Miksi Jutta ja Eero

Mitä vihjailet, mistä ja miksi? Tarkoitatko asiallisella puheenjohtajalla eduskunnan puhemies Niinistöä, joka nippa nappa valittiin uudelleen puhemieheksi. Äänimääränsä oli pudonnut 141:sta 89:ään - vai miten se olikaan? Siellä on Niinistö itkettänyt naiskansanedustajia ja äyskinyt ja tiuskinut, ellei kaikki mene mielensä mukaan - näin on lehdissa lukenut.

Räksytyspuheet ja vihjaileva räksytyskirjoituksesi on puhdasta propagandaa, jota tehdään hallituspuolueiden hyväksi, sen harjoittaman onnettoman ja Suomen kansantaloudelle turmiollisen hallituspolitiikan vuoksi.

Julkinen talous on ajettu umpikujaan tällä hallituskaudella. Ulkomaan velka kilvan kestävyysvajeen kanssa. Elvytysmiljardeista huolimatta työttömyys, konkurssit ja huono-osaisuus kasvavat.
OECD:n tuoreen talousennusteen mukaan Suomen bkt-muutos on 30 kehittyneen teollisuusmaan vertailussa viidenneksi huonoin. Suomea huonommin menee Unkarilla, Islannilla ja Irlannilla sekä Virolla.

Hallituksen veroelvytys on suunnattu rikkaille. Pienituloisten ostovoimaa ei ole kasvatettu. Suomessa on 700.000 pienituloista. Perusturva on taso on noin 500 €/kk, sitä hallitus ei ole halunnut nostaa. Kansaneläkkeiden nostaminen ennen vaaleja 100 eurolla, reiluun 600 euroon - ei takuueläkkeellä elävien köyhyyttä poista.

Kelan tutkijan mukaan 10 €/päivä/nettona riittäisi perusturvan korottamiseen, mikä vähentäisi leipäjonoja. Kymmenen euron korotus/päivä maksaisi veronmaksajille noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Sitä ei hallitus halua tehdä. Perusturvan tasoa ei nosteta - eikä leipäjonoja poisteta.

Sensijaan hallitus esittää uutta verohelpostusta rikkaille yritysten omistajille, mikä maksaisi veronmaksajille 500 miljoonaa euroa vuodessa. Myös kaksi edellistä yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistusta ovat hyödyntäneet vain varakkaiden yritysten omistajia.

Työnantajien kela-maksujen poistaminen teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan.

Hallituksen veronkannon perusteena on ollut veroluokkaan kuuluvien lukumäärä. Pieni- ja keskituloisia on paljon, joten heitä pitää kokoomuksen mukaan verottaa. Rikkaita ei kannata pienen lukumääränsä vuoksi.

Kepun mukaan rikkaita pitäisi verottaa "talvisodan hengessä" seuraavat viisi vuotta.

Hallituspuolueet eivät luota veroasiantuntijoihin (professorit Tuomala ja Linnakangas), joiden mukaan veronmaksukyky on oikeudenmukaisempi veron kannon peruste.

Kansa on kahtiajakautunut ökyrikkaisiin ja suureen huono-osaisten luokkaan, joita juoksutetaan sossun luukulta toiselle - ja kun luukutus ei riitä - vielä leipäjonoihin.

Talouden nobelistin, Paul Grugmanin tekemien tutkimusten mukaan kansantalous kasvaa voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasva. Kun tuloerot kasvavat, kansantalouden kasvu hidastuu.

Hallituspuolueet eivät luota talouden nobelistin tutkimuksiin. Kansan kahtiajako syvenee hallituksen rikkaita suosivan veropolitiikan johdosta, mikä syventää ja pitkittää lamaa.

Oliko "räksyttämistä" vai hallituspolitiikan asiallista arvostelua?

En ole kuullut opposition "räksyttävän". Opposition edustajat ovat olleet mielestäni liian kohteliaita ja hiljaa - kun Suomi on nopeasti vajonnut syvään lamaan ja kansa kahtiajakautunut.
Eduskunnan kyselytunneilla räksytys ja huutaminen on kuulunut ministeriaitiosta naisministereiden huutaessa suureen ääneen - kuvitellen huutamisen lisäävän uskottavuuttaan.

Bruttokansantuotteessa pahin romahdus 90 vuoteen
1.3.2010
HS–STT

Suomen talous supistui viime vuonna 7,8 prosenttia, käy ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

Bruttokansantuote laski viimeksi yhtä paljon viimeksi vuonna 1918 kansalaissodan jälkeen. 1990-luvun lamassakin voimakkain supistuminen jäi 6 prosenttiin vuonna 1991.

Kysyntää vähensi eniten viennin kutistuminen jopa neljänneksellä. Investoinnit laskivat yli 13 prosenttia. Talouden tuotanto väheni voimakkaimmin tammi–maaliskuussa 2009.

Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 171 miljardia euroa.

Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat noin prosentin. Palkkatulot kuitenkin vähenivät prosentilla, sillä vaikka ansiotaso kohosi, työttömyys kasvoi.

Suomen julkishallinto oli viime vuonna selvän alijäämäinen. Alijäämä oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2,2 prosenttia. Euroissa se tekee 8,6 miljardia euroa, eniten vuoden 1995 jälkeen.

Valtion verotulot vähenivät 15 prosenttia. Valtio keräsi viime vuonna verotuloja 33,8 miljardia euroa eli vajaat kuusi miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Valtiontalouden alijäämä repesi viime vuonna menojen kasvun ja tulojen laskun takia 8,2 miljardiin euroon.

Kuntien verotulot kasvoivat hivenen, mutta niin myös niiden alijäämä. Suomen veroaste laski viime vuonna muutamalla prosenttiyksikön kymmeneksellä 43 prosenttiin. Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja kerättiin 73,6 miljardia euroa, lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Valtion velka kohosi 65,4 miljardiin euroon, missä oli kasvua lähes 11 miljardia euroa vuotta aiemmasta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 34,2 prosentista 44 prosenttiin.

---

Räksyttääkö mielestäsi STT ja HS kun kirjoittavat Suomen bruttokansantuotteen pahimmasta romahduksesta 90 vuoteen ja valtion velan kasvusta hallituskaudella 65,4 miljardiin euroon ?