon kokoiseen taloon. PILPiä voisi harkita ehkä. Kaikki nuo maalämmöt ja pelletit sun muut pelleilyt on ajalta ennen matalaenergiarakentamista.

Äänestä
  • taulutelkkareita, sillähän ne energiattomat talot nykyään lämpiää

    Äänestä

Kaukolämpö lienee turvallisin hinnan ja lämmön saatavuuden suhteen ja sitten lisänä takka ja lämmön talteenottolaitteisto vastavirtaperiaatteella, eikä pumppaamalla. Nykytaloissa tuo energian käyttö on minimaalista luokkaa, eli voit säästää tätä kautta kustannuksia. Käyttövesi sopii samaan pakettiin aivan kohtuuhintaan. Näin varmistat talosi myyntiarvon, sekä arvoa myös itsellesi ja lämpölasku on todella pieni.
Vesikiertoisen pellettitakan voit ostaa noin 4000 euron hintaan ja takkasydämen vastaavasti noin 2000 euroon mutta huolla ja leiki sitten näiden kanssa "lopun ikääsi". Mieluimmin joku aurinkopaneeli katolla palvelee ns. säästöhalujasi jos niitä löytyy kaukolämmön ohella.

Äänestä
  • isoveli voi koska tahansa stopata lämmön tulon tai korottaa hinnat pilviin. Myöskään putkirikot eivät ole harvinaisia.

    Äänestä

  • olet täysin toimittajan armoilla hinnan suhteen.

    Äänestä

Jos uutta rakentaisin, niin mun valinta olisi poistoilmalämpöpumppu ja sähkö. Tässä vanhassa talossa päätynen siihen maalämpöön.

Äänestä

Riippuu tietenkin maksuvalmiudesta ja ajasta minkä haluaa käytää lämmitykseen.

Kallein käyttää , mutta parhain on tietenkin öljylämmitys - lämmön saanti varmaa ja kuumaa.
Kallein ostaa, mutta helppo ja edyllinen käyttää maalämpö - lattialämmitykseen toimiva.
Halvin käyttää, mutta työläs puukattila klapeilla - edullista, mutta vaatii sähköä varalle.
Monipolttoaine stokeri, toimii kuin öljypoltin, työtä vaatii mutta edulliseksi tulee.

Kynttilä ja ilmalämpöpummppu hyytyvät kovilla pakkasilla.

Äänestä

Maalämpö taitaa olla turhan kallis investointi, kun miettii neliöiden määrää ja lämmitysenergian tarvetta. mitenkä se tarpeeseen liittyy? se on kaikista paras vaihtoehto siihen vielä kamina varajan kylkeen saa lämmintä vettä vaikka koko kylästä ois sähköt poikki ja kaukolämmön poijaat ois kääntäny väärää kahvaa.
tai sitten teet autotalli päähän semmosen 20 kuution tilan hakkeelle ja sille uuni.

Äänestä
  • No sehän se pitää laittaa mikä parhaalta tuntuu kun itelleen kotia rakentaa. Koti on kuitenkin aina koti eikä sitä myytäväksi kannata rakentaa. Sille on ihan oma koulukuntansa, jotka laittaa aina halvinta ja myy sen sitten jollekin hyväuskoiselle. Ite oon funtsinu silleen, että kun tuolla työpaikalla kerta tulee suurin osa elämästään vietettyä/haaskattua niin tehään sitten sieltä saatavilla rahoilla omasta tuvasta sen verran mukava, että se lyhyt aika ihmisen elämästä, jonka kotona kerkeää viettämään olisi mukavaa. Itse ottaisin kaukolämmön jos sellaisen lähistöllä asuisin kun on niin helppo ja vaivaton. Jäisi sitten aikaa rakkaimmille ja elämän kokemiseen kun olis huoleton lämmitys. Olis mielikin lämmin :)

    Äänestä

  • ehkä sit se maalämpö ennemmin kuin että aletaan tekemään jotain 10m2 lisäsiipeä atutalliin.
    Kumma kun nää polttamalla lämmittävät ei laske mitään arvoa niille neliöille mitkä varastointiin joutuu rakentamaan.

    Äänestä

  • hullnhommia kirjoitti:

    ehkä sit se maalämpö ennemmin kuin että aletaan tekemään jotain 10m2 lisäsiipeä atutalliin.
    Kumma kun nää polttamalla lämmittävät ei laske mitään arvoa niille neliöille mitkä varastointiin joutuu rakentamaan.

    Jos kerran utta rakennat niin käytä uutta teknikkaa. Tuo Enervent tuntuisi ottavan lämmöstä taltaan yli 70 % ja siihen kun yhdistät vaikka tuon kaukolämmön niin homma on paketissa.

    Äänestä

Matalaenergiatalo kuluttaa sen verran vähän lämpöä ja jos on ILP ja takka ym... niin ainoa oikea ratkaisu on Öljykattila!

Lämpöä tulee varmasti kovimmillakin pakkasilla, vesi on kuumaa ja lämmin vesi ei taatusti lopu kesken, suurempiin lämpimän veden tarpeisiin kytketään kattilaan lisävaraaja joka takaa lämmön riittävyyden.

Itsellä on kaksi suihkua uima-allas, vanha Eetta 30S öljykattila ja siihen kytketty 1500 litrainen vaippavaraaja kuumalle vedelle (takaa pannuhuoneen lämpimyyden). Talo 180m2 ja asutaan pohjois-suomessa. Patterilämmitys, huonelämpötilana 24 astetta. Öljynkulutus 4000-5000 litraa vuosi.

Äänestä
  • Aivan... Köyhät ne pihtailee jopa lämmityksen kanssa :)

    Äänestä

  • rahhoo riittää kirjoitti:

    Aivan... Köyhät ne pihtailee jopa lämmityksen kanssa :)

    Minun elämän kokemus sanoo juuri toisinpäin. Eli kyllä ne on yleensä rikkaat, jotka joka sentin laskee. Onneks oon aikoinaan ollu kirjaimellisesti köyhä niin osaapahan sitä omaa hirsitupaakin sitten vähän paremmin arvostaa!

    Äänestä

  • kulutus sulla.
    Onko ikkunat auki kokoajan vai miten se ny noin paljon viepi?

    Äänestä

  • nesteen kaveri kirjoitti:

    kulutus sulla.
    Onko ikkunat auki kokoajan vai miten se ny noin paljon viepi?

    Tuolla varmaan tuo uima-allas vie ison osan. Pari astetta voisi tietenkin sisälämpötilaakin laskea...

    Äänestä

  • fdsfdssggs kirjoitti:

    Tuolla varmaan tuo uima-allas vie ison osan. Pari astetta voisi tietenkin sisälämpötilaakin laskea...

    vesikiert. lattialämmitys sähköllä, iso varaava takka, markkinoiden paras ilmanvaihtokone, reilut eristykset, hyvät ovet ja ikkunat, that`s it!!
    ja mahdollisesti ilmalämpöpumppu ja aurinkokeräin/paneeli, jotka tietysti laitat vasta muuton jälkeen (kotitalousvähennys).

    Äänestä

  • siinä se kirjoitti:

    vesikiert. lattialämmitys sähköllä, iso varaava takka, markkinoiden paras ilmanvaihtokone, reilut eristykset, hyvät ovet ja ikkunat, that`s it!!
    ja mahdollisesti ilmalämpöpumppu ja aurinkokeräin/paneeli, jotka tietysti laitat vasta muuton jälkeen (kotitalousvähennys).

    perusasiat hyvän lämpötalouden saavuttamiseksi.
    lisäisin vielä (seitsemäs ok-talo ha.175m2 ja yk. laajennusvaraus 50m2 joka starttaa tulevana kesänä)
    -etelä/länsipuolell suuret ikkunat jotka voi tarvittaessa eristää kovimmilla pakkasilla, ikkunoilla ei ole niin suurta tarvetta kun ulkona on pimeää.
    -suuri varaava takka/leivinuuni (omat puut) jossa voi polttaa kerralla kottikärryllisen puuta(n.10tn/3-4m korkea) varusteena lämmön talteenotto yläpalotilassa lattialämmitykseen. kustannukset ovat pieniä verrattuna hyötyyn kun polttokertoja voi olla tiheämpään tarvittaessa esim. 2x/vrk.(kampakuparikierukka, kiertovesipumppu, pari venttiiliä jne.) lisäksi jätän kuoren ja takkasydämen väliin ilmaraon ja säädettävät vettiilit alaosaan. ( mahd. puhallin ja ilmasuodattimet)
    - osan taloa, jota ei tarvitse kovimpien pakkasten aikaan voi jättää alhaisemmalle lämpötilalle.
    -puolilämmin varasto pohjoispuolelle joka korvaa osan jääkaappia esim. juuresten ja perunoiden säilytyspaikkana.
    -pohjois/itäpuolelle at/ulkorakennus suojaamaan kylmiltä tuulilta.
    -Lattialämmitykseen voi sitten lisätä muuta lämmönlähdettä. itse kolen kallistumassa vilp:iin.
    jne

    Äänestä

  • mesuri kirjoitti:

    perusasiat hyvän lämpötalouden saavuttamiseksi.
    lisäisin vielä (seitsemäs ok-talo ha.175m2 ja yk. laajennusvaraus 50m2 joka starttaa tulevana kesänä)
    -etelä/länsipuolell suuret ikkunat jotka voi tarvittaessa eristää kovimmilla pakkasilla, ikkunoilla ei ole niin suurta tarvetta kun ulkona on pimeää.
    -suuri varaava takka/leivinuuni (omat puut) jossa voi polttaa kerralla kottikärryllisen puuta(n.10tn/3-4m korkea) varusteena lämmön talteenotto yläpalotilassa lattialämmitykseen. kustannukset ovat pieniä verrattuna hyötyyn kun polttokertoja voi olla tiheämpään tarvittaessa esim. 2x/vrk.(kampakuparikierukka, kiertovesipumppu, pari venttiiliä jne.) lisäksi jätän kuoren ja takkasydämen väliin ilmaraon ja säädettävät vettiilit alaosaan. ( mahd. puhallin ja ilmasuodattimet)
    - osan taloa, jota ei tarvitse kovimpien pakkasten aikaan voi jättää alhaisemmalle lämpötilalle.
    -puolilämmin varasto pohjoispuolelle joka korvaa osan jääkaappia esim. juuresten ja perunoiden säilytyspaikkana.
    -pohjois/itäpuolelle at/ulkorakennus suojaamaan kylmiltä tuulilta.
    -Lattialämmitykseen voi sitten lisätä muuta lämmönlähdettä. itse kolen kallistumassa vilp:iin.
    jne

    vielä lattiavaraaja säiliöön käyttöveden esilämmitys josta voi ottaa käyttön alhaisemmat lämpötilat kesäaikaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lämpöä... kirjoitti:

Minkä lämmityksen laittaisitte uuteen ok-taloon?

Neliöitä n. 130m2, yksi kerroksinen, matala energia, länsi-suomessa. Varaava takka tulee varmasti, osittain kyllä tunnelman luojaksi.. =) Ja vesikiertoinen lattialämmitys, käyttömukavuuden takia.

Maalämpö taitaa olla turhan kallis investointi, kun miettii neliöiden määrää ja lämmitysenergian tarvetta. Kaukolämpö on saatavilla, hinta n. 8000e.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu