Kielelliset valtiorakenteet jotka katosivat
Liioittelua. Pääministeri kiemurtelee totuuden kanssa kun hän väittää hallituksen rakentavan vahvoja, ruotsinkielisiä hallintoalueita.
Pääministeri Matti Vanhanen (K) järkyttyy väitteistä, että hänen hallituksensa ei riittävissä määrin olisi ottanut huomioon ruotsin kieltä viime vuosien valtiollisissa uudelleenjärjestelyissä.
Viime torstain Spotlight’in osassa, Ylen FST5:ssä sanoi Vanhanen, että hallitus on kaikin puolin yrittänyt katsoa, että ruotsinkielisistä hallintoalueista tulisi niin vahvoja kuin mahdollista mutta, että sekä suomen-, että ruotsinkieliset palvelut tulevat kärsimään kun piireistä tehdään suurempia ja 15000 valtion virkamiestä otetaan pois.
Vanhanen sanoi myöskin, että kansan ”muutosvastustus” ei voi estää hallitusta toteuttamaan täysin välttämättömiä , hallinnollisia uudistuksia. Pääministeri tarjosi jopa aitoa hymyä onnistuneesta sananvalinnastaan.
Oli mallikelpoista reportteri Pekka Palmgreniltä saada pääministeri haarukalle, mutta hän päästi hänet aivan liian helpolla. Mitään pyrkimystä rakentaa vahvoja, ruotsinkielisiä hallintoalueita ei ylipäätään ole ollutkaan hallituksella ja sen vuoksi leikkaukset koskettavatkin ruotsinkieltä kohtuuttoman suuresti kun valtiohallintoa ohennetaan.
Siinä saivat katsojat mustaa valkoisella ohjelmassa joka mm. osoitti, että hätäkeskus ei ymmärrä ruotsinkielisiä hätäpuheluja ja, että oikeusasiakkaat ovat pakotettuja palkkaamaan asianajajia tulkkaamaan käräjäoikeuksien suomenkielisiä päätöksiä.
Lisää esimerkkejä tarjosi Ylen Vega perjantain Granskat’ussa, joka pääosin pyöri ruotsinkielisten aluemenetysten piirissä, poliisin ja kuntien välinen kommunikointi valtiohallinnon kanssa.
Voidaan lisätä, että pääministeri Matti Vanhasen potentiaalinen seuraaja – hallinto – ja kuntaministeri Mari Kiviniemi – ei vieläkään ole päästänyt ajatusta, että aluehallinnossa Kokkola suuntautuu täyssuomenkieliseen alueeseen pohjoisessa.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Vanhasen uudistukset ovat jo johtaneet tilanteeseen jolloin ruotsinkielisten perusoikeudet ovat kyseenalaistettuja. Monet surut ja koettelemukset odottavat.
Professori Markku Suksen mukaan on 300000 henkilöä kuitenkin väestöpohja joka hyvin riittäisi pitämään yllä yhden hallintokoneiston. Esimerkiksi Islannissa on vastaavalla väestömäärällä valtiollista toimintaa kaikilla välttämättömillä sektoreilla.
.
On siis kysymys ainoastaan poliittisesta tahdosta. Suomessa meillä on nyt kaikki syy alkaa miettimään miksi tätä tahtoa ei ole ollut ja kuinka se voidaan palauttaa.
Spotlight’lla ei ollut tarkoitusta johdattaa katsojia perustuslailliseen syynetsintään ja sellainen tarkoitus ei ehkä ole edes mahdollista yhdessä tv-haastattelussa. Mutta totuus on, että ne ”ruotsinkieliset hallintoalueet” joista Vanhanen puhuu eivät olleet edes poliittisena ideana vuosina 1998-2009 vaan nousivat uudelleen vasta eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon yhteydessä syksyllä 2009.
Nyt pitäisi tiedostaa kaikille, että kielilaki on tyhjä rukkanen ellei sillä ole selvä yhteys perustuslain uudelleen tulkintaan kielellisistä hallintoalueista
MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET?
Liioittelua. Pääministeri kiemurtelee totuuden kanssa kun hän väittää hallituksen rakentavan vahvoja, ruotsinkielisiä hallintoalueita.
Pääministeri Matti Vanhanen (K) järkyttyy väitteistä, että hänen hallituksensa ei riittävissä määrin olisi ottanut huomioon ruotsin kieltä viime vuosien valtiollisissa uudelleenjärjestelyissä.
Viime torstain Spotlight’in osassa, Ylen FST5:ssä sanoi Vanhanen, että hallitus on kaikin puolin yrittänyt katsoa, että ruotsinkielisistä hallintoalueista tulisi niin vahvoja kuin mahdollista mutta, että sekä suomen-, että ruotsinkieliset palvelut tulevat kärsimään kun piireistä tehdään suurempia ja 15000 valtion virkamiestä otetaan pois.
Vanhanen sanoi myöskin, että kansan ”muutosvastustus” ei voi estää hallitusta toteuttamaan täysin välttämättömiä , hallinnollisia uudistuksia. Pääministeri tarjosi jopa aitoa hymyä onnistuneesta sananvalinnastaan.
Oli mallikelpoista reportteri Pekka Palmgreniltä saada pääministeri haarukalle, mutta hän päästi hänet aivan liian helpolla. Mitään pyrkimystä rakentaa vahvoja, ruotsinkielisiä hallintoalueita ei ylipäätään ole ollutkaan hallituksella ja sen vuoksi leikkaukset koskettavatkin ruotsinkieltä kohtuuttoman suuresti kun valtiohallintoa ohennetaan.
Siinä saivat katsojat mustaa valkoisella ohjelmassa joka mm. osoitti, että hätäkeskus ei ymmärrä ruotsinkielisiä hätäpuheluja ja, että oikeusasiakkaat ovat pakotettuja palkkaamaan asianajajia tulkkaamaan käräjäoikeuksien suomenkielisiä päätöksiä.
Lisää esimerkkejä tarjosi Ylen Vega perjantain Granskat’ussa, joka pääosin pyöri ruotsinkielisten aluemenetysten piirissä, poliisin ja kuntien välinen kommunikointi valtiohallinnon kanssa.
Voidaan lisätä, että pääministeri Matti Vanhasen potentiaalinen seuraaja – hallinto – ja kuntaministeri Mari Kiviniemi – ei vieläkään ole päästänyt ajatusta, että aluehallinnossa Kokkola suuntautuu täyssuomenkieliseen alueeseen pohjoisessa.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Vanhasen uudistukset ovat jo johtaneet tilanteeseen jolloin ruotsinkielisten perusoikeudet ovat kyseenalaistettuja. Monet surut ja koettelemukset odottavat.
Professori Markku Suksen mukaan on 300000 henkilöä kuitenkin väestöpohja joka hyvin riittäisi pitämään yllä yhden hallintokoneiston. Esimerkiksi Islannissa on vastaavalla väestömäärällä valtiollista toimintaa kaikilla välttämättömillä sektoreilla.
.
On siis kysymys ainoastaan poliittisesta tahdosta. Suomessa meillä on nyt kaikki syy alkaa miettimään miksi tätä tahtoa ei ole ollut ja kuinka se voidaan palauttaa.
Spotlight’lla ei ollut tarkoitusta johdattaa katsojia perustuslailliseen syynetsintään ja sellainen tarkoitus ei ehkä ole edes mahdollista yhdessä tv-haastattelussa. Mutta totuus on, että ne ”ruotsinkieliset hallintoalueet” joista Vanhanen puhuu eivät olleet edes poliittisena ideana vuosina 1998-2009 vaan nousivat uudelleen vasta eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon yhteydessä syksyllä 2009.
Nyt pitäisi tiedostaa kaikille, että kielilaki on tyhjä rukkanen ellei sillä ole selvä yhteys perustuslain uudelleen tulkintaan kielellisistä hallintoalueista
MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vanhanen puhui "kansan muutosvastaisuudesta", kun perusteli aluepolitiikan erottamista kielipolitiikasta.
Siis minkä kansan? Ainakin suomalainen kansa ei ole muutosvastainen tuossa suhteessa.
Ruotsalaisesta kansasta en niin tiedä, mutta sillä ei niin väliä, koska ymmärtääkseni elämme demokratiassa.
Demokratiassa enemmistö ratkaisee.
"oikeusasiakkaat ovat pakotettuja palkkaamaan asianajajia tulkkaamaan käräjäoikeuksien suomenkielisiä päätöksiä."
Eikös tämä kerro jo selkeästi sen, ettei pakkoruotsia tarvita. Taloudellisempi ja parempi vaihtoehto on hoitaa asiat tulkkien avulla kuin pakkoruotsilla.