Saimme tietää toisen lapsemme olevan tulossa. Innoissamme ilmoitimme siitä ultran jälkeen sukulaisille ja tuttaville. Reaktio oli "jaa" tai "ai nyt jo toinen", "miten jaksat kahden kanssa", "oliko se vahinko".... huoh. Tämä raskaus siis menee siinä sivussa ja ketään ei kiinnosta. Kukaan ei kysy miten raskaus sujuu. Esikoisen kohdalla oli täysin toisin. Onko muilla tällaista?
Toinen raskaus, tylsäkö?
.....
5360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olette innoissanne raskaudesta niin ei kait se tarkoita sitä että muiden pitäisi tuntea samoin? Raskaushan on teidän perheenne, siis sinun ja puolisosi välinen asia. Siis jos ja kun asiaa oikein alkaa ajattelemaan.
Onnea odotukseen.
Se ns. "uutuuden huuma" toisesta lapsesta vissiin sukulaisilla ei ole enää niin voimakas, kuin esikoisesta. Huomasin tämän itsekin. Esikoisesta kerroimme heti ultran jälkeen ja tästä toisesta päätimme kertoa mieheni kanssa vasta myöhemmin rv.20. Jotenkin halusin, että sukulaiset yllättyisivät, eivätkä osaisi odottaa meille tulevan ihan vielä ja siten iloitsisivat yhtälailla kuin esikoisesta.
Näin ei kuitenkaan käynyt vaan, kaikki olivat osanneet jo odotella perheenlisäystä ja arvanneensa. Harmitti vaan, vaikka tiedän ja ymmärrän että ei se enää samanlaista ole sukulaisten mielestä kuin esikoisesta.
Siskoni eka vauva kiinosti kovasti mutta seuraavat ei ole jaksaneet kiinnostaa niin paljoa. Samoin kaverien lasten kanssa. Olette jo perhe ja lisää lapset kuuluu kuvaan... Uutuuden viehätys on mennyt. Keksikää jotain repäsevämpää kuin uusi lapsi, jos haluatte ihmisten huomion.
ole ollut kysekään, että pitäisi "keksiä jotain repäisevämpää" tai ylipäätään huomionhausta, jonka takia muka lapsia tehtäisiin. Et tainnut ymmärtää, että oli kyseessä ensimmäinen tai useampi lapsi tulossa, niin perhe toivoisi samanlaista vastaanottoa kuin kuullessaan vauvauutisen esikoisesta. Mutta kuten sanoin, ei se vain enää esikoisen jälkeen näytä niin menevän ja ymmärrän kyllä sen nyt.
En vain ennen ollut tullut ajatelleeksi, ettei sukulaiset enää samanlailla "innostu" vauvauutisesta kuin aikaisemman kohdalla. Pääasiana olen kuitenkin pitänyt sitä, että olemme itse onnellisia tulokkaasta joka on harkitusti saanut alkunsa, eikä suinkaan muiden ihmisten huomion takia.
saman, tai no suurinpiirtein kaikki sukulaiset (kuten mekin) ovat olleet sitä mieltä, et pieni ikäero on hyvä asia, joten kaikki taisivat osata odottaa uusia uutisia. Mutta on tää toinen raskaus ollu itelleki vähän semmonen, ei nyt tylsä, mut menny vaan siinä omalla painollaan, tottakai todella toivottu raskaus kuitenki! Esikoinen pitää liikkeessä, töissäki kävin välillä ja kun kaikki tavaratki on jo valmiina ni ei oikein tarvi mitään häslätäkään :D Huomenna tulee vk39 täyteen ja oisin todellakin jo ihan valmis luopumaan tästä mahasta! Sais vaan sen pienen nyytin jo syliin...