HS Mielipide: turha elävöittää pakko-opiskelua

Ja vieressä toinen "B-kieli olisi voitava valita itse".

Että pakollisesta ruotsinopetuksesta pitää luopua ja tilalle vapaaehtoisena englanti , saksa , venäjä , ranska ja ruotsi , huom! toinen HS:n kirjoittajista nimestä päätellen oli sn. ruotsinkielinen nuori , eli sielläkin aletaan ihmetellä tätä pakkoruotsin järjettömyyttä ! HYVÄ SUOMEN NUORISO !

Kirjoittaja on Espoon nuorisovaltuuston hallituksessa. Tulevaisuuden poliitikkoja siis.

Ruotsin pakko-opiskelua on turha elävöittää väen vängällä

Micke Lindholm

Aino Ruskomaa peräänkuulutti (HS Nuorten Posti 20. 2.) ruotsin opetuksen elävöittämistä. Ruskomaan mukaan ongelma nuorten opiskelumotivaatiossa on elävän kosketuksen puute ruotsin kieleen.

Ei liene kenellekään yllättävää, että montaa yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa ei pahemmin kiinnosta lukea pakolla kieltä, jolle ei arkielämässä ole käyttöä.

Pakollinen opetus on paradoksaalista, kun otetaan huomioon perustelut pakkoruotsille verrattuna reaalimaailmaan: riittävien ruotsinkielisten palvelujen tarjonta, Suomen kaksikielisyys ja ruotsin yleinen hyödyllisyys.

Jotta yhtäkään näistä väitteistä olisi mahdollista tarkastella, tulee ottaa huomioon suomenruotsalaisten määrä ja maantieteellinen sijoittuminen Suomessa. Folktingetin (2003) mukaan noin 57 000 suomenruotsalaisen suomen kielen taito on heikko tai olematon. Noin puolet heistä on ahvenanmaalaisia. Käytännössä vain ruotsinkielisiä mannersuomalaisia on kansasta noin puoli prosenttia. Valtaosa asuu etelä- ja länsirannikolla.

Ruotsinkielisten palvelujen kohderyhmä on siis erittäin pieni ja keskittynyt. Näin mikroskooppisen joukon palvelemiseen riittää varmasti pienempi ryhmä kuin koko Suomen nuoriso. En näe yhtään järkevää syytä, miksi resursseja ja nuorten opiskelumotivaatiota pitäisi tuhlata todennäköisesti täysin tarpeettomaksi osoittautuvan kielen laajamittaiseen opiskeluun.

Opetuksen elävöittäminen vain tukee todellisen tarpeen pohjattomuutta: kun kieltä ei oikeasti tarvita, etsitään kontaktia autenttisiin ruotsinkielisiin väen vängällä.

Parempi olisi ruotsin kielen pakollisuudesta luopuminen. Jokainen voisi valita yhden pitkän ja yhden vähintään nykyisen B1-ruotsin mittaisen kielen valikoimasta, johon kuuluisivat ainakin englanti, ruotsi, saksa ja ranska. Näin ruotsin kielen opiskeluun todella motivoituneet voisivat opiskella kuten nykyäänkin. Toisille olisi mahdollista opiskella aikamme lingua francaa englantia ja muitakin ilman kolmen kielen taakkaa.

Ranskan ja saksan laajamittainen osaaminen olisi hyvin tärkeää, kun pohjoismaisen yhteistyön sijaan yhä tärkeämmäksi kansainväliseksi viitekehykseksi on muodostunut Euroopan unioni.

lukiolainen, nuorisovaltuutettu
Espoo

B-kieli olisi voitava valita itse

Ville Purhonen

Aino Ruskomaa pohti nuorten ruotsin kielen opiskeluun suhtautumista kirjoituksessaan (HS Nuorten Posti 20. 2.). Hän tuli siihen tulokseen, että kiinnostuksen puutteen voisi ratkaista kielen opiskelun elävöittämisellä. Kokemusteni pohjalta voin kuitenkin sanoa, että se ei pahemmin tuota tulosta.

En ole havainnut, että Hufvudstadsbladetin kierrättäminen luokassa olisi vaikuttanut opiskeluintoon tai -tuloksiin, saati sitten prinsessa Victorian häävalmistelujen seuraaminen.

Ruotsinkielisten tv-sarjojen seuraaminen vaatisi vapaa-ajan uhraamista, eikä tämä onnistu käytännössä keneltäkään, jonka opiskelu on pintasuuntautunutta. Nimenomaan toisen kotimaisen kielen opiskelussa tämä on hyvin tavanomaista.

Sitä en kiistä, etteikö toinen kotimainen kielemme olisi hyödyllinen osata. Se ei automaattisesti tee siitä hyödyllisempää kuin vaikka venäjän tai japanin osaaminen. Mielestäni ruotsin asema pakollisena B-kielenä pitäisi poistaa. Ehdottaisin, että B-kieli säilyisi pakollisena, mutta oppilaat saisivat valita vaikkapa ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän väliltä.

lukiolainen
Mikkeli

Veikatkaapa millainen vastine noihin kirjoituksiin tulee! Tuleeko taas pohjoismaisen yhteistyön ylistystä, ja että ei voi tietää, mihin päätyy joskus töihin, tai että ruotsinkielisillä (vaikka osaisivat suomea) on LAIN mukaan oikeus saada palvelua ruotsiksi... :) Vai onko ne ruotsinkieliset dekkarit edelleen tosi jänniä?