http://www.hakomaja.net/keskustelu/offtopic-ja-kevennykset/10645-lumi-on-herran-lahja
Miten vanhoillislestadiolaiset suhtautuvat lumen tuloon? Olisiko oikein yrittää esim. tieteellisin menetelmin rajoittaa lumen tuloa?
Miten vanhoillislestadiolaiset suhtautuvat lumen tuloon? Olisiko oikein yrittää esim. tieteellisin menetelmin rajoittaa lumen tuloa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
mainita syntilistalla.
Lumesta en muista koskaan puhutun, mutta suviseurasäistä kylläkin.
Kaikki sääilmiöt johtuvat Herramme tahdosta ja niihin on tyytyminen. Sopimatonta on moittia säitä, oli ne millaisia hyvänsä, mutta kehua tietenkin saa.
Jos sääilmiöt olisivat Herran, niin ihmetellä täytyy, miten paljon huumorintajua Hänellä onkaan koetella meitä isoilla kinoksilla ja kovilla pakkasilla.
Kyllä herra ottaa rukoukset huomioon säitä määrätessään. Minäkin olen monesti saanut sateeseen taukoa, niin että olen päässyt kuiviltani pyöräilemään asioilleni.
No joo, sade loppuu, kun jaksaa vaan odotella tarpeeksi kauvan. Monesti on ollut sellaisia sadekesiä, ettei sateitten loppumista ole odottamallakaan tullut.
Sitten on ollut sateettomia kesiä, jolloin on oikein rukoillut, että sataisi, kun kaikki kuivuu ja kuihtuu.
No, se oli v. 2006, kun satoi vasta elokuulle tultaessa. Mut sitten on maapallolla sellaisia kuivia alueita, joilla ei sada koskaan. Jumalako on päättänyt, etteipä anneta näille seuduille koskaan sadetta.
Sateinen sattui olemaan kesä 1998, kun rakensimme taloamme. Silloin jatkuvat sateet kävivät hermoille, rukous auttoi yhdessä vaiheessa, kun piti kattoa kattaa peltikatteella. Ja kun iltamyöhällä oltiin vihdoin ja viimein saatu viimeisetkin pellitykset valmiiksi, alkoi sataa kuin saavista kaataen.
Oli se mukava tunne siellä rakennuksen sisällä, kun vesi ropisi kattoon, eikä tullut sisälle.
Oottekos kuulleet tätä juttua?
Joskus 70-luvulla, kun vesakkoja myrkytettiin lentoneesta käsin, eräs pohjoissuomalainen äkkipikainen pappi (vl?) oli marjastamassa ystävänsä kanssa. Kuinkas ollakaan, myrkyttäjä-lentsikka hurahti heidän ylitseen ja ruiskautti myrkkypilven suoraan heidän päälleen (tai siis sen pusikon päälle, jonka keskellä he kyykkivät). Pappi sai raivarin. Hän huusi ja kiroili ja pui nyrkkiään lentokoneen suuntaan. Ystävä rauhoitteli: "Älä sinä ihminen hermostu, sillä kaikki mikä annetaan, se ylhäältä annetaan."
Eiköhän tuo ystävän ajatus päde lumeenkin.