Kuinka moni on kytkenyt maalämpöpumpusta sähkövastuksen kokonaan pois päältä.
Kaverillanin on Niben 7kw pumppu ja alusta asti pitänyt asennossa jossa ei ole sähkövastus ollenkaan päällä.
Mylly jaksaa pitää mökin(170m2 autotalli Oulu) kovimmillakin pakkasilla lämpimänä, mutta kun hän on kokeillut laittaa asentoon jossa mahdollisuus vastukselle niin Nibe kytkee vastusta päälle vähän väliä.
Tuo on omituista että vaikka pumppu jaksaa pitää ilmankin vastusta paikat lämpiminä niin jos vääntää asentoon jossa mahdollisuus käyttää vastusta, niin myös käyttää vaikka ilmankin pärjäisi.
Ja olen käynyt tuossa mökissä niin monta kertaa saunomassa, että tiedän että esim. lämmin vesi ei lopu kesken isommallakaan porukalla joten miksi tuota vastusta kannattaa pitää päällä.
Olisi mielenkiintoista tietää että miten tuon vastuksen päälläpito vaikuttaa kulutukseen.
Kulutus tuossa talossa on n.10000kw/vuosi ja talo on kymmenkunta vuotta vanha eikä mikään matalaeneriamalli.
Tuon kulutuksen nähtyäni paikan päällä alkoi itseä kiinnostamaan toden teolla maalämpö suunnitteilla olevaan taloon.
Kaverillanin on Niben 7kw pumppu ja alusta asti pitänyt asennossa jossa ei ole sähkövastus ollenkaan päällä.
Mylly jaksaa pitää mökin(170m2 autotalli Oulu) kovimmillakin pakkasilla lämpimänä, mutta kun hän on kokeillut laittaa asentoon jossa mahdollisuus vastukselle niin Nibe kytkee vastusta päälle vähän väliä.
Tuo on omituista että vaikka pumppu jaksaa pitää ilmankin vastusta paikat lämpiminä niin jos vääntää asentoon jossa mahdollisuus käyttää vastusta, niin myös käyttää vaikka ilmankin pärjäisi.
Ja olen käynyt tuossa mökissä niin monta kertaa saunomassa, että tiedän että esim. lämmin vesi ei lopu kesken isommallakaan porukalla joten miksi tuota vastusta kannattaa pitää päällä.
Olisi mielenkiintoista tietää että miten tuon vastuksen päälläpito vaikuttaa kulutukseen.
Kulutus tuossa talossa on n.10000kw/vuosi ja talo on kymmenkunta vuotta vanha eikä mikään matalaeneriamalli.
Tuon kulutuksen nähtyäni paikan päällä alkoi itseä kiinnostamaan toden teolla maalämpö suunnitteilla olevaan taloon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä Niben pumpusta esim. sitä, että onko siinä kulutusmittaria tai tulistuksen poistoa, mutta olettaisin, että mittari ainakin on. Nuo laitteet on niin monimutkaisia ymmärtää, mutta kaipa ne oikein osaa laskea, milloin kannattaa pitää vastusta päällä vai ei. Tulistuksen poistossa poistetaan lämpöpiikki ja sillä priimataan käyttövesi. Ideana on, että käyttöveden lämmitykseen ei tarvitse vastuksia lainkaan. Mulla on 780 kuutiota Lapissa ja CTC Ecoheat 12 (isoin pumppu) ja siinä EI ole tulistuksen poistoa. Ovat kait tehtaalla laskeneet, että lämpöpiikin laitto lämmitysveden lämmitykseen ja käyttöveden priimaus tarvittaessa vastuksilla on kokonaistaloudellisesti järkevämpää. Tuo tulistuksen poistosysteemi tarvitsee omat systeeminsä ja jo hajoamisriskikin tietenkin siinä on. Mutta kuitenkin; talo Lapissa, tässä kuussa mennyt 875kWh, josta 32kWh suorasähköä vastuksilla, vaikka max. määrä on maksimissa eli 9kW. Tietenkin riippuu tarpeesta, mutta meillä on 4 hlöä ja vettä kuluu keskivertoa enemmän, v.2009 yht. 178 kuutiota, joten itse en pidä pahana tuota sähkövastussysteemiä ainakaan tuossa pumpussa lainkaan huonona asiana. V.2009 meni yhteensä 6648kWh lämmitykseen, käyttöveden lämmitykseen, kiertovesipumppuun sekä illmanvaihtokoneen tuloilman lämmitykseen, joten ei paha. Itse olen tyytyväinen. En nyt muista ja on toisessa koneessa ne lukemat, että mitä oli sähkövastuksen käyttö v.2009, mutta jos kokonaiskulutus on 6648kWh, niin eipä sillä ole väliä... Jos sulle tulee talo Lappiin tai edes lähelle ja on tarpeeksi iso, niin ehdottomasti maalämpö. Uudet määräykset pienentävät energiantarvetta, joten pienempään tai etelässä olevaan taloon maalämpö ei välttämättä ole pitkälläkään aikavälillä paras. Kannattaa lasketuttaa asiantuntijalla siten, että sähkölaitos arvio energiantarpeen ja myös maalämpömyyjä, pellettivalmistaja, öljykattilan myyjä jne eli että saat mahd. monta arviota, niin keskiarvo voisi olla jopa lähelle oikeaa...
jotain vikaa systeemissä jos se haluaa jatkuvasti kytkeä sitä vastusta päälle.
Se vastus varmaan hoitaa sen legionellatoiminnon, että ei sitä täysin kannattais pois pistää.
"Olisi mielenkiintoista tietää että miten tuon vastuksen päällä pito vaikuttaa kulutukseen."
COP huononee kun ylälämpö nousee. Pumppu on mainio vehje lattialämmitystä varten. Lämpötilaa pitää nostaa vain 40 asteeseen. Jos käyttöveden takia on nostettava 60 asteeseen, syödään COP huonoksi. Kokonaisuudessa aivan tavallinen vastustulistus voi olla edullisinta. Jopa tavallinen varaaja voisi olla edullinen kokonaissähkönkulutuksen kannalta. Tietenkin käyttöveden esilämmitys 40 asteeseen on copin kannalta ok.
Niin ja tuohon varmaan perustuu minun pumpun vähäinen sähkönkulutus, kun se käyttövesi nimenomaan priimataan vastuksella. Johan sen sanoo nuo lukemat eli v.2009; 780 lämmitysskuutiota, 4 hlöä, vettä 178m3, mlp vastuksineen ja kiertovesipumppuineen vei 6648kWh koko vuonna yhteensä. Tulistuksenpoistopumpuissa se vaatii omat systeeminsä, joten sekin vie sitä hyötysuhdetta, käsittääkseni kaivosta saatava energia on sama riippumatta siitä, priimataanko se käyttövesi tulistuksenpoistolla vai pannaanko sekin energia lämmitysveteen. En väitä, että CTC on paras pumppu, koska en ole tarpeeksi niihin perehtynyt, mutta kyllä nuo lukemat kestää vertailua, joten ei se kyllä huonokaan asia se vastuspriimaus ainakaan CTC:n pumpussa ole...
Tuosta copista vielä, että saneerauskohteisiinhan mlp ei ole välttämättä kovin hyvä, ellei sitten revi pattereita seiniltä ja laita lattialämmitystä, koska pattereiden vaatima 55 astetta tosiaan heikentää copia huomattavasti.