Olen parikymppinen neitokainen ja olen viime aikoina tajunnut, että välttelen seksiä ihan syystä: yhdyntä pelottaa. Kipykynnykseni on varsin matala ja innostuksen sijaan tunteet ovat lähinnä pelonsekaisia. Käsitän toki, että aito kiintymys kumppaniin luo renoutumista jne. , mutta millaisia kokemuksia teillä on? Onko hyviä vinkkejä? Rohkaisevia tarinoita?
Ja jos tästä pelosta yli pääseekin, niin mieltä askarruttaa miten tulevalle kumppanille kertoisi neitsyydestään luontevasti? Olen ulkoisesti kuulemma varsin kokeneen oloinen jne., joten aivan itsestäänselvää tämä ei välttämättä ole.
Ja jos tästä pelosta yli pääseekin, niin mieltä askarruttaa miten tulevalle kumppanille kertoisi neitsyydestään luontevasti? Olen ulkoisesti kuulemma varsin kokeneen oloinen jne., joten aivan itsestäänselvää tämä ei välttämättä ole.
Vastaukset 6
Vanhimmat
pelkäät.
Pelosta pääsee luontevimmin eroon keskustelemalla siitä. Siiten kun asia tulee ajankohtaiseksi niin sanot vaan kumppanillesi, että haluttaa ja pelottaa.
Todellisuudessa asiassa ei tolellakaan ole mitään sellaista mitä olisi syytä pelätä eikä mitään varsinaisia ennakkovalmisteluja tarvita kunhan kondomit on matkassa.
"…luontevasti?"
Herrasmies osaa kysyä asianlaitaa ja sitten vaan vastaat rehellisesti, mutta jos ein niin kysy sinä. Useimmiten kysyminen on helpoin tapa ottaa asia puheeksi.
Sitten on vielä tuo pelosta tai muusta johtuva jännittäminen.
Siihen auttaa ehkä nopeimmin jos opettelet rentoutumaan ja muistat hengittää oikein (älä pidättele)
Seksi tuottaa hormooneja jotka nostavat kipukynnystä.
http://www.huoltamo.com/?page=1552708&id=8017582
Itse ainakaan pysty luontevasti tuosta puhumaan. Vähän alkoholia ja etukäteen varmistettu ehkäisy, sillä aijon itse neitsyydestäni päästä kun luotettavan miehen tapaan.
"Itse ainakaan pysty luontevasti tuosta puhumaan. Vähän alkoholia ja etukäteen varmistettu ehkäisy, sillä aijon itse neitsyydestäni päästä kun luotettavan miehen tapaan."
Ei siitä tarvitse puhua luontevasti.
Voit vaikka sanoa, että en pysty sanomaan luontevasti olevani neitsyt ja jännittäväni ensimmäistä yritystä.
Vähän alkoholia tarvittaessa on kelvollinen apu jännittämiseen, mutta liikaa kännissä sählääminen on typerää
– no ehkä ei hätätilassa jos on ehdottoman turvallinen ja tuttu partneri. Silloinkin pitäisi puhua luottamuksesta.
Moi, rohkaiseva tarina:
Olin itse ekaa kertaa yhdynnässä noin parikymppisenä ja hyvin meni. Esileikit olivat pitkät. Itseasiassa tarkoitus ei ollut edes mennä seksiin ensin, vaan suudella ja muuten lähennellä toisiamme, mutta siinä kun pari tuntia oli mennyt, oli halut sellaiset, että seksiin se meni. Olin tosi rento, koska itse halusin, ei sillä hetkellä huolettanut yhtään mikään. Mies oli siis oikea, koska osasi kyllä olla läsnä, suudella ja hyväillä eikä painostaa, vaan olla mukana. Seksiä harrastettiin YHTÄÄN ei sattunut. Joten eka kerta ei aina satu.
Mun mielestä ei ole välttämätöntä kertoa neitsyydestä, oikea mies kunnioittaa naista ja sen kanssa on kivaa kauan ennen oli kokenut tai ei. Jos se on mies joka "varoo vain neitsyitä" ja hoputtaa, jos ei tiedä, niin se jätkä kannattaa jättää omaan arvoonsa. Kertonee jotain ihmisestä ja toisten arvostuksesta, jos neitsyttä voi odottaa ja sitten muuten vaan kiirettä pitää ja painostusta tippuu...
Neitsyyden menettäminen ei satu, jos on aikuinen, eli kehittynyt (sä olet), jos on yhtään masturboinut ja se onnistuu, ja tietää että seksistä nauttii ja se kiinnostaa, ja se mies on juurikin sellainen, joka oikeasti haluaa naisen kanssa olla, eikä mitään pussien tyhjennystä.
Itse en siis edes tajunnut kertoa, ei se enää siinä kohtaa tuntunut oleelliselta, eikä hän sitä huomannutkaan. Seksi voi olla hyvä kokemus ekasta kerrasta lähtien.
Itselläni auttoi tietty sekin, että oikeasti olin itse seksistä kiinnostunut, halunnut ja selvillä, että tavallaan kyse oli vaan jatkokurssista ;)
---
"Seksi tuottaa hormooneja jotka nostavat kipukynnystä. " Jos tätä täytyy varoa on kerta, ajoitus ja mies täysin väärä. Seksin ei kuulu sattua. Sen kuuluu olla kivaa, myös naiselle, myös ekalla kerralla.
"Sitten on vielä tuo pelosta tai muusta johtuva jännittäminen.
Siihen auttaa ehkä nopeimmin jos opettelet rentoutumaan ja muistat hengittää oikein (älä pidättele)"
Jos tilanne on oikea ja itse haluaa, haluaa enemmän ja on utealiaampi, kun mikään pelko. Jos pelkää, ei pitäisi ehkä ryhtyä hommaan! Ei siinä mitään hengitysharjoituksia tarvitse. Seksin ei pidä olla pelottava asia. Sen pitää olla haluttava ja mukava asia, ja pitäisi kokea luottamusta toiseen.
"Itse ainakaan pysty luontevasti tuosta puhumaan. Vähän alkoholia ja etukäteen varmistettu ehkäisy, sillä aijon itse neitsyydestäni päästä kun luotettavan miehen tapaan."
Ja tässä esimerkki että seksiin, ja seksuaalisuuteen ei osaa suhtautua luonnollisesti, itseensä ei luota eikä itse oikeasti seksiä edes halua, vaan syyt ovat väärät ja etukäteen varmistettu ehkäisy on pillerit -> sukupuolitauti mahdollisuus heti kerrasta... Miksi näin?
Yhdynnässä ei ole mitään pelottavaa, neitsyys ei ole häpeä, ja miehen saa valita kunnollakin.
Niinpä, mutta valinta ei ole aina helppo eikä varma.
Siinä ihastumisessa kun tuppaa käymään niin, että "väärät" valintaperusteet korostuvat.
Ja puutteessa olevat on paljon innokkaammin tarjolla kuin osaavat.
"… luontevasti tuosta puhumaan"
Jos asiasta puhuminen tuntuu ylivoimaiselta niin voisi olla viisainta pyytää luotettavaa ystävää "puhemieheksi".
Olen pari kertaa törmännyt tuollaiseen ja kaikki meni oikein hienosti, liika ujouskin helpotti kun alkuun päästiin..