Haluaisin kuulla miten olette onnistuneet kääntämään ADHD:n positiiviseksi omassa elämässänne. Tai kuinka olette oppineet tulemaan toimeen vaikeuksista huolimatta?
Positiivisia tarinoita ADHD:sta
levoton tuhkimö
4596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Väääääääärä ppppaaaaaaaaaaalllllsssssttaaaaaa!!!!!!!!!!!!!!!!
Olen ite sitä mieltä kokonaan, et ihminen, jolla ei ole jotakin "extrapohtimista" itsensä kanssa ei edes menesty.
Oma ADHD on ollut minulle hyödyksi
-Ääretön tehokkuus, tarkkuus ja näppäryys. Ikävä kyllä näistä ei ole hyötyä "rahahommissa" ja vitsinkertomisessa olen huono. Myöskään opiskelu ei meinaa onnistua (keskitasoa).
-Tunne-elämän viisaus ja sympatia.
-Aktiivisuudesta johtuva sporttisuus.
-Idearikkaus.
-Olen hyvä puhumaan, jos olen jostain todella kiinnostunut, mutta oikeastaan pystyn puhumaan vakuuttavasti ja hyvin vain sen ensimmäisen kerran, johon liittyy oikea tunnelataus.
Ainut mistä tosissaan nykyään kärsin on epäsosiaalisuus, joka johtuu siitä, että minun kaltaistani tyttöä ei vain koskaan hyväksytä/ymmärretä. Huomaan olevani ärsyttävä, koska kun avaan suuni ja sanon asian niinkuin se on, muut vaikenevat.
Lisäksi vaikka ihmisen kuuntelu on mielenkiintoista, lataan siihen itselleni paineita valmiiksi,koska ne hetket ovat "liian rauhallisia" ja silloin puskee ahdistus.
En syö lääkkeitä.
Olkaa onnellisia diagnoosistanne, koska muuta ette voi.
Älkää antako sen liikaa vaikuttaa siihen mitä olette. Ottakaa se vain vastauksena ongelmiinne ja tarvittava hoito vastaan,älkää syyllistäkö itseänne!
Minä olen ärsyttävä ADHD, mutta mitä ovat ne ihmiset jotka ovat ärsyttäviä ilman ADHD.tä? ;)
jee olipa kiva lukea sun tekstisi.. itsekin olen adhd tyttö/nainen.. ja juu monessa asiassa koen yhtäläisyyttä=) aina jotenkin pitää pysyä totuudessa, vaikka jalat ois maanpinnan yläpuolella. Ja asiat joihin voin mennä tunteella mukaan onnistuu, vastenmieliset asiat taas ei.
Mutta joo välillä voin olla ärsyttävä mutta niin ovat muutkin=) ja toisaalta erilaisuus on kaunista, liian usein "normaalit ihmiset" ovat suvaitsemattomia eivätkä ymmärrä erilaisuutta, vaikka saattavat jäykkine ajatuskuvioineen ja esittämisineen itsekin todella ärsyttäviä ü
Samoja tuntemuksia täällä. Elämä on ihanaa. Täynnä uusia kiinnostavia asioita - joka päivä. Olen tehokas ja nopea. Vikkelä ajattelemaan ja puhumaan. Nauran koivet pystyssä. Elän hetkessä ja olen aito. Sanon asiat niin kuin ovat. En hymistele mielessäni ja esitä aikuista.
Ärsytän muita. Puhun liikaa ja nauran liikaa. Kohellan ja olen lapsellinen.
Toisin sanoen elän jokaisen päivän kuin viimeisen ja nautin. Olen itseni - aidosti. Muut mutisevat kämmeniinsä, kun niistä ei ole samaan... ;)