Amerikkalainen kapitalismi on menossa suuntaan, jossa 1800-luvun tyyppiset rosvoparonit alkavat taas tulla yhteiskunnan huipulle, sanoo taloushistorioitsija, historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta.
Kuisman mukaan finanssikriisin jälkeinen nopea paluu yltiökapitalistien ihannointiin voi johtaa siihen, että Rockefellerin tapaisia miljonäärejä alkaa jälleen putkahdella esiin.
Suomalaiseksi rosvoparoniksi Kuisma mainitsee "ehkäpä Björn Wahlroosin".
Rosvoparoni-nimitystä käytettiin 1800-luvulla kolmesta amerikkalaisesta bisnesmiljonääristä, John Rockefelleristä, Cornelius Vanderbildtistä ja J.P. Morganista.
Heidän toimiensa jälkeen Yhdysvaltain hallinnon oli lähes pakko alkaa säädellä voimallisemmin monopoleihin pyrkivää bisnestä.
Globaalin yltiökapitalismin kehitys katkesi Kuisman mukaan 1900-luvun alkuun: nationalismin ja sosialismin nousuun sekä maailmansotaan. Nyt Kuisman mukaan 1990-luvun jälkeen ollaan pikkuhiljaa jatkamassa siitä, mihin 1800-luvun lopussa jäätiin.
Pohjoismainen pehmeämpi kapitalismi olisi Kuisman mukaan elinvoimaisempi malli kuin joka puolelle maailmaa levittäytymään pyrkivä, amerikkalainen kapitalismin muoto.
Kuisman mukaan finanssikriisin jälkeinen nopea paluu yltiökapitalistien ihannointiin voi johtaa siihen, että Rockefellerin tapaisia miljonäärejä alkaa jälleen putkahdella esiin.
Suomalaiseksi rosvoparoniksi Kuisma mainitsee "ehkäpä Björn Wahlroosin".
Rosvoparoni-nimitystä käytettiin 1800-luvulla kolmesta amerikkalaisesta bisnesmiljonääristä, John Rockefelleristä, Cornelius Vanderbildtistä ja J.P. Morganista.
Heidän toimiensa jälkeen Yhdysvaltain hallinnon oli lähes pakko alkaa säädellä voimallisemmin monopoleihin pyrkivää bisnestä.
Globaalin yltiökapitalismin kehitys katkesi Kuisman mukaan 1900-luvun alkuun: nationalismin ja sosialismin nousuun sekä maailmansotaan. Nyt Kuisman mukaan 1990-luvun jälkeen ollaan pikkuhiljaa jatkamassa siitä, mihin 1800-luvun lopussa jäätiin.
Pohjoismainen pehmeämpi kapitalismi olisi Kuisman mukaan elinvoimaisempi malli kuin joka puolelle maailmaa levittäytymään pyrkivä, amerikkalainen kapitalismin muoto.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Valtion ja työeläkeyhtiöiden pitää ostaa Sampo Pankki takaisin Suomeen kansallisen edun nimissä ja muodostaa siitä Aktian sekä säästöpankkien kanssa uusi suuri kotimainen pankki.
Tätä ehdottaa rahoitusmarkkinoiden asiantuntija Heikki Koskenkylä Kauppalehdessä.
”Suomi tarvitsee oman ja vahvan kotimaisen pankin!
Suomessa ulkomaiset pankit Nordea ja Danske Bank sekä muut pikku pankit hallitsevat markkinoita jopa 50–60 prosentin osuudella, kun muissa pohjoismaissa vastaava osuus on vain 10–20 prosenttia. Suomen kaltaisia ulkomaisten pankkien markkinaosuuksia on Baltian maissa, Puolassa, Unkarissa, Tshekissä ja Romaniassa.
Suomen ruotsalainen pankkiiri ja Sampon suurin yksityinen omistaja Wahlroos myi Lipposen – Niinistön hallituksen aikana suomalaisen pankkimme, entisen Postipankin, Leonian tanskalaiselle suurpankille Danske Bankille.
Se oli Suomen historian toiseksi suurin yrityskauppa ja suurin käteiskauppa. Summa oli neljä miljardia euroa.