Hei!
En nähnyt yhtäkään kirjoitusta tästä aiheesta (en tosin jaksanut kelata ihan alkuun asti) ja siksi päätin aloittaa pienen keskustelun. Olen jo pienestä pitäen kärsinyt araknofobiasta eli hämähäkkikammosta. Pienempänä se ei hallinnut kovin paljoa elämääni, koska en myöntänyt kenellekään pelkääväni niitä. Nykyään odotan kauhulla kevättä, kun ne taas vilistävät esiin. En tykkää kävellä metsässä, jota ennen niin rakastin. Auringon ottaminen viltin päällä nurmikolla ei myöskään kuulu lempiasioihini, enää. Kaikki ahtaat paikat ulkona esim. varasto, ulkowc jne. ovat paikkoja, joihin minua ei saa ainakaan helposti. Pelkkä hämähäkin kuvakin pelottaa minua, enkä voi koskea siihen.
Välillä pystyn voittamaan pelon hetkellisesti. Pystyn tappamaan hämähäkin, kunhan voin tehdä sen tarpeeksi kaukaa. Sen jälkeen saatan saada hirveän ahdistutkohtauksen, kuten äsken, kun näin kevään ensimmäisen hämähäkin meidän kerrostalon alakerrassa. Viivyin melkein puoli tuntia vain tuijottaen hämähäkkiä ja keräämällä rohkeutta tappaa se. Onnistuin viimein, mutta kun pääsin takaisin asuntoomme, valahdin lattialle ja itkin ja haukoin henkeäni. Kihlattuni sanoo, että tämä pelko on vain huomion kalastamista. En kuitenkaan itse usko siihen, sillä pelkään vähemmän, jos muita on lähellä. Tässä on vain lyhennelmä, koska kukaan ei kuitenkaan jaksaisi lukea pitempään. Toivon, että joku kertoisi hyviä vinkkejä voittaa tällainen pelko ja haluan vastauksia myös kohtalontovereiltani.
Kiitos etukäteen!
Pelko, joka hallitsee...
19
3158
Vastaukset
- AgR
Miksi Sinä pelkäät hämähäkkejä? Tarkoitan että pelkäätkö että ne puree, vai onko se ulkonäkö, vai tapa jolla ne liikkuu..? Itsellä samantyyppinen kammo hirvikärpäsiin... hyi! Liikkeet, ulkonäkö, ja ne jopa imevät verta... yäk! YÄK! Onneksi niitä ei niin paljoa näe... ;)
- Araknofobia
En pelkää hämähäkkejä siksi, että ne olisivat vaarallisia, vaan niiden ulkonäköä. Ne vain ovat niin kammottavan näköisiä ja kun ne liikkuu.....
Eihän suomessa edes ole niin vaarallisia hämähäkkejä kuin ulkomailla, mutta ei se auta. Jotkut tutuistani sanovat, että en edes halua päästä irti pelostani, koska saan sillä mukavasti huomiota. Se on todella loukkaavaa, koska tekisin melkein mitä vain, jotta pelkoni laskisi edes siedettävälle tasolle. En vain tiedä, mitä pitäisi tehdä.
- Jutta
Heippa! Minulla on lähes samanlainen hämähäkkikammo kuin sinulla. Olen kärsinyt siitä koko ikäni ja kesäisin se on todella rasittavaa ja elämää rajoittavaa. En mene kesällä myöskään mihinkään ahtaisiin tai epämääräisiin paikkoihin, jossa voi olla hämppäreitä. Jos joudun nostamaan jotakin esinettä, jossa voi olla hämppis, niin nostan sen varovasti parilla sormella tai tökin sitä ensiksi jollakin kepillä. Pyykkien kuivattaminen ulkona on yhtä helvettiä, kun melkein aina niissä on hämähäkki ja saan hyppiä ja juosta ja pomppia ja huutaa..naapureilla on varmaan tosi hauskaa, mulla taas ei, kun yleensä itken ihan oikeasti sen jälkeen, kun olen joutunut kosketuksiin hämähäkin kanssa.
Olen meinannut ajaa lapsi kyydissäni autolla kolarin, kun hämähäkki roikkui yht'äkkiä silmieni edessä. Sen jälkeen olen alkanut kesäisin tutkia auton aurinkolipat ennen autolla ajoa.
Näen myös painajaisia hämähäkeistä.
