Talvisodan historian 4. osasta ss. 297-307 löytyy tarkimmat tiedot.Syventyminen vaatii jonkin verran käsityskykyä, joka taas palstan jankuttajilta useimmin puuttuu. Ei voi mitään.
Tässä faktoja ( kynällä laskettu, voi olla virheitä)
ASE KULUTUS JÄLJELLÄ KÄYTETTÄVISSÄ YHT
KRH 81 293 700 142 000 445 7000
KAN 409 000 303 530 712 530
HP 81 100 61 380 142 480
YHT 783 800 506 910 1 300 710
SODAN ALUSSA OLI VARASTOISSA VAIN 394 640 ERILAISTA KRANAATTIA.
Sodan aikana saatiin siis noin 900 000 ls kotimaasta, ulkomailta ja sotasaaliina. Kun sodan ajan hankinnat olivat noin 1,6 miljoonaa laukausta, oli hankinnoista saamatta sodan päättyessä noin 700 000 laukausta. Ne olivat pääasiassa tilauksia kotimaisille ja ulkomaisille tehtaille. Osa materiaalista oli kyllä jo tulossa.
Kun siis sodan aikana käytettiin pitkälle toista miljoonaa laukausta, on aivan lapsellista väittää Kuhmossa parina päivänä ammutun - kieltämättä paikallisesti suuren ( 9 000 - 11 000 ls) - tulivalmistelunn ratkaisevaa merkitystä.
Oliko sodan päättyessä ammuspula? Krh:lla ei ollut, sillä Ruotsista tuli maaliskuussa suuri lähetys, joka tuossa laskelmassa näkyy. Keveille kanuunoille oli aika paljon tarvikkeita, mutta toisaalta kalustoakin oli paljon. Raskaiden kanuunoiden ja kaikkien haupitsien tilanne oli huono. Kranaatit olisi kyetty ampumaan muutamassa päivässä.
Tykistön ammuspula oli siis todellinen, jos nyt keveisiin kanuunoihin panee pienen varauksen. Ne olivat kuitenkin talvioloissa ja kaivautuneeseen viholliseen varsin tehottomia, kuten oli monasti huomattu.
Talvisodan ammukset
244
3352
Vastaukset
- menikin yhteen
Mutta koetetaan saada se helpommin luettavaksi tähän.
ASE/ KULUTUS/ JÄLJELLÄ /KÄYTETTÄVISSÄ YHT
KRH 81/ 293 700/ 142 000 /445 7000
KAN/ 409 000 /303 530/ 712 530
HP/ 81 100 /61 380 /142 480
YHT /783 800/ 506 910/ 1 300 710
Kulutus = koko sodan aikana. Jäljellä = 13.3. 40. Käytettävissä yht= ammutut ja jäljellä olevat eli todellinen a-tarvikemäärä sodan aikana. - minäkin olen
yrittänyt esittää. Ampumatarvikkeita oli sodan alkaessa järkyttävän vähän. Porrastuksella pyrittiin takaamaan niiden jonkinmoinen riittävyys, ei suinkaan estämään käyttö. Heikot sytyttimet pahensivat tilannetta, samoin mallikirjavuus, joka vain paheni.
Ellei melko nopeasti olisi saatu eräitä ulkomaisia toimituksia mm. Italiasta ja Ruotsista, olisivat kranut loppuneet armotta.
Tämähän oli yksi syy, miksi Mannerheim halusi erota. Kun hallitus ei edes YH:n aikana halunnut käynnistää sotateollisuutta sai M. tarpeekseen.
Totuushan on, että tuotanto saatiin täyteen käyntiin vasta kesällä -40.- Salomoni
Paradoksi on että tämä sota oli tarpeellinen että sankarillinen sekä Suomen että Neuvostoliiton kannalta. Se loi suomalaisten syvien rivien kansallisen identiteetin (valitettavasti ne jämähtivät tähän lopullisesti) ja toisaalta pelasti Neuvostoliiton tulevassa koitoksessa Hitlerin kanssa ja samalla koko maailman. Realismia omista voimista ja Leningradin puolustus.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8364486
"talvisodan perussyy oli Suomen silloisten poliittisten ja sotilaallisten johtajien harjoittama sotapolitiikka. Kannattaa muistaa, että Suomen hallitus myöhemmin vahvisti talvisodan aikaisen sotapolitiikkansa, kun hallitus natsiliiton huumassaan totesi Yhdysvaltain hallitukselle 11.11.1941 osoittamassaan vastanootissa seuraavasti:
“…Suomi omien luonnollisten turvallisuusnäkökohtiensa perusteella pyrkii tekemään vaarattomiksi ja miehittämään vihollisen hyökkäysasemat v:n 1939 rajojen ulkopuolellakin… Suomelle olisi ollut mitä tähdellisintä puolustuksen tehokkuuden nimessä ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin jo ensimmäisen taisteluvaiheen aikana vv. 1939-40, jos vain Suomen voimat silloin olisivat tähän
Mutta -39 Suomen sotapolitiikan konkreettisena esimerkkinä oli se, että Suomi suoritti käytännössä täydellisen sota-ajan liikekannallepanon, mobilisaation, lokakuussa -39 (YH), jolloin kannakselle ajettiin kuusi divisioonaa, kaksi kolmasosaa Suomen silloisista maavoimien vahvuudesta, eli noin 133 000 miestä, vaikka Neuvostoliiton taholta ei ollut minkäänlaista sodanuhkaa.
Ja karjalan kannasta oltiin kiivaasti linnoitettu ns. Mannerheim-linjan muodossa. Linnoitustöissä oli enimmillään -39 kesällä lähes 70 000 henkilöä.
Eli YH oli käytännössä hyökkäyksellinen toimenpide, eli Suomen armeijan mobilisaation muodossa toteutettu neuvostovastainen sotilaallinen aggressio. Että se siitä ”puolustuksellisuudesta”. Siitä enemmän täällä olevassa viestissäni: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8340654 .
Näin Suomi rikkoi linnoituksillaan ja keskityksillään Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen 1. artiklaa, jossa todetaan mm. ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta, vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.”.
Tilanteiden kehittymistä sotatilanteeksi kärjisti osaltaan se, että suomalaisjohtajat olivat liittäneet Suomen aiemmin Saksan ja talvisodan alla länsivaltojen hyökkäyssuunnitelmiin, eli käytännössä luovuttivat tarvittaessa Suomen alueita länsimaiden tukikohdaksi hyökkäyssodalle Neuvostoliittoon. Suomen ja NL:n tilannetta todella kärjisti se, että Suomi yksipuolisesti katkaisi Moskovan neuvottelut, jossa sopimukseen pääsyllä oltaisiin talvisota vältetty. Kannattaa muistaa, että NL sopimustarjous oli Suomelle varsin reilu!
Näin suomalaisjohtajien ajaman sotapolitiikan aiheuttamassa Suomen ja NL törmäystilanteessa NL totesi nootissaan, että “Keskittämällä Leningradin välittömään läheisyyteen suuren joukon vakinaisia joukkoja ja asettamalla tämän Neuvostoliiton tärkeän elinkeskuksen välittömän uhan alaiseksi, Suomen hallitus on suorittanut Neuvostoliittoa kohtaan vihamielisen teon, joka ei ole sopusoinnussa molempien valtioiden kesken solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen kanssa.”.
Tilanteen purkamiseksi NL ehdotti, että Suomi vetäisi keskityksensä 20—25 kilometrin päähän rajalta, jolloin oltaisiin tilannetta päästy ratkaisemaan hyökymättömyyssopimuksen 5. artiklan mukaisesti, jossa todetaan pyrittävän ratkaisemaan ongelmatilanteet ”…oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää niiden ratkaisuun yksinomaan rauhallisia keinoja.” Tämän Suomi esti rikkomalla 5. artiklaa, eli valehtelemalla vastanootissaan, että Suomen puolella on rajan välittömään läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain rajavartiojoukkoja, vaikka NL:nkin johdossakin tiedettiin suomalaisjoukkojen kuuden divisioonan keskityksistä kannakselle.
Suomen rikkomuksista hyökkäämättömyyssopimusta vastaan tarkemmin täällä olevassa viestissäni: http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6260663/32862525 .
Ja talvisodan sotatoimet alkoi NL virittämällä ns. Mainilan lavastuksella, vaikka ei sitä oltaisi tarvittu, koska jos tarkkoja ollaan Suomen tekemät hyökkäämättömyyssopimuksen rikkomukset antoivat NL:lle kansainvälisoikeudellisesti oikeuden puolustaa itseään Suomen sotilaallisia aggressioita vastaan! Jota YH:kin osoitti. Mutta, kuten olen aiemmin todennut, talvisota oli turha sota. Se oltaisiin voitu välttää, muta se olisi vaatinut Suomelta toisenlaista politiikkaa kuin sotaan johtanutta sotapolitiikkaa. Tai jonkun välittäjän, ehkä Ruotsin? " "
- 1939-1945
>>Talvisodan historian 4. osasta ss. 297-307 löytyy tarkimmat tiedot
- on aivan sama
Varmaan nuo erinomaiset tykkimiehet ovat tehneet vielä tarkempaa työtä kuin tykistöeversti ja historioitsija Eino Tirronen. Muutaman tuhannen heitot noissa luvuissa eivät muuta kokonaisuutta. Jäykkälavettisia en ole ottanut mukaan.
- 1939-1940
on aivan sama kirjoitti:
Varmaan nuo erinomaiset tykkimiehet ovat tehneet vielä tarkempaa työtä kuin tykistöeversti ja historioitsija Eino Tirronen. Muutaman tuhannen heitot noissa luvuissa eivät muuta kokonaisuutta. Jäykkälavettisia en ole ottanut mukaan.
Lukemat on luonnollisesti erilaiset, mutta suuruuskuokka on sama. Se sanotaan tuossa historiikissakin.
Näinhän se on.
Itseäni hieman huvittaa tuo 1.6 miljoonan lukema tuossa Kuhmo-avauksessa. - mikä lipsahdus
1939-1940 kirjoitti:
Lukemat on luonnollisesti erilaiset, mutta suuruuskuokka on sama. Se sanotaan tuossa historiikissakin.
Näinhän se on.
Itseäni hieman huvittaa tuo 1.6 miljoonan lukema tuossa Kuhmo-avauksessa."Itseäni hieman huvittaa tuo 1.6 miljoonan lukema tuossa Kuhmo-avauksessa."
Minua SE HIEMAN HARMITTAA SILLÄ TARKOITIN SODAN AIKANA TEHTYJÄ HANKINTOJA, EN TODELLA KÄYTÖSSÄ OLEVAA MÄÄRÄÄ. KORJASIN SITÄ MONEEN KERTAAN, MUTTA EIHÄN NÄMÄ PÖLJÄT TAJUA MITÄÄN TÄMÄN LUOKAN ASIOISTA. Tyypillinen "osaaja" ei erota kiväärin hylsyä kranaatin sytyttimestä. On vaikea kirjoittaa riittävän yksinkertaisesti, kun sitten vielä tarkoituksella tulkitaan väärin.
Muuten tuo 1,6 miljoonaa ei ole niin suunnaton virhe. Oikea lukuhan on 1,3 miljoonaa.
Mitä lukemiin tulee, niin on aivan selvä, että yleisesityksessä käytetään hieman eri lukuja, kuin aselajihistoriassa. Siihen tietysti kaivetaan kaikki mahdollinen fakta. Yleisteoksessa ei joka detaljia edes tarvita. - Pohjaