Ensimmäinen Suomessa painettu suomenkielinen kirja oli puolestaan Johannes Matthiae Collinuksen Ylimmäisen keisarin Jesuxen Christuxen mandati eli käsky vuodelta 1643.
Haloo vuodelta 1643!!! Kyllä suomenkieliset olivat jo silloin kehityksestä pahasti jäljellä.
Haloo vuodelta 1643!!! Kyllä suomenkieliset olivat jo silloin kehityksestä pahasti jäljellä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Totta! Ruotsinkielisiä kirjoja oli tuohon mennessä julkaistu hyllymetreittäin.
Jos joskus saat tilaisuuden tutustua jonkin vanhan kartanon kirjstoon Ruotsissa, et valitettavasti löydä ruotsinkielistä kirjallisuutta. Kyllä köytyy latinan saksan, englannin ja ranskankielistä, koska niillä kielillä sivisyneistö seurusteli.
Ruotsinkielinen krjallisuus kehittyi vasta 1800-luvulla, joten niin kamalan paljon sivistystä ei sillä kielellä ole noudettavissa.
Sorry.
Sivistyneistö Ruotsissa puhui ranskaa, ruotsinkieli oli rahvaan kieli.
Ei Bernadottetkaan ole ruotsalaisia.
Aloituksessa puhuttiin Suomessa painetuista kirjoista. Suomeksi oli kyllä julkaistu kirjoja aikaisemminkin, mutta ne oli painettu muualla.
Suomenkielisen kirjallisuuden perustaja on Turun piispa Mikael Agricola. Hän suomensi Raamatun Uuden testamentin (Se Wsi Testamenti, 1548) ja kirjoitti muun muassa ensimmäisen suomenkielisen aapisen Abckirian sekä Rucouskirian. Agricolan painettu tuotanto käsittää yhdeksän kirjaa, n. 2400 sivua.
Agricolan aikalaisia olivat muiden muassa Mathias Johannis, joka suomensi kirkkokäsikirjan ja messun (1546), sekä Herra Martti, joka suomensi ensimmäisenä Ruotsin valtakunnan lakikirjan (1548). Hieman myöhemmältä ajalta ovat peräisin Ljungo Tuomaanpojan lainsuomennokset. Ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan toimitti Jacobus Finno ja uuden laajennetun laitoksen Maskun kirkkoherra Hemminki Maskulainen, joka myös julkaisi suomenkielisen käännöksen Piae Cantiones –laulukokoelmasta.
Piispa Ericus Erici Sorolainen toimitti suomeksi kaksiosaisen postillan (1621–1625). Hänet tunnetaan myös katekismuksen tekijänä. Hengellistä kirjallisuutta kirjoitti myös muun muassa piispa Paavali Juusten, joka julkaisi latinaksi postillan sekä aikakirjan Suomen piispoista. (Wikipedia)
Mutta pärjäävät paremmin PISA tutkimuksessa.
Ei ne PISA tutkimukset mitään kerro, koska ne ovat vain Suolin propagandaa.
Kyllä ne vaan kertoo.
Pärjäävät myös paremmin shakissa ja kaikessa muussakin joka vaati älyä.
Huonompi menestys voi johtua ainoastaan siitä, että he joutuvat käyttämään ylenmäärin turhaa aikaa pakkosuomen opiskeluun. Sen takia pakkosuomi pitäisi lakkauttaa.
Ekonomie magister, HANKEN
Huonompi menestys johtuu sisäsiittoisuudesta.
Kannatan pakkosuomen lakkauttamista. Silloin ruotsinkielisten olisi pakko pysyä ruotsinvaltaisilla seuduilla tai mennä Ruotsiin töihin. Suomenkielisten mahdollisuudet omassa maassa paranisivat. Omapahan valintanne.
Eikö olisi kannaltasi viisaampaa, että et toisi ruotsalaisten ja ruotsnkielisten lähtemätöntä historiallista häpeätahraa, ruotsalaistamispolitiikkaa ja vieraiden kielten sortoa, enää näin selvästi julki?
Menkää keharit sinne kotiinnen Uraliin!
suomalaiset menivät kohti Uralia, luikkivat ruotsalaiset Pohjanlahden yli karkuun...
Jätttivät vaimonsa hoitamaan yksin perheensä ja piileskelivät sodan ajan.
Mitenkähän he kehtasivat tulla sodan jälkeen takaisin?
Mahtoivat emännät olla ylpeitä pojistaan?
Todennäköisesti antoivat paskahousuille ympäri korvia kun olivat joutuneet häpeämään sodan ajan.
Ei ooo ennää.
Göring kai se sanoi parhaiten "Ajatelkaa mitä tapahtuisi jos juutalainen pääsisi niskanpäälle ja kostaisi. Mitä tapahtuisi teidän morsiamillenne, siskoillenne ja veljillenne kun tämä petomainen pahamainen viha pääsisi valloilleen Saksan kansaa vastaan.
EI! Se joka ei taistele tulee katoamaan tuhottuna"
Sama Göringin neuvo pätee myös Suomeen ja suomalaisiin.
Siis rantarosvot ovat vammaisia koska eivät opi maan virallista kieltä.
Suomalaiset (siis aidot suomea puhuvat) taas ei edes halua oppia entisen riistäjävaltion virallista kieltä.
Ruotsi piti Suomea siirtomaana ja asutti tänne omat sortajansa, kuten Englanti teki Etelä-afrikassa.
Rantarosvot on sortajien jälkeläisiä ja haluavat jatkaa sortoa ja riistoa, mutta muutos tuleee....ee
Rehti suomalainen EI HALUA OPPIA sortajan MURRETTA!!!!!!
Yhtään suurta tiedemiestä ei ole Ahvenanmaalta tai Närpiöstä tullut. Eric Tigerstedt syntyi Helsingissä ja opiskeli Saksassa.
Ei siis Närpiössä tai Uppsalassa vaan SAKSASSA!
Ragnar Granit syntyi Vantaalla ja opiskeli Oxfordissa.
Miksi Närpiö tai Ahvenanmaa ei pysty tuottamaan kuuluisi tiedemiehiä mutta pääkaupunkiseutu pystyy?
pieni saari...
Suomen kielen juuret juontuvat ajanlaskumme taakse. Ruotsin kieli muotoutui vasta 1200-luvulla.
ruotsin kieli
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm -ruotsiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli
Wikipediassa suomen kieli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli
Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[2]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä eriytyminen oli vähittäistä ja tapahtui paljolti siten, että Etelä-Suomessa asuneet saamelaiset sulautuivat suomalaisten esivanhempiin.
Jatkan itse:
Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla. Ruotsinkieliset onnistuivat asemassan estämään suomen kielen kehityksen.
Raamattu käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi uusi testamentti. Sitä ennen kirjallista ruotsin kieltä ei ollut sen enempää kuin suomeakaan. Oli vain saksan ja tanskan sekoitus jota puhuttiin ruotsin alueella.
Ruotsin kieli on pohjois-saksalainen murre muiden pohjoismaisten kielien rinnalla.
Ruotsin kielisen Raamatun kansansivistävä vaikutus ei ollut oleellisesti ollut korkeampi kuin suomen kielisen Uuden testamentin vaikutus suomen kielelle. Ruotsi ei ole ollut mikään sivistyksen kehto josta kaikki hyvä olisi tullut suomalaiseen identiteettiin.
Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas (ruotsalainen kuningas) antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "
Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella. Täällä silti hekumoidaan kuinka paljon hitaammin suomen kansa onnistui sivistämään itsenä.
Ruotsinkielisten härskiys jatkuu. Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola
" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "
Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.
Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.
Ruotsissa ei lukutaito ole ollut tuolloin yhtään korkeammalla tasolla kuin Suomessa ja vielä vähememmän nykyään.
Tällä palstalla kohtaa jatkuvasti kun ruotsinkieliset tahot tahallaan vähättelevät suomalaista identiteettiä. Suomessa oli estetty suomenkielellä menestyminen ja koko sivistyneistö oli pakkoruotsitettu, kuten vielä nykyäänkin tehdään. Vieläkään ei voi valmistua koulusta ilman ruotsin kieltä. Siihen kuulu väite että sivistykseen kuuluu pakkoruotsi. Väite vähättelee suomalaista sivistystä ja identiteettiä.
Monet sivistyneet suomenkieliset joutuivat tuolloin toimimaan ruotsinkielellä ja ruotsalaistuivat. Ruotsinkieliset eivät ole edistäneet suomenkielisten lukutaitoa sitä vastoin ruotsinkielinen sivistyneistö oli aktiivisesti yrittänyt estää suomenkielisen sivistyneistön syntymisen mm. kieltämällä suomenkielisen kirjallisuuden 1860 asti. M.m maailman ensimmäinen suomenkielen professuuri oli Tarton yliopistossa ei Suomessa.
Mielenkiintoista tietoa.
Muistan lukeneen suomalaisten talonpoikien tyytymättömyydestä, kun he eivät voineet tarkastaa voutien toimien lailisuutta, kun ei oltu käännetty tarvittavia lakitekstejä suomeksi.
Joku suomalainen pappi olisi sitten kääntänyt lait, mutta ei saanut niitä painettua, joten talonpoikien oli jatkossakin alistuttava voutien toimiin voimatta kontrolloida niiden laillisuutta.
Muistaakseni tämä ajoittuu jonnekin 1600-luvun lopulle.
Voi vittu teitä kirgiisejä!