Olen 17 vuotias tyttö. Alotin alkoholin käytön 14vuotiaana. Aluksi juominen ei ollut (muistaakseni) joka viikonloppuista, mutta varmaan jo 15 vuotiaasta eteenpäin on ollut. Pari viimeistä kesää olen juonut lähes joka päivä. Kai 5 juomatonta päivää koko kesässä. Viime keväänä join pe-la-su, tosin nykään olen vähentänyt niin että pyrin juomaan vain pe tai la. Parin viime vuoden aikana mulla on ollt yhden kerran niin etten ole juonut kahteen viikonloppuun. En miltei pysty olemaan juomatta. Minulla on kai jotain pieniä vierotusoireiden tapaisia oireita jos en pääse juomaan. Tupakoin ennen vakituisesti, senkin aloitin 13-14 vuotiaana, mutta lopetin viime kesänä. Olen kuitenkin polttanut tupakkaa aina juomisen yhteidessä, mikä on siis paljon, mutta arkena tai jos en ole juomassa en koskaan polta. Olen kuitenkin huomannut että mieleni tekee tupakkaa aika usein, en kyllä ole ratkennut kertaakaan muutoin kuin juodessa. Voisiko tämä kauhea alkoholin himo myös liittyä siihen, että entisenä tupakoitsijana kun poltan alkoholin yhteydessä, niin jotenkin aivoissani yhdistän sen nikottinin saamisen alkoholiin ja näin ollen mun tekis mieli mennä juomaan myös koska tekee mieli polttaa. En muista vuosi takaperin oliko minulla jotain erityisiä himoja alkoholiin, mutta nykään on. Mietin päivttäin juomista ja tyylin haistan nenän alla alkoholin koko ajan. Kännissä ei ole yleensä mitenkään erityisen hauskaa ja yleensä vielä vähän vituttaa et miks menin juomaan kun oli niin paska reissu..... Voisko olla jotain alkoholistin vikaa, tai jotain muuta...Suvussa, niin isän kun äitin puoleta on alkoholismia.....
ei kai mulla alkoholismia?
17v tyttö
7285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
holisti mikä holisti ja vielä nikotinisti lisäksi.
Hei!
Sinulla on ongelma alkoholin kanssa, joka kannattaa myöntää itselleen. Tuskin olet vielä paatunut alkoholisti,mutta suosittelisin oikeasti miettimään nyt tosissaan tuota alkoholinkäyttöäsi. Ensimmäisenä kokeile lakkoa,sinä aikana mieli kirkastuu. Voin sanoa että helppoa se ei ole, mutta kolme viikkoa jo auttaa katkaisemaan riippuvuutta. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja viettää viikonloppuja, sillä monelle jatkuva viikonloppualkoholinkäyttö on pitkälti tottumiskysymys ja toisaalta keho tottuu alkoholinkäyttöön ja sinulla voi olla myös fysiologista riippuvuutta jo. Kannattaa viettää nuo viikonloput niiden kavereiden kanssa esim. jotka ei juo sillä silloin ei tule kiusausta ottaa yhtä. Itselläkin alkoi nuo viikonloput vaan toistaa itseään ja nyt olen ollut 2 kk juomatta. Miksi juoda enää jos oikeasti siitä ei saa monesti muutakuin morkkiksen tai paskan fiiliksen. Kysy itseltäsi myös kysymys - miksi juot? Vastaa siihen rehellisesti, tuo kertoo hyvin paljon. Alkoholinkäyttö noin nuorena aloitettuna aiheuttaa muistiongelmia yms henkisen tason ongelmia, joten oikeasti kannattaa miettiä kannattaako terveyden kanssa leikkiä. Varsinkin kun olet niin nuori ja sinulla on monia ovia avoinna.
Jos lopettaminen yksin tuntuu vaikealta, voit hakea myös apua ja käydä esim. keskustelemassa jossakin. Joskus vain keskustelu kaverinkin kanssa auttaa, joka on vaikka samassa tilanteessa. Juomatauon jälkeen kannattaa opetella laittamaan alkoholinkäytölleen rajat. Siis päätät että nyt en juo kuin sen tietyn verran ja siitä ei mennä yli. Liian suurista promilleista et saa kuin laitettua itseäsi vaaratilanteisiin, hukattua tavaroita ja monesti tulee töppäiltyä. Monesti kolmen viikon raittius vaikuttaa jo alkoholinsietokykyä alentavalla tavalla joten sinun ei tarvitse juoda niin paljon että päihdyt.
Joskus vain keskustelu kaverinkin kanssa auttaa, joka on vaikka samassa tilanteessa. Semmosia kavereita löydät aa-kokoontumisissa. Kato googlesta suomen aa.
Tuo että tupakoit vain juodessasi, voi toimia myös yhtenä yllykkeenä juopottelulle. Minulla tuo tupakointi ja juominen on aina kulkenut myös aika lailla käsikädessä.
Jos kerran vanhempasi ovat alkoholisteja? Niin todennäköisesti olet sitä myös itse. Et välttämättä geeniperimäsi takia, vaan sen takia koska olet kasvanut alkoholistisessa ympäristössä.
Itselläni myös oli isä alkoholisti. En koskaan halunnut tulla samanlaiseksi, mutta kuinkas vain kävikään. Myöhemmin olen tajunnut että kuinka minun suhtautumiseni alkoholiin voisikaan olla neutraalia(kuten kohtuukäyttäjillä on!), koska menneisyyteni on alkoholismin varjostamaa.
Alkoholismissa ei ole mitään hävettävää. Minä ajattelen asian niin päin, että kuinka minä muka olisin suvussamme poikkeus, kun lähes kaikki sukuni miespuoliset jäsenet ovat juoppoja tai sitten raivoraittiita. Ainuttakaan kohtuukäyttäjää ei ole. Niinpä olisi ennemminkin ihme se, että juuri MINÄ olisin se poikkeus ja kykenisin kohtuukäyttöön. Ja kunpa olisinkin tunnustanut itselleni nämä asiat jo paljon aiemmin. Olisi jäänyt paljon töppäyksiä ja nöyryytyksiä pois. Toisaalta taas menneisyys voi toimia voimavarana, mutta ei kaikkien tarvitse sitä oppia ottaa sen helvetin kautta kuin me juopot.
Alkoholismi ei johdu sinällään alkoholista. Juominen on vain oire tunne-elämän sairaudelle, vai pitäisikö sanoa vajavaisuudelle, kypsymättömyydelle?
Tuo rauhattomuus leimannee lähes jokaisen juovan alkoholistin elämää kuivina kausina. Tuntuu että pitäisi kauheasti tehdä jotain, muttei tiedä oikein mistä aloittaa. Odotukset omasta itsestä ovat kovat. Yleensä odotukset ympäristöltäkin ovat lähes yhtä kovat.
Pitäisi miettiä että olenko minä nyt todellakin tässä se maailman napa? Ja kun juominen menee tarpeeksi pitkälle, ihminen on juonut itsensä tarpeeksi pohjalle alkaa hän arvostaa tavallistakin elämää niin paljon että kykenee raitistumaan. Arkikin alkaa niinsanotusti maistua paremmalle kuin se kauhea juopottelu joka ei itseasiassa tuo muuta kuin kärsimystä kaikille osapuolille.
Sinä olet vielä nuori, et ole menettänyt mitään. Lueppa näitä kirjoituksia täältäkin, kun viisikymppiset valittavat surkeaa kohtaloaan, kun elämästä on menetetty VUOSIKYMMENIÄ kuningas alkoholin alttarille.
Voit tehdä ratkaisun mihin suuntaan haluat.
En kuulu AA:han, mutta ne samat periaatteet pätevät usein myös meihin muutoin raitistuneisiin. Olen kyllä lukenut Anonyymit alkoholistit teoksen ja suosittelen sitä lämpimästi myös sinulle. Kannattaa ainakin lukea ne alkoholistien kertomukset. On myös muita hyviä teoksia, kuten Kojo eroon viinasta ja Seppänen selvästi juovuksissa. Hanki fakta tietoa alkoholismista niin paljon kuin kykenet. Juo jos haluat juoda, mutta eihän tieto ole koskaan pahaksi? Ehkä jonakin päivänä haluat lopettaa juomisen, silloin tuo tieto voi osoittautua todella arvokkaaksi!
"Me näemme nuorissa jatkuvasti tulevia alkoholisteja, mutta koetappa silloin vakuuttaa heidät siitä!"
kirjan nimeä. Se on Nimettömät alkoholistit
saat rahaa juomiseen?
Ei minun vanhemmat ole alkoholisteja vaan isän isä ja äidin isä. Sitten myös isovanhempien sisaruksista jotkut ovat. Isäni ei käytä lähes ollenkaan alkoholia, mutta äiti käy välillä juhlimassa. Olen miettinyn menemistä a kinikalle, mutta en tiedä miten pitäisi toimia... Rahaa juomiseen saan töistä ja vanhemmilta. En käy vaki duunissa, vaan teen isän firmassa pätkä töitä jos tarvitsen rahaa johonkin...kuten juomiseen.