En ymmärrä mistä se voi johtua, sillä olen asunut koko lapsuuteni maalla ja tottunut kaikenlaisiin MUIHIN vipeltäjiin enkä pelkää yhtään muurahaisia, toukkia, hyttysiä tai muita ötököitä..
Oikeasti kärsin tästä ja olen jo suunnitellut ammattiauttajalle menoa, eihän tästä tule mitään, kun asumme vielä omakotitalossakin ja kesäisin koti vilisee hämppäreitä ja minä olen aivan poissa tolaltani.
Joten en siis osaa auttaa sinua, mutta tiedät ainakin, että meitä on muitakin :(- Araknofobia
Kiitos viestistäsi! Itse näen myös hirveitä painajaisia hämähäkeistä. Sen jälkeen on vaikea saada unta, kun pitää ensin tutkia koko asunto. Ja vaikka pystyn tappamaan hämähäkin jostain paikasta, ei ongelma katoa, koska muistan vielä vuosien päästä nähneeni sen siinä kohtaa. Olen yrittänyt miettiä, miksi pelkään niitä. Itsekään en pelkää enkä inhoa muita ötököitä. Vanhempani eivät pelkää hämähäkkejä, joten en ole oppinut sitä heiltä. Tämä on jo todellinen ongelma minulle ja olen myös miettinyt ammattiapua. En vain tiedä yhtään mistä tähän ongelmaan saa apua. Pelkään myös, että minua pidetään naurettavana pelkoni takia. Kihlattuni ei esimerkiksi ymmärrä lainkaan pelkoani ja jopa pelottelee tahalteen minua. Hän ei ymmärrä, että tarvitsisin hänen tukea uskaltaakseni hakea apua.
Kertokaa ihmiset, jos olette hakeneet apua hämähäkkiongelmaanne.
Kiitos!
- nassuli
en voi sietää niitä otuksia...juuri kuvien näkeminen kauhistuttaa eikä voi koskea ja oli se kuinka pieni tahansa se on pelottava.katsoin araknofobian(en ymmärrä miksi kiusasin itseäni) mutta suorastaan kiljuin ja olin aivan kääröllä miestäni vasten ja tärisin.nytkin pelkkä ajatus siitä että uossa lattialla vipeltäisi ohi hämähäkki saa minut nostamaan jalat ylös..iik.yök.olen koko elämäni kammonnut niitä siitä lähtien kun isöni osti tarantellan ja näytti sitä kädestään minulle ja hämähäkithän osaa hyppiä ni se loikkasi mun naaman kautta lattialle..jumankauta et huusin ja aloin itkemään ja nousin pöydälle..mua kanssa kammottaa noi ulkohuussit ja sitten nurmikolla auringonotto..ne on pelottavia ja ällöttäviä!!mä en edes pysty tappamaan niitä en kaukaa enkä läheltä, sen pitää tehä joku muu..
- pelkääjä
Mä pelkään kärpäsiä.Ihan oikeesti.Mulla noi oireet on ihan samat mutta pelon kohteena on kärpäset.Ne kuvottavat mua ja todellakin niiden tappaminen on vaikeaa,sillä mä en uskalla mennä niiden lähelle.Mä alan tärisemään jos näen kärpäsen.Onkohan kenelläkään muulla vastaavaa??
- pelkääjä
pelkääjä kirjoitti:
Mä pelkään kärpäsiä.Ihan oikeesti.Mulla noi oireet on ihan samat mutta pelon kohteena on kärpäset.Ne kuvottavat mua ja todellakin niiden tappaminen on vaikeaa,sillä mä en uskalla mennä niiden lähelle.Mä alan tärisemään jos näen kärpäsen.Onkohan kenelläkään muulla vastaavaa??
hei! minä olen myös pienestä asti pelännyt niitä oksettavi otuksia. jos näen hämähäkin, huudan, itken ja potkin. muista se on vain hauskaa. en ymmärrä miksi. pienenä sain ihan hirveän kohtauksen, kun oltiin mökillä koko perhe. se ei edes ollut meidän mökki, vaan ukin ja mummin. siellä oli aina koko kesän hirveästi hämähäkkejä, ja sitten ruokapöydässä kun näin hämähäkin, rupesin huutamaan, itkin, potkin ja juoksin pitkin saarta. se on painajainen josta ei voi herätä. sitä ei muut ymmärrä. onneksi on muitakin kohtalotovereita. tänäänkin se tapahtui, näin hämähäkin katossa, ja rupesin huutamaan ja vapisin siinä sohvalla. muut vain nauroivat ja katsoivat kuin mielisairaalasta karannutta... hirveää.
- Kikke
Mulla on aivan samat tunteet ku näen hämähäkin! En pystyis tappamaan niitä läheltä enkä kaukaa! Joskus ku on pakko tappaa sellanen ni suihkutan raidia niitten päälle! Kerran ku ei ollu muuta niin suihkutin hiuslakkaa! Se ulkonäkö muaki ällöttää eniten ja se liikkumistapa! Kerran olin veneessä järvellä pikkuveljeni ja isäni kanssa ja siellä oli sellainen musta aika iso (rantahämähäkki kuulemma!) hämyli niin sain hysteerisen itku kohtauksen ja olin kaataa koko veneen. Onneksi en ollut yksin ja isäni tappoi sen! Pelottaa taas kesä ja varsinkin loppukesä ku sillon on TAAS se aika ku ne pitkäjalkaiset lukit tulee parvekkeen seinään.. Jo se nimi "lukki" saa karvat pystyyn ja hyvä ettei ala oksettaa.. En osaa auttaa pelon voittamisessa mutta on meitä muitakin! :) Yritetään nauttia palosta huolimatta ihanasta kesästä!!
- angelique
Onneksi ei tartte asua enää porukoitten kanssa, he asuu omakotitalossa jossa aina tietenkin kesäisin juoksentelee niitä hämähäkkejä..toivon et tänne nykyiseen asuntoon niitä ei tule,pelkään varsinkin niitä isoja,hiuslakan suihkuttaminen on mullekkin tuttua minähän en niihin niljakkeisiin sormillani koske!!Ennen tutkin kaikki seinät ja sängyn aluset ennen nukkumaanmenoa kun ajattelin et yöllä ne hämähäkit vainoaa mua ja tulee naamalle..erittäin naurettavaa mutta onneksi on muitakin jotka niitä pelkää.
- iik
Voi, ihana kuulla, että on kohtalotovereita olemassa. Minulla on aivan samanlaisia reaktioita, kuin edellä on kuvattu. Uskomatonta, miten niin pieni elukka saa aikaan sellaisen ahdistuksen!
Meillä onneksi ystävät ja sukulaiset ja mieheni ovat olleet tosi ymmärtäväisiä ja tietävät, että olen tosissani tämän hallitsemattoman pelkoni kanssa. Pystyn kyllä nauramaan tälle ominaisuudelleni.
Mistähän mahtaa johtua, oletteko miettineet asiaa? Onkohan meillä jokin varhaislapsuudessa saatu trauma, jota emme ole pystyneet käsittelemään (esim. vaunuihin kiivennyt hämis tms.??!!)?
Ihanaa, kun kesä tulee...=) - Roosa
iik kirjoitti:
Voi, ihana kuulla, että on kohtalotovereita olemassa. Minulla on aivan samanlaisia reaktioita, kuin edellä on kuvattu. Uskomatonta, miten niin pieni elukka saa aikaan sellaisen ahdistuksen!
Meillä onneksi ystävät ja sukulaiset ja mieheni ovat olleet tosi ymmärtäväisiä ja tietävät, että olen tosissani tämän hallitsemattoman pelkoni kanssa. Pystyn kyllä nauramaan tälle ominaisuudelleni.
Mistähän mahtaa johtua, oletteko miettineet asiaa? Onkohan meillä jokin varhaislapsuudessa saatu trauma, jota emme ole pystyneet käsittelemään (esim. vaunuihin kiivennyt hämis tms.??!!)?
Ihanaa, kun kesä tulee...=)Mä pelkään kans aivan hulluna hämähäkkejä.Mä saan hirveen kohtauksen ku mä nään sellasen vipeltämässä jossain lattialla, mä en niinkään pelkää niitä ulkona, mut ulkohuussiin mä tuskin uskallan yksin mennä ja silloinkin pitää jättää ovi auki et pääsee äkkiä pois mut onneks ei tarvii käydä ulkohuusissa kovin usein vuodessa! Kerran me ajettiin autolla mun poikaystävän kanssa(hän ymmärtää pelkoni ja pyrkii tappamaan kaikki ne hirvitykset) ja yhtäkkiä siit aurinkolipasta roikkui hämähäkki ja mä hyppäsin siit penkiltä suoraan mun poikakaverin päälle ja siinä samalla satutin häntäluuni kun se osui suoraan käsijarruun...mut onneks pysyttiin tiellä ja ennen ku se auto pysähtyi kunnolla mä olin jo hypänny siit ulos! Poikakaverini harrastaa metsästystä ja hän aina putsaa melkein suurennuslasilla sen auton ennen ku mä siiheen suostun istumaan! Mä pelkään niissä kaikista eniten sitä ku niil on niin monta jalkaa ja ne vipeltää niin lujaa ja kerkeää joka paikkaa....hyi! Mut onneks en ole ainut tässä maailmassa! Mun tädillä on sama pelko! Ja sit jos näkee hämähäkin niin tulee sellanen olo et niitä vipeltää jo paidan ja housujen sisässä ja sit on pakko alkaa hyppimään ja juoksemaan...siis kyllä te varmaan tajuutte ku teil on sama pelko! Muakaan ette sais nurmikolle arskaa ottamaan!
Mut kivaa kesää kaikille ja yritetään taas tää kesä pysyä tolkuissa! :)
- Pirpana
...joka kammoaa hämähäkkejä. Mun kammo juontaa juurensa lapsuudesta, kun serkku teki mulle inhottavan hämähäkkikepposen... Yök! Mun käskettiin avata eräs purkki ja sen purkin kanteen sisäpuolelle oli liimattu roikkumaan kuminen pieni hämähäkki. Hyi kauhistus, muistan tapauksen vieläki kuin eilisen päivän! Purkki lensi vauhdilla seinään ja sain hysteerisen itkukohtauksen, jolle ei loppua tuntunut löytyvän. Olin silloin varmaan jotain 5 v., muistikuvat lapsuudesta alkaa niiltä ajoilta... Sen jälkeen oon aina pelänny hämähäkkejä, ne on niin ilettävän näkösiä 8-jalkasia otuksia. Muita elukoita en pelkää, mut muilla ei ookaan 8 jalkaa... Ehkä just se tekee hämähäkeistä ja niiden liikkumisesta niin inhottavaa... :( Parantavaa keinoa en ole ikinä löytänyt, pelkkä kuva jossain lehdessä tuntuu siltä kuin joku löisi lekalla päähän ja henki salpaantuu.
- itu
mä pelkään ihan hirveästi hämähäkkejä..just äsken huomasin yhden iljetyksen mun seinällä ja sit se tippu johonki ennen ku ehin eliminoida sen ja nyt tuntuu ku joku kiipeilis selässä, käsissä, jaloissa..tää on ihan hirveetä..mä en pysty liikkumaan ja hengityskin on vaikeaa..kylmiä väreitä ympäri kroppaa..että joo, tiiän kyllä miltä susta tuntuu..ainoo asia mikä estää mua saamasta täydellistä paniikki/itkukohtausta on se et mä olen niin peloissani etten voi liikkua...
- _KissanMinttu
Hei pelokas! Minulla itselläni on hieman samanlainen ongelma. Asuimme lapsuusaikanani maalla, enkä pelännyt yhtään minkäänlaisia ötököitä, varsinkaan hämähäkkejä. Nykyään en voi edes nähdä kuvaa niistä missään ilman, että ahdistun todella pahasti. Ihmiset ovat nauraneet minulle monesti ja myös ilkkuneet vielä pitkään selän takana... Mutta ainoa asia mikä minua lohduttaa on tieto siitä, että läheiseni ymmärtävät tilanteen ja lohduttavat minua, jos ahdistus yllättää tai jos jossain nurkassa on hämähäkki, he tappavat sen enkä saa tietää (ONNEKSI!) sen olleen siellä... En halua lähteä myöskään hypnoosia kokeilemaan, sillä tiedän kuinka se tehdään ja jo se ahdistaa niin pahasti, että meinaan tukehtua... :/ Tämä on kamala fobia, mutta ihmisen pelot ovat arvaamaton paha ja uskon että niiden kanssa oppii elämään... toivottavasti tämä hieman helpotti sinun tilannettasi, kun sait tietää ettet ole ainoa Araknofobiasta kärsivä... :)
- Jukka
suurin osa kirjotuksista tais olla naispuoleisten kirjottajien, mutta kun luin niitä oli kun olis lukenu omia tuntemuksiaan. en osaa kuvailla koska oma fobia on alkanut muistan sen kestäneen lähes koko elämäni lapsesta asti. Ehkä paikoitellen ulkoiset reaktiot pystyy hillitseen, mutta just toi sisäinen kauhun tunne on aika kuluttavaa. on toinen ilta siitä kun löysin makuuhuoneestani aika ison hämähäkin ja ei vieläkään oikein huvita nukkua huoneessa. Toi kuinka paljon autto lukea ylipäätään muiden todistuksia rohkas kirjottaan jos sattus joku veli lueskeleen samasta oireesta kärsien.
- karmivaa
olen nyt 14 ja kärsin samasta. viime vuoden alusta olen saanut aivan hirveitä kohtauksia aina jos näen hämähäkin sisätiloissa taikka esim teltassa tai viltillä. menen aivan hysteeriseksi; itken ja kiljun ja tärisen pelosta. Kaikki vain nauravat minulle, mutta se ei ole mikään naurun asia. sama juttu toukkien ja tuhatjalkaisten kanssa ja muiden hyönteisten. en pidä niitä ällöttävänä, tai pidän mutta se ei ole syy pelkooni. tietäisinkin mikä.
- Ötökkäkammoinen
Mulla on hirvee ötökkä kammo. Jos jossai lattialla luikertelee vaik sokeritoukkakin kiljun ja pelkään. Tää on koitunu ongelmaksi, kun perheenjäsenet ei jaksa mun kiljumista ja pelkäämistä. Mua itteeni ärsyttää ku ne ei tue mua tässä ja muutenki vaa käskee olla hiljaa. Mä välim itken et miks just mulle. Puol vuotta sitte tää oli pienempi ja vuos sitte se oli normaalil tasol. Nyt se on pahentunu liikaa ja en jaksa tätä enää. Oon miettiny paljon et miks mul on tää ja ainoot mitä tulee mieleen on se ku iskä söi kärpesen koska halus näyttää miten pitää osata toimii. Ja sit kusiaisen kustaki oon joutunu maistaa. Murkutki on ongelma. Ainoo mikä ei oo on perhone. Joten uskon et tiedän milt sust tuntuu.
- Veneeseen
Monet kirjoitukset olisi voineet olla minun kirjoittamia. Pelko on paha ja rajoittaa elämää. Melkein kaikki ötökät itkettää. Nyt oon päättäny päästä pelosta pois, koska haluan harrastaa luonnossa kesälläkin ja käydä edes joskus jossain mökillä, ja vaelluksellekin olisi ihan huippua joskus päästä. Olen siis alkanut siedättää itseäni: katselen päivittäin kuvia hyönteisistä, ja luen niistä ja niiden elintavoista yms. Vaikka se tekee pahaa ja ahdistaa, niin joka päivä teen sitä vähän aikaa. Samoin jos tulee esim hämis vastaan, EN TOIMIKKAAN NIIN KUIN ENNEN (juokse pois tai huuda kaveria tappopuuhiin), vaan teen jotain ihan muuta. Vaikka laulan sille kuvotukselle, ihan sama mitä teen, kunhan yritän reagoida eri tavalla kuin normaalisti reagoisin. Uskon että jo ensi kesä voi olla ainakin hitusen helpompi, ja sitä seuraava vähän enemmän. Ehkä lopulta jopa sedän niitä samassa huoneessa ahdistumatta!
Voimia kaikille muillekin kammoisille, paraneminen on kyllä mahdollista! :)
Olisi kiinnostavaa tietää mikä ap:n tilanne on nyt?- Veneeseen
Siedän enkä sedän. :D
Onpa teillä joillain muuten ikäviä läheisiä, voin vain kuvitella kuinka pahalta tuntuu jos nauretaan kun itse on aivan paniikissa. Itse olen systemaattisesti jättänyt elämästäni pois ihmiset jotka ovat tuolla tavoin vain lisänneet ahdistustani. "Ystäviä" ja sukulaisia on liuta jäänyt taka-alalle, en ole suostunut tai muka ehtinyt näkemään enkä itse enää pitänyt yhteyttä. En todellakaan kaipaa niin ymmärtämättömiä ja inhottavia ihmisiä elämääni, jotka toisen pelolle NAURAVAT ja tahallaan säikyttelevät. Mukaviakin ihmisiä on olemassa, olen mieluummin heidän kanssaan :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p572295Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,731940- 551735
Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul1601678Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.41641Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis41619Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11524Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä51357Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta71321Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla11218