Mun elämä on mennyt.. Menetin poikaystäväni kaiken
tämän salailun ja välttämisen takia. Mulla ei ole enää mitää
syytä elää ja parantua. Ku muistelen niitä hetkiä... ne oli
ainoota hyvää mun elämässä. Kaikenlisäksi olen nyt ihan yksin.. yksin..yksin!
Ainakin nyt on aikaa tälle helvetin sairaudelle! Mä en kestä Tää on niin väärin!!
tämän salailun ja välttämisen takia. Mulla ei ole enää mitää
syytä elää ja parantua. Ku muistelen niitä hetkiä... ne oli
ainoota hyvää mun elämässä. Kaikenlisäksi olen nyt ihan yksin.. yksin..yksin!
Ainakin nyt on aikaa tälle helvetin sairaudelle! Mä en kestä Tää on niin väärin!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
mä oon ollu vuosia yksin... Helvetin vaikeeta. Siks ryyppään, ja varmaan sairastuin bulimiaan.
Voimia!
Mä haluaisin kans jonkun, mutta mun suhteet vaan epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Suhde vois pitää mua elämässä kiinni, tai antaisi syytä yrittää ja jaksaa. Oon vaan niin yksin.. Ja masentunut. Päivittäin haluaisin kuolla pois, niin loppu oon.
hmm haluaisin kysyä onko täällä ketään joka on kertonut poikaystävälle tai lähimmäiselle syömishäiriöstä? Miten kerroitte ja millaiset oli reaktiot? ei tietenkää hyvät...
Tervehtyminen alkaa siitä, että tunnustaa asian ja aidosti haluaa parantua. Ei elämäsi vielä ole loppunut. Elämä tuntuu siltä, että se on juuri tässä ja nyt, mutta tiedätkös, että 20 vuoden kuluttua tähän samaan kellonaikaana sekin hetki tuntuu, että elämä on juuri siinä ja silloin. Siinä vaiheessa tämänpäivän ongelmasi on jo kaukaista historiaa.
Elä ja ole onnellinen. Aloita tervehtyminen TÄNÄÄN!
Kerroitko hänelle syyn, miksi käyttädyt kuten käyttäydyt?
Jos et, niin kerro se hänelle. Jos hän ei suostu kuuntelemaan tai ymmärtämään, on tietyllä tavalla parempikin, että lähti. Hänestä ei olisi ollut silloin tukea sinulle.