Bruttokansantuotteessa pahin romahdus 90 vuoteen 1.3.2010 HS–STT
Suomen talous supistui viime vuonna 7,8 prosenttia, käy ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Bruttokansantuote laski viimeksi yhtä paljon viimeksi vuonna 1918 kansalaissodan jälkeen. 1990-luvun lamassakin voimakkain supistuminen jäi 6 prosenttiin vuonna 1991.
Kysyntää vähensi eniten viennin kutistuminen jopa neljänneksellä. Investoinnit laskivat yli 13 prosenttia. Talouden tuotanto väheni voimakkaimmin tammi–maaliskuussa 2009.
Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 171 miljardia euroa.
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat noin prosentin. Palkkatulot kuitenkin vähenivät prosentilla, sillä vaikka ansiotaso kohosi, työttömyys kasvoi.
Suomen julkishallinto oli viime vuonna selvän alijäämäinen. Alijäämä oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2,2 prosenttia. Euroissa se tekee 8,6 miljardia euroa, eniten vuoden 1995 jälkeen.
Valtion verotulot vähenivät 15 prosenttia. Valtio keräsi viime vuonna verotuloja 33,8 miljardia euroa eli vajaat kuusi miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtiontalouden alijäämä repesi viime vuonna menojen kasvun ja tulojen laskun takia 8,2 miljardiin euroon.
Kuntien verotulot kasvoivat hivenen, mutta niin myös niiden alijäämä. Suomen veroaste laski viime vuonna muutamalla prosenttiyksikön kymmeneksellä 43 prosenttiin. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja kerättiin 73,6 miljardia euroa, lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtion velka kohosi 65,4 miljardiin euroon, missä oli kasvua lähes 11 miljardia euroa vuotta aiemmasta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 34,2 prosentista 44 prosenttiin.
---
Velkaa on otettu 65,4 miljardia euroa. Tänä vuonna velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna. Velkaantumisesta huolimatta julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa, kasvaa, kasvaa... 12 miljardiin euroon.
Kataisen I elvytysohjelman mukaan miljoonia euroja jaettiin eri puolille Suome kepu-kok-johtoisen ministereiden toiveiden mukaisesti. Kuntien piti mukaan samansuuruisella osuudella kuin mitä valtio elvytti. Miljoonia satsattiin infraan, mm. Oulun lentokentän laajennus, Svenska teaterin korjaus, homekoulujen korjauksiin... ja sitten jäätiin odottamaan Kataisen kehumaa "vipuvarsivaikutusta", jota ei koskaan tullut.
Työttömyys kasvaa ja konkurssit kasvavat.
Kataisen veroelvytys on kohdistunut varakkaiden yritysten omistajille ja maatalousyrittäjille. Maataloustukiaisista ei tingitä. Yli 2000 miljoonaa euroa pienelle joukolle maatalousyrittäjiä jaetaan ikäänkuin lamaa ei olisikaan.
Työnantajien kela-maksu poistettiin kesken laman ja näin saatiin 1000 miljoonan euron lovi sosiaaliturvaan.
Lisäksi Katainen haluaa nollata myös yhtiöveron, mikä toisi 500 miljoonan euron loven verokertymään.
Suomessa on yli 700.000 pienituloista. Köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Kansa on jakautunut kahtia. Puutteellista perusturvaa (noin 500 euroa/kk) paikataan leipäjonoissa hyväntekeväisyysjärjestöjen jakamalla vanhentuneella ruualla.
Osinkoruhtinaat juhlivat osinkokarnevaaleissa, kun 49 suurinta pörssiyhtiötä jakaa tänä vuonna osinkoja 7,5 miljoonaa euroa eli lähes miljardin enemmän kuin viime vuonna (HS 28.2.2010).
Suomen talous supistui viime vuonna 7,8 prosenttia, käy ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Bruttokansantuote laski viimeksi yhtä paljon viimeksi vuonna 1918 kansalaissodan jälkeen. 1990-luvun lamassakin voimakkain supistuminen jäi 6 prosenttiin vuonna 1991.
Kysyntää vähensi eniten viennin kutistuminen jopa neljänneksellä. Investoinnit laskivat yli 13 prosenttia. Talouden tuotanto väheni voimakkaimmin tammi–maaliskuussa 2009.
Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 171 miljardia euroa.
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat noin prosentin. Palkkatulot kuitenkin vähenivät prosentilla, sillä vaikka ansiotaso kohosi, työttömyys kasvoi.
Suomen julkishallinto oli viime vuonna selvän alijäämäinen. Alijäämä oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2,2 prosenttia. Euroissa se tekee 8,6 miljardia euroa, eniten vuoden 1995 jälkeen.
Valtion verotulot vähenivät 15 prosenttia. Valtio keräsi viime vuonna verotuloja 33,8 miljardia euroa eli vajaat kuusi miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtiontalouden alijäämä repesi viime vuonna menojen kasvun ja tulojen laskun takia 8,2 miljardiin euroon.
Kuntien verotulot kasvoivat hivenen, mutta niin myös niiden alijäämä. Suomen veroaste laski viime vuonna muutamalla prosenttiyksikön kymmeneksellä 43 prosenttiin. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja kerättiin 73,6 miljardia euroa, lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Valtion velka kohosi 65,4 miljardiin euroon, missä oli kasvua lähes 11 miljardia euroa vuotta aiemmasta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 34,2 prosentista 44 prosenttiin.
---
Velkaa on otettu 65,4 miljardia euroa. Tänä vuonna velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna. Velkaantumisesta huolimatta julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa, kasvaa, kasvaa... 12 miljardiin euroon.
Kataisen I elvytysohjelman mukaan miljoonia euroja jaettiin eri puolille Suome kepu-kok-johtoisen ministereiden toiveiden mukaisesti. Kuntien piti mukaan samansuuruisella osuudella kuin mitä valtio elvytti. Miljoonia satsattiin infraan, mm. Oulun lentokentän laajennus, Svenska teaterin korjaus, homekoulujen korjauksiin... ja sitten jäätiin odottamaan Kataisen kehumaa "vipuvarsivaikutusta", jota ei koskaan tullut.
Työttömyys kasvaa ja konkurssit kasvavat.
Kataisen veroelvytys on kohdistunut varakkaiden yritysten omistajille ja maatalousyrittäjille. Maataloustukiaisista ei tingitä. Yli 2000 miljoonaa euroa pienelle joukolle maatalousyrittäjiä jaetaan ikäänkuin lamaa ei olisikaan.
Työnantajien kela-maksu poistettiin kesken laman ja näin saatiin 1000 miljoonan euron lovi sosiaaliturvaan.
Lisäksi Katainen haluaa nollata myös yhtiöveron, mikä toisi 500 miljoonan euron loven verokertymään.
Suomessa on yli 700.000 pienituloista. Köyhissä perheissä on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Kansa on jakautunut kahtia. Puutteellista perusturvaa (noin 500 euroa/kk) paikataan leipäjonoissa hyväntekeväisyysjärjestöjen jakamalla vanhentuneella ruualla.
Osinkoruhtinaat juhlivat osinkokarnevaaleissa, kun 49 suurinta pörssiyhtiötä jakaa tänä vuonna osinkoja 7,5 miljoonaa euroa eli lähes miljardin enemmän kuin viime vuonna (HS 28.2.2010).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.