Te joilla migreeni todettu...

teki perusneurologiset testit, joissa ei erityistä. Ensin kokeilin vuosia muita kuin täsmälääkkeitä, eli tulehduskipulääkkeitä, ja estolääkkeinä esim. beetasalpaajaa. No, ongelma jatkui eli kohtaukset, ja itse sain lähetteen neurologille. Suvussa kun oli ollut aivoverenvuototapauksia, niin ehkä siksi CT-kuvattiin varjoaineella. Ja täytyy sanoa, että koska olin yliopistosairaalan omaa henkilökuntaa, niin sekin auttoi...vaikka olenkin vain sairaanhoitaja. Sitten annettiin triptaaneja (Zomig), ja niillä pärjäilen joten kuten. Kohtelu on varmaan lääkäristä kiinni, mutta terveyskeskuslääkärinkin tulee osata migreenidiagnostiikka! Jos sinulla ei nyt annetut lääkkeet auta, vaadi pääsyä erikoislääkärille. Seuraa, millaisia oireita sinulla on, pidä "päiväkirjaa" esim. kohtausten esiintymisestä. Migreenidiagnoosi perustuu pitkälti potilaan omiin kuvauksiin oireista, ja niistä yritetään sitten päätellä, onko kyseessä migreenipäänsärky. Anteeksi, tulihan nyt vuodatus...

Ainakin lasten migreeni tutkitaan tarkkaan. Meidän tytöiltä tutkittiin poskiontelot ja silmät. Verikokeista katsottiin ainakin verensokeri ja anemian mahdollisuus ym. Minua haastateltiin lasten syömisistä ja kouluasioista ja niskat ja hartiat tutkittiin. Tärkein tieto lääkärille on kuitenkin selvitys siitä, millaisia päänsärkykohtaukset ovat. Hän sanoi, että kuvailimme tyypillisen klassisen migreenin oireet. Magneettikuvia ei otettu eikä kalloröntgeniä.

Olen tässä kummastellut tuota kun kaikki sanoo että vaadi lähete erikoislääkärille tai päästä alan ammattilaiselle. Eikö se sitten kaikkialla toimi niin että soittamalla lääkäriasemalle ja kertomalla haluavansa ajan neurologille saadakseen selvyyden onko kyseessä migreeni tai jotakin muuta. Minä ainakin sain samantien ajan neurologille kun yksityiselle soitin. Aika on parin viikon kuluttua.

Minulla on ollut migreeni lapsesta saakka ja ei sitä ole koskaan tutkittu mitenkään erityisesti vaan omat kokemukset ovat olleet perustana. Lääkkeitäkään mulle ei silloin määrätty heti :o. Ja sitten kun on määrätty, niitä on saanutkin testata montaa.

Miehelläni todettiin migreeni viime vuonna, ja omiin kokemuksiin diagnoosi perustui. Resepti kouraan ja sillä hyvä. Ensimmäinen lääke ei tosin auttanut, mutta hän sai onneksi pian paremman lääkkeen.

Migreenidiagnoosi perustuu kyllä yleensä potilaan kertomiin oireisiin. Esim. apteekissa olemassa migreenitesti (oliskohan migr.yhdistyksen juttuja), jossa tietyt perusoireet kartoittuu.Juurikaan eivät lähde kuvaamaan/ lähettele neurologille: jollei migreenissä ole jotain erityistä ,vakavaa oiretta, tai jollei se hirveästi aiheuta sairaslomia...Eli "tyypilliset" migreenit pitää kyllä joka lääkärin tunnistaa,jos vaan malttavat kuunnella. Tutkimuksiin pitää päästä myös silloin,kun migreeni esim. alkaa vaikkapa keski-iässä (ei tyypillistä) yhtäkkiä:silloin pitää tsekata pois esim.kasvaimet,aneurysmat yms.Jaksamista!

todettin migreeni vuosia sitten. Oireet aika pahat, olen käynyt monilla lääkäreillä. Myös magneettikuvat päästä on otettu aivokasvaimien ja verenkiertohäiriöiden takia. Ei kuulemma ole tavallisia, varsinkaan jos "aurallinen" migreeni on satunnaista eikä aina samassa paikassa. Mulla on aina samassa kohassa auraoireet. Triptaanit pitää ottaa oikea aikaisesti, mitä esim. yleislääkärit eivät ole tienneet, vaan erikoislääkärit eli neurologit. Olen vasta 20- vuotias mies ja aivan kyllästynyt tautiin. Jakseleppa migreenin kanssa, ei se helppoa ole... kohtauksia mulla useita kuukaudessa...

Mulla on otettu aivosähkökäyrät ja aivojen kerroskuvaukset ja vaikka mitä mutta en muista niistä tarkkaan kun olin niin pieni silloin. Loppujen lopuksi kai totesivat vihdoin että lapsellakin voi olla migreenikohtauksia.

Joskus viidennellä luokalla tajusin ensimmäisen kerran että stressi pahensi migreenikohtauksia (kokeita, harrastukset, liian vähän nukkumista, epäsäännölliset ruoka-ajat) mutta vasta lukiossa tajusin kuunnella kehoani enkä enää lukenut kokeisiin yötä myöden.

Mulla todettiin ns. päällejäänyt migreeni vuosi sitten. Päänsärkyä ja muita siihen liittyviä oireita kesti kokonaisuudessaan 3 kk:tta. Eka kohtaus tuli yöllä niin, että oikea puoli vartalosta alkoi puutumaan ja puhe- ym.taidot katosivat joksikin aikaa. Luulin, että vähintään aivokasvain on ja olin todella huonossa kunnossa ekan kk:den. Päänsärky on vähentynyt, mutta nykyäänkin liki päivittäin pieniä "pistoja" tuntuu päässä. Minulta otettiin aivon magneettikuva sekä aivosähkökäyrä diagnoosin toteamiseksi.

Äiti kerto,että mulla on migreeni, kun kerran tuli pää kauheen kipeeks. Sillä oli itellä eka kerran 5-vuotiaana migreeni, ja se on kyllä ite lääkäri. En oo käyttäny lääkkeitä vielä, äitillä on kyllä työpaikalla uusia, mut mulla ei oo ollu puoleen vuoteen migreeniä. Särkylääkkeeet ei auta, enkä kyllä usko niihin migreenilääkkeisiinkään, pitäs varmaan kokeilla.

Kävin neurologilla tutkimuksissa ja piuhoja päässä, tutkittiin kunnolla. Tulos klassinen migreeni, johon tällä hetkellä Zomig. Tosin on vuosien saatossa harventunut, kun pahimmillaan oli 2x viikossa. Paljon kuulee ihmisten kertovan heillä olevan migreeni, joka menee disperinillä tai buranalla ohi. Yleensä kysyn heiltä, onko lääkäri todennut migreenin, niin ei ole, on oma diagnoosi... Huomaan esim. siitä, kun pystyvät tupakoimaan tai juhlimaan samaan aikaan. Onko täällä joku migreenistä oikeasti kärsivä, joka voi tupakoida kohtauksen ollessa päällä tai juovan alkoholia tai tanssivan? Itse en pystynyt.

laajassa migreenitutkimuksessa. jossa otettiin kaikki mahdolliset kokeet