Anttila hyväksyy GMO perunan viljelyn Suomessa,miksi?
Kuka vartioi näitä GMO perunamaita, mitä jospa niitä sekoitetaan, suojavyöhykkeistä huolimatta, vahingossa tai ilkivaltaisesti meidän ruokaperunaan, onko meidän perunanviljely silloin lopullisesti pilattu?
Anttila väitti että emme pysty estämään sen viljelyä, mutta Italia kuitenkin ilmoitti heti ettei se tule sallimaan GMO perunaa. Olemmeko taas EU:n "mallioppilaita" omaksi tappioksemme?
Kuka vartioi näitä GMO perunamaita, mitä jospa niitä sekoitetaan, suojavyöhykkeistä huolimatta, vahingossa tai ilkivaltaisesti meidän ruokaperunaan, onko meidän perunanviljely silloin lopullisesti pilattu?
Anttila väitti että emme pysty estämään sen viljelyä, mutta Italia kuitenkin ilmoitti heti ettei se tule sallimaan GMO perunaa. Olemmeko taas EU:n "mallioppilaita" omaksi tappioksemme?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Keskeiset periaatteet (Suomen)
Geeniteknisten ja molekyylibiologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö tarjoaa mahdollisuuksia
edistää ja luoda uusia toimintaedellytyksiä maa-, elintarvike-, riista-, poro-, kala- ja
metsätaloudessa.
Geeniteknisiä menetelmiä sovelletaan hallitusti lähtökohtana maatalouden eri tuotantosuuntien
elinvoimaisuus, luonnonvarojen kestävä käyttö, tuotteiden turvallisuus ja korkea
laatu, toiminnan avoimuus sekä tehokas valvonta. Geenitekniikan soveltamisessa tulee ottaa
huomioon suomalaisen maa- ja metsätalouden sekä luonnon erityispiirteet.
Geenitekniikan käyttöä maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä elintarviketuotannossa kehitetään
asiakas- ja ympäristölähtöisesti tavoitteena entistä laadukkaammat ja monipuolisemmat
tuotteet.
Muuntogeenisten organismien käyttö ja tuotteiden markkinointi perustuu ennakkohyväksymismenettelyyn,
jossa lupa myönnetään vasta kun niiden on osoitettu olevan turvallisia
ihmisille, eläimille ja ympäristölle.
Ennakkohyväksyntää koskeva päätöksenteko perustuu korkeatasoiseen asiantuntemukseen,
tieteelliseen riskinarviointiin ja ennalta varautumiseen, ja siinä otetaan huomioon myös eettiset
näkökohdat. Muuntogeenisten organismien ympäristövaikutukset arvioidaan. Muuntogeenisten
organismien hallitsematon leviäminen luontoon ja siitä mahdollisesti seuraavat
ekologiset haitat estetään.
Muuntogeenisten organismien käytön, niitä sisältävien tuotteiden markkinoinnin ja tuotantoketjujen
valvonta on tehokasta, kattavaa ja tasapuolista. Valvonnan järjestelmiä ja menetelmiä
sekä viranomaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään.
Tutkimuksella tuetaan monialaisen tieteellisen asiantuntemuksen ylläpitoa ja kehittämistä,
jota tarvitaan geenitekniikan soveltamiseen maa- ja elintarviketaloudessa, metsätaloudessa
sekä kalataloudessa. Tutkimus- ja kehitystyössä korostetaan kansainvälisen yhteistyön ja
innovatiivisen osaamisen tärkeyttä.
Asiakkaan tiedonsaannin ja valinnanmahdollisuuksien varmistamiseksi muuntogeeniset tuotteet
merkitään asianmukaisesti. Tuotteen alkuperän, tuotantotavan, koostumuksen ja laadun
osoittamiseksi tuotantoketjujen tulee olla avoimia ja jäljitettävissä.
Aiheeseen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on avointa ja viestintä tehokasta".
Mikä tahansa ulkoa tullut geenilisä vain parantaa surkean perunamme laatua.
Onko uuniperuna usein GMO perunaa?
Onko nämä suojaetäisyydet riittäviä? 18m heittää jo GMo perunan tavalliseen perunamaahan.
Ainoa pelastus suomalaisille perunanviljelijöille olisi geenivapaa puhdas suomalainen peruna, mutta eihän Anttila sitä ymmärrä.
Lakiesitys muuntogeenisestä kasvinviljelystä asettaa vastuun viljelijälle
Tärkkelysperuna voi rantautua muutaman vuoden sisällä
Ministeriön virkamiehet arvioivat, että ensimmäisenä Suomessa saatetaan alkaa viljellä muuntogeenistä tärkkelysperunaa paperiteollisuuden tarpeisiin. Sitä jalostetaan parhaillaan Ruotsissa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn lausuntoineen ja komission hyväksymismenettelyineen sen markkinoille tulo vienee vielä useita vuosia.
Perunalle on laissa määritelty 18 metrin suojaetäisyys naapurin tavanomaiseen peltoon. Etäisyys kasvaa 30 metriin, jos naapuri on luomuviljelijä. Tätä lähempänä rajaa gmo-perunaa ei saa viljellä.
Anttila sanoo, että etäisyydet on haluttu määritellä suurimman varovaisuuden mukaan. Joissain maissa on katsottu pienemmänkin etäisyyden riittävän. Anttila uskoo, että varovaisuus kannattaa myös taloudellisesti, sillä vahingonkorvaukset voisivat muuten nousta korkeammiksi kuin pienen etäisyyden mahdollisesti antama kilpailuetu.
Ministeriössä on laskettu vuoden 2008 hintojen perusteella, että muuntogeenisen perunalajikkeen leviäminen voisi aiheuttaa tavanomaiselle perunantuotannolle 5 400 euron tulonmenetyksen hehtaaria kohti. Jos gmo-perunaa leviäisi luomuperunan sekaan, voisi korvaus nousta tästä vielä selvästi.
Neuvotteleva virkamies Tero Tolonen ministeriöstä kertoi, että gmo-perunan viljelyn jälkeen on pidettävä välivuosi, jolloin tuotetta ei saa myydä tavanomaisena, koska maahan jää aina mukuloita, joista voi seuraavana keväänä versoa gmo-perunakasveja. Lisäksi maata on muokattava niin, että maahan jääneet mukulat nousevat talveksi pintaan ja pakkanen eliminoi ne.
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1137637
18-30 metrin turvaväli ei riitä mihinkään. Kaikki luomuperunat ja tavanomaiset saastuvat, jos käytetään noin pientä valintakriteerinä. Vastuu gmo-saastunnasta kuuluu mielestäni Maa- ja metsätalousministeriölle, ei maanviljelijöille. Perusteenani on, että ministeriö alistui EU:n ehdotuksiin "mallioppilaana", kuten aloittajamainitsi. Pitäisi tarttua "härkää sarvista" Italian tapaan!
Tosin EU-Suomessa on viljelty gm-tärkkelysperunaa vuodesta -04 alkaen sekä MTT:n pelloilla että yksityisillä koetiloilla ja se on saastuttanut mm. tavanomaisen ja luomuruokaperunan siemeniä, mikä on todistettavissa itämättömistä siemenperunoista. gm-tärkkkelysperunaa on jo pakattu tavanomaisen ruokaperunan myyntisäkkeihin markkinoinnin parantamiseksi. Koululaiset ovat kertoneet ummetuksen lisääntyneen ja immuniteetin laskeneen gm-perunan seurauksena.
Anttila ei todellakaan ymmärrä, että gmo-vapaa peruna (samoin muut kasvit) olisivat Suomen laatupelastus elintarvikemarkkinoilla.