Itseäni on valtiosääntöoikeudesta kiinnostuneena askarruttanut Sveitsin kantonijärjestelmä. Nyt tietenkin tulee heti alkuunsa todeta, että kielipolitiikka ei ole se ensisijainen kiinnostuksen kohde, vaan kantonien itsenäinen asema. Kyse on eräänlaisesta vahvasta maakuntien itsehallinnosta, jossa alueperiaateetteen ohella on olemassa liittovaltiotason perustuslaki. Kantonit pitkälti määräävät kielellisistä oloista alueilla ja kielilainsäädännön velvoitteet vaihtelevat alueellisesti.
Entäpä, jos maakuntahallinnon lisäämisen yhteydessä siirryttäisiin maakuntien erilaiseen kielelliseen statukseen. Toisaalta jo nytkin meilläkin kielelliset velvoitteet ovat erilaisia riippuen siitä, onko alue tai viranomainen yksikielinen vai kaksikielinen. Alueperiaate on myös osa kielilainsäädäntömme perusteita.
Mutta hieman Sveitsin kielioloista, joiden malli on aika mielenkiintoinen. Neljän kansalliskielen valtio on aika kuriositeetti.
Sveitsin liittovaltion perustuslain mukaan Sveitsin kansalliskielet ovat saksa, ranska, italia ja retoromaani ja valtion viralliset kielet saksa, ranska ja italia, Huomannette, ettei vähän puhuttua retoromania mainita virallisena kielenä liittovaltiotasolla, mutta se on kieli liittovaltion ja retoromaanisten kansalaisten välisissä suhteissa. Huomatkaa käsitepari kansalliskieli ja virallinen kieli.
Liittovaltion kolme virallista kieltä ovat parlamentissa käytettäviä kieliä ja lait ja tärkeät asiakirjat julkaistaan näillä kielillä. Mielenkiintoista Sveitsissä on se, ettei siellä ole jostain syystä erillistä perustuslain säännöstä täsmentävää liittovaltion kielilakia. Tutkimisen arvoinen aihe olisi se, miten lainsäädännössä muun muassa kielelliset oikeudet toteutuvat asioitaessa tuomioistuimissa ja viranomaisissa.
Edelleen on mielenkiintoista se, että kantoneilla on omat perustuslakinsa, joihin jopa sisältyy toisinaan määräyksiä kielestä. Sveitsissä on kaiken kaikkiaan 17 saksankielistä kantonia, neljä ranskankielistä ja yksi italiankielinen. Kolme kantonia on kaksikielistä, joista yhdessä saksankielinen enemmistö ja kahdessa ranskankielinen enemmistö. Lisäksi on yksi kolmikielinen kantoni.
Lukuun ottamatta liitovaltiotason työskentelyä käytettävä kieli Sveitsissä määräytyy alueperiaatteen mukaan. Kirjallinen toiminta liittovaltiotasolla määräytyy sen alueen kielellä, jota koskevasta asiasta on kysymys, mutta liittovaltion viranomainen voi vastata myös sillä kielellä, jolla siihen kohdistettu yhteydenotto on tehty.
Alueperiaatteen näkyvä sovellutus Sveitsissä on julkinen opastus ja viitoitus. Tienviitat ja kadunnimikilvet ovat yksikielisissä kantoneissa ja kunnissa yksikielisiä, mutta kaksi- tai useampikielisissä kantoneissa yleensä kaksi- tai monikielisiä. Pankaapa merkille, jos autoilette Sveitsissä!
Kantoneilla on lähes kaikissa suhteissa itsenäinen päätösvalta opetukseen liittyvissä asioissa,
Kunkin kantonin virallinen kieli on yleensä opetuksessa käytettävä kieli sekä ensimmäisenä opetettava kieli. Sen sijaan monikielisessä kantonissa opetuskieli ja ensimmäinen kieli yleensä määräytyvät kantonin sisäisten kielirajojen mukaisesti. Varsin monimutkaista, mutta ilmeisesti hallinnassa. Yleinen tapa on lisäksi, että ensimmäisenä vieraana kielenä on jokin muu maan neljästä kansalliskielestä.
Sveitsin järjestelmä kielipolitiikassaan on mielenkiintoinen ja se kytkeytyy toisaalta liittovaltiotason konstitutionaalisiin säädöksiin ja toisaalta alueperiaatteen mukaisesti kantonien itsenäiseen toimivaltaan
Sveitsin kantonijärjestelmä ei ole kielipoliittinen ratkaisu vaan aluehallinnollinen ratkaisu, jolla on laaja historiallinen tausta. Liikenteellisesti rikkonaisessa maassa ovat aiemmin alueet olleet eristyneempiä toisistaan kuin nykyoloissa. On ollut perusteltua ja järkevääkin taata alueille varsin itsenäinen päätöksentekovalta ja rajata liittovaltion osuus hyvin keskeisille toiminta-alueille. Tyypillinen - vaikkakin sovellutuksiltaan vaihteleva - piirre liittovaltioille.
Analogiaa Suomessa voisi hakea mahdollisen maakuntaitsehallinnon kehittämisestä tai tietenkin Ahvenanmaan erityisasemasta.
Mielenkiintoista Sveitsin mallissa on neljän kansalliskielen ja kolmen virallisen kielen malli. Liittovaltion tehtävien hoituminen virallisilla kielillä ja kantonien enemmän tai vähemmän erilainen kieliasema. Järjestelmään liittyy nimenomaan kielivapauden periaate, joka ei tarkoita sitä, mitä täällä on joidenkin toimesta väitetty, vaan oikeutta oman kielen käyttöön ja johon liittyi liitovaltion lainsäädäntötoimena monikielisyyden tukeminen kantoneissa.
Entäpä, jos maakuntahallinnon lisäämisen yhteydessä siirryttäisiin maakuntien erilaiseen kielelliseen statukseen. Toisaalta jo nytkin meilläkin kielelliset velvoitteet ovat erilaisia riippuen siitä, onko alue tai viranomainen yksikielinen vai kaksikielinen. Alueperiaate on myös osa kielilainsäädäntömme perusteita.
Mutta hieman Sveitsin kielioloista, joiden malli on aika mielenkiintoinen. Neljän kansalliskielen valtio on aika kuriositeetti.
Sveitsin liittovaltion perustuslain mukaan Sveitsin kansalliskielet ovat saksa, ranska, italia ja retoromaani ja valtion viralliset kielet saksa, ranska ja italia, Huomannette, ettei vähän puhuttua retoromania mainita virallisena kielenä liittovaltiotasolla, mutta se on kieli liittovaltion ja retoromaanisten kansalaisten välisissä suhteissa. Huomatkaa käsitepari kansalliskieli ja virallinen kieli.
Liittovaltion kolme virallista kieltä ovat parlamentissa käytettäviä kieliä ja lait ja tärkeät asiakirjat julkaistaan näillä kielillä. Mielenkiintoista Sveitsissä on se, ettei siellä ole jostain syystä erillistä perustuslain säännöstä täsmentävää liittovaltion kielilakia. Tutkimisen arvoinen aihe olisi se, miten lainsäädännössä muun muassa kielelliset oikeudet toteutuvat asioitaessa tuomioistuimissa ja viranomaisissa.
Edelleen on mielenkiintoista se, että kantoneilla on omat perustuslakinsa, joihin jopa sisältyy toisinaan määräyksiä kielestä. Sveitsissä on kaiken kaikkiaan 17 saksankielistä kantonia, neljä ranskankielistä ja yksi italiankielinen. Kolme kantonia on kaksikielistä, joista yhdessä saksankielinen enemmistö ja kahdessa ranskankielinen enemmistö. Lisäksi on yksi kolmikielinen kantoni.
Lukuun ottamatta liitovaltiotason työskentelyä käytettävä kieli Sveitsissä määräytyy alueperiaatteen mukaan. Kirjallinen toiminta liittovaltiotasolla määräytyy sen alueen kielellä, jota koskevasta asiasta on kysymys, mutta liittovaltion viranomainen voi vastata myös sillä kielellä, jolla siihen kohdistettu yhteydenotto on tehty.
Alueperiaatteen näkyvä sovellutus Sveitsissä on julkinen opastus ja viitoitus. Tienviitat ja kadunnimikilvet ovat yksikielisissä kantoneissa ja kunnissa yksikielisiä, mutta kaksi- tai useampikielisissä kantoneissa yleensä kaksi- tai monikielisiä. Pankaapa merkille, jos autoilette Sveitsissä!
Kantoneilla on lähes kaikissa suhteissa itsenäinen päätösvalta opetukseen liittyvissä asioissa,
Kunkin kantonin virallinen kieli on yleensä opetuksessa käytettävä kieli sekä ensimmäisenä opetettava kieli. Sen sijaan monikielisessä kantonissa opetuskieli ja ensimmäinen kieli yleensä määräytyvät kantonin sisäisten kielirajojen mukaisesti. Varsin monimutkaista, mutta ilmeisesti hallinnassa. Yleinen tapa on lisäksi, että ensimmäisenä vieraana kielenä on jokin muu maan neljästä kansalliskielestä.
Sveitsin järjestelmä kielipolitiikassaan on mielenkiintoinen ja se kytkeytyy toisaalta liittovaltiotason konstitutionaalisiin säädöksiin ja toisaalta alueperiaatteen mukaisesti kantonien itsenäiseen toimivaltaan
Sveitsin kantonijärjestelmä ei ole kielipoliittinen ratkaisu vaan aluehallinnollinen ratkaisu, jolla on laaja historiallinen tausta. Liikenteellisesti rikkonaisessa maassa ovat aiemmin alueet olleet eristyneempiä toisistaan kuin nykyoloissa. On ollut perusteltua ja järkevääkin taata alueille varsin itsenäinen päätöksentekovalta ja rajata liittovaltion osuus hyvin keskeisille toiminta-alueille. Tyypillinen - vaikkakin sovellutuksiltaan vaihteleva - piirre liittovaltioille.
Analogiaa Suomessa voisi hakea mahdollisen maakuntaitsehallinnon kehittämisestä tai tietenkin Ahvenanmaan erityisasemasta.
Mielenkiintoista Sveitsin mallissa on neljän kansalliskielen ja kolmen virallisen kielen malli. Liittovaltion tehtävien hoituminen virallisilla kielillä ja kantonien enemmän tai vähemmän erilainen kieliasema. Järjestelmään liittyy nimenomaan kielivapauden periaate, joka ei tarkoita sitä, mitä täällä on joidenkin toimesta väitetty, vaan oikeutta oman kielen käyttöön ja johon liittyi liitovaltion lainsäädäntötoimena monikielisyyden tukeminen kantoneissa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ioni: "Entäpä, jos maakuntahallinnon lisäämisen yhteydessä siirryttäisiin maakuntien erilaiseen kielelliseen statukseen. Toisaalta jo nytkin meilläkin kielelliset velvoitteet ovat erilaisia riippuen siitä, onko alue tai viranomainen yksikielinen vai kaksikielinen. Alueperiaate on myös osa kielilainsäädäntömme perusteita."
Keskusteluissa väläytetään melko usein ajatusta ruotsinkielisestä alueesta (joka olisi yksittäistä kuntaa suurempi). Ajatusta ei kuitenkaan ole kehitelty, eikä kukaan ole määritellyt, missä sellainen alue voisi olla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun n. 75000 ruotsinkielistä asuvat vahvasti suomenkielisessä ympäristössä ja heidänosuutensa on 7-8 %, jos sitäkään.
Meillä on jo yksi ruotsinkielinen kantoni, Ahvenanmaa, jossa on oma itsehallintonsa ja lainsäädäntönsä. Ehkäpä Pohjanlahden rantamille voi saada toisenkin kantonin, mutta kuka sen osaisi määritellä? Ruotsinkielisen Österbottenin maakunnan ruotsinkielinen enemmistö on n. 51,5 %.
Jos te separatistit haluatte Suomesta alueita saada niin niitä ette saa muutoin kuin sodalla mutta sitten käy näin:
http://www.youtube.com/watch?v=_blOTroeEBQ
valehdella, ettei mitään salaliittoja Suomen separoimiseksi ole. Hyi helvetti sitä hurrikieroutta.
"Meillä on jo yksi ruotsinkielinen kantoni, Ahvenanmaa, jossa on oma itsehallintonsa ja lainsäädäntönsä. Ehkäpä Pohjanlahden rantamille voi saada toisenkin kantonin, mutta kuka sen osaisi määritellä? Ruotsinkielisen Österbottenin maakunnan ruotsinkielinen enemmistö on n. 51,5 %."
Saksa ja ranska ovat isoja kieliä, ruotsi ja suomi eivät ole.
Pientä kieltä puhuvan ei ole viisasta oppia toista pientä kieltä, vaan suurta.
Suomessa suomenkielisten on viisasta oppia muita isoja kieliä, ei ruotsia.
Separatismi Suomessa tullaan kukistamaan yhtä tehokkaasti kuin venäläiset kukistivat tsetseenit. Tämä vaan tiedoksi kaikille ahvenanmaalaisille, närpiöläisille ja kaikille muille svekko separatisteille asuivatpa he sitten Lapissa tai Espoossa.
Meillä tuo separatismiajatus kyllä on enemmän "pusch-tyyppista kuin "pull". Eli netti fennot ovat työntämässä hurreja jollekin saarekkeelle.
Ahvenenmaan malli on kansinvälisten sopimusten luoma. Se on kotikutoista virtuaalista yhden armeejan kesken käytyä kielisotaa korkeamalla tasolla päätetty juttu.
Ei suinkaan.
Jos rupeatte Pkk tyylliseen separatismiin niin ehdotan että kaikki ahvenanmaalaiset separatistit kootaan Dragsvikin kasarmialueelle ja tuhotaan siellä 1918 tyylliin.
Miltäs kuulostaa?
Vluonna 1918 oli Ahvenanmaalla venäläistä, ruotsalaista ja saksalaista sotaväkeä sekä Manner-Suomesta tulleita valkoisia ja punaisia joukkoja. Armeijoita oli riittämiin.
kanttooni Suomeen ja nimitetään se suomeksi. Siellähän on jo vlmiina yli 90 prosenttia suomenkielisiä asukkaita. Otetaan kanttooniin mukaan Ahvenanmaa ja Österbotnia sekä muutetaan ne suomenkielisistä vieläkin suomenkielisemmiksi ja samalla sitten kaikki muutkin Suomen alueet.
Ai niin, mutta tämänhän pitäisi jo olla Suomi niminen valtio. Perskutarallaa.
Seuraavassa jonkun kiihkohurrin tekstiä:
""Meillä on jo yksi ruotsinkielinen kantoni, Ahvenanmaa, jossa on oma itsehallintonsa ja lainsäädäntönsä. Ehkäpä Pohjanlahden rantamille voi saada toisenkin kantonin, mutta kuka sen osaisi määritellä? Ruotsinkielisen Österbottenin maakunnan ruotsinkielinen enemmistö on n. 51,5 %.""
Meniköhän se niin että siellä oli ruotsalaisia "rauhanturvaajia" jotka pelkurimaisesti paskat housussa juoksivat takaisin Ruotsiin kun saksalaiset tulivat saarelle 1918?
suomalaista saa syrjiä kunhan tekee sen hienotunteisesti. Niinhän se oli.
"Analogiaa Suomessa voisi hakea mahdollisen maakuntaitsehallinnon kehittämisestä tai tietenkin Ahvenanmaan erityisasemasta."
Saako suomalainen myös vetää ahvenanmaalaista turpaan?
Mitä ioni tarkoitti?