"Suuri määrä köyhiä kääntyy kirkon puoleen, koska he tuntevat jäävänsä ilman yhteiskunnan terveyspalveluja".
Näin kirjoitti Mikko Heikka, Espoon piispa ja Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, Helsingin Sanomissa.
Tässä suoraa lainausta piispa Heikkan kirjoituksesta:
"Suomi on terveyspalvelujen saamisessa yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista. Maamme lääkäripalveluissa suositaan suurituloisia. Myös terveyserot kasvavat edelleen.
...
Erityisen selvästi tämä näkyy kirkon diakoniatyön tilastoissa. Diakoniatyöntekijöiden luokse tultiin ennen erityisesti taloudellisten ongelmien vuoksi. Nyt tilanne on toinen.
Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan terveydenhoitopalvelujen ulkopuolelle.
Syrjäytymisen syyt liittyvät terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollosta vastaavat Suomessa terveyskeskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriasemat. Kolmen rinnakkaisen järjestelmän malli vahvistaa kansalaisten terveyseroja.
Syrjäytymisvaatassa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat, jotka jäävät ilman työterveyshuollon terveystarkastuksia. Syrjäytyneiden toivottomuus ja ulkopuolisuuden tunne kohdataan kirkon diakoniatyössä päivittäin.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää.
Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin.
Neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Terveyserojen kasvaessa ja syrjäytymisen lisääntyessä valtiovaltaa on muistutettava siitä, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattavat riittävät terveyspalvelut jokaiselle.
Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista."
...
Piispa Heikka päättää kirjoituksensa: "Terveyserojen kasvuun on kiinnitettävä huomiota ajoissa. Nopea reagointi kertoo, että huno-osaisilla on täysi ihmisarvo. Viivyttely taas kielii välinpitämättömyydestä.
Se on ajan mittaan kaikkein kallein ratkaisu."
...
Eli ollaanko Suomessa jo menty yhtä pitkälle kuin jenkeissä? Ehkäpä ei jenkeistä tarvitse mallia hakeakaan - jenkkimallia on toteutettu jo tämän hallituksen aikana. Hallituksen heitteille jättämät huono-osaiset hakevat apua kirkon diakoniatyöstä ja ruoka-apua kirkon sekä muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoista.
Vuonna 2008 avuntarvitsijoita oli 146.000. Lähes 150.000 suomalaista, jotka kääntyivät kirkon puoleen kun eivät saaneet hyvinvointipalveluita yhteiskunnalta.
Näin kirjoitti Mikko Heikka, Espoon piispa ja Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, Helsingin Sanomissa.
Tässä suoraa lainausta piispa Heikkan kirjoituksesta:
"Suomi on terveyspalvelujen saamisessa yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista. Maamme lääkäripalveluissa suositaan suurituloisia. Myös terveyserot kasvavat edelleen.
...
Erityisen selvästi tämä näkyy kirkon diakoniatyön tilastoissa. Diakoniatyöntekijöiden luokse tultiin ennen erityisesti taloudellisten ongelmien vuoksi. Nyt tilanne on toinen.
Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan terveydenhoitopalvelujen ulkopuolelle.
Syrjäytymisen syyt liittyvät terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollosta vastaavat Suomessa terveyskeskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriasemat. Kolmen rinnakkaisen järjestelmän malli vahvistaa kansalaisten terveyseroja.
Syrjäytymisvaatassa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat, jotka jäävät ilman työterveyshuollon terveystarkastuksia. Syrjäytyneiden toivottomuus ja ulkopuolisuuden tunne kohdataan kirkon diakoniatyössä päivittäin.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää.
Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin.
Neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Terveyserojen kasvaessa ja syrjäytymisen lisääntyessä valtiovaltaa on muistutettava siitä, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattavat riittävät terveyspalvelut jokaiselle.
Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista."
...
Piispa Heikka päättää kirjoituksensa: "Terveyserojen kasvuun on kiinnitettävä huomiota ajoissa. Nopea reagointi kertoo, että huno-osaisilla on täysi ihmisarvo. Viivyttely taas kielii välinpitämättömyydestä.
Se on ajan mittaan kaikkein kallein ratkaisu."
...
Eli ollaanko Suomessa jo menty yhtä pitkälle kuin jenkeissä? Ehkäpä ei jenkeistä tarvitse mallia hakeakaan - jenkkimallia on toteutettu jo tämän hallituksen aikana. Hallituksen heitteille jättämät huono-osaiset hakevat apua kirkon diakoniatyöstä ja ruoka-apua kirkon sekä muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen leipäjonoista.
Vuonna 2008 avuntarvitsijoita oli 146.000. Lähes 150.000 suomalaista, jotka kääntyivät kirkon puoleen kun eivät saaneet hyvinvointipalveluita yhteiskunnalta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kataiselle (jos jätkä joskus palaa lomiltaan) niin se kertoo, "ettei oo rahhoo, pittää yksityestää"!!!
Tulee turpaan muuten.
Tämähän on pikku-Amerikka. Hallitus on tekemässä Suomeen uutta köyhällistöä siis sellaista kun ennen vanhaan oli. Omat kansalaiset pannaan kireälle, koska työperäisen maahanmaahanmuuton myötä meiltä menee työpaikat ja ei työperäisen maahanmuuton myötä loppuu rahat, koska huoltosuhde huononee kohta pikavauhtia.
Ei tosiaan tarvitse olla älykkö, kun tietää, mistä tästä hallituksen politiikasta seuraa: eriarvoisuus, eri yhteiskuntaluokkia kuten uusi KÖYHÄLLISTÖ.
On hienoa että suomessa on kirkko joka auttaa esim. yhteishyvä-keräyksellä vähävaraisia yms. Mutta on aika kamalaa, että suomalainen yhteiskunta on tällä tolalla että ihmisten pitää mennä kirkkoon hakemaan apua, kun yhteiskunta ei sitä anna! Toivottavasti pääsen joskus eduskuntaan niin voisi edes yrittää muuttaa asioita
Veda mustaa blankkia naamaan ja tekeydy somaliksi.Kaikki huolet haihtuivat ja taloutesi on turvattu.Voit myos esiintya mannena,niin sama juttu.Musta blankki auttaa.