Suomen väestöstä noin 5,5 prosenttia eli noin 280 000 henkilöä puhuu äidinkielenään ruotsia. Jos haluat tavata suomenruotsalaisen, mahdollisuudet ovat suurimmat rannikkoalueilla, sillä suurin osa suomenruotsalaisista asuu Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla.
Hieman yli 12 000 (neljä prosenttia) suomenruotsalaisista asuu muualla Suomessa täysin suomenkielisissä kunnissa. Ahvenanmaa on yksikielinen, ruotsinkielinen maakunta, jolla on itsehallinto. Asukkaita maakunnassa on 26 000.
Ruotsinkielisen ja suomenkielisen väestön elinkeinorakenteessa on paljon yhtäläisyyksiä.
Suomenruotsalaiset ovat edustettuina kaikissa ammateissa, mutta kuten suomenkieliset myös suomenruotsalaiset työskentelevät useimmiten julkissektorilla tai palvelualoilla.
Valoisampi tulevaisuus
Ruotsinkielisen väestön tulevaisuus näyttää väestökehityksen perusteella hieman valoisammalta kuin muutama vuosikymmen sitten: lukumäärä ei olekaan romahtanut, kuten 1960- ja 1970-luvuilla ennustettiin.
Suomenruotsalaiset saavat enemmän lapsia kuin suomalaisperheet keskimäärin. Yhä useammat kaksikielisten perheiden lapset rekisteröidään ruotsinkielisiksi, ja he käyvät ruotsinkielistä koulua.
Ruotsinkielinen päivähoito ja esikoulu ovat luontevia vaihtoehtoja paitsi ruotsinkielisille myös monille kaksikielisille perheille.
Koulutus on kaiken A ja O
Mahdollisuus käydä koulua ja opiskella ruotsiksi on tärkeä edellytys ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kulttuurin säilymiselle maassamme. Sen takaa ruotsinkielisen koulutuksen hallinto, joka on tasa-arvoinen suomalaisen kanssa.
Hieman yli 12 000 (neljä prosenttia) suomenruotsalaisista asuu muualla Suomessa täysin suomenkielisissä kunnissa. Ahvenanmaa on yksikielinen, ruotsinkielinen maakunta, jolla on itsehallinto. Asukkaita maakunnassa on 26 000.
Ruotsinkielisen ja suomenkielisen väestön elinkeinorakenteessa on paljon yhtäläisyyksiä.
Suomenruotsalaiset ovat edustettuina kaikissa ammateissa, mutta kuten suomenkieliset myös suomenruotsalaiset työskentelevät useimmiten julkissektorilla tai palvelualoilla.
Valoisampi tulevaisuus
Ruotsinkielisen väestön tulevaisuus näyttää väestökehityksen perusteella hieman valoisammalta kuin muutama vuosikymmen sitten: lukumäärä ei olekaan romahtanut, kuten 1960- ja 1970-luvuilla ennustettiin.
Suomenruotsalaiset saavat enemmän lapsia kuin suomalaisperheet keskimäärin. Yhä useammat kaksikielisten perheiden lapset rekisteröidään ruotsinkielisiksi, ja he käyvät ruotsinkielistä koulua.
Ruotsinkielinen päivähoito ja esikoulu ovat luontevia vaihtoehtoja paitsi ruotsinkielisille myös monille kaksikielisille perheille.
Koulutus on kaiken A ja O
Mahdollisuus käydä koulua ja opiskella ruotsiksi on tärkeä edellytys ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kulttuurin säilymiselle maassamme. Sen takaa ruotsinkielisen koulutuksen hallinto, joka on tasa-arvoinen suomalaisen kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tekstissä lukee, että surut työskentelevät eniten palvelualoilla.
Miksi sitten tarvitaan suomalaisia heitä palvelemaan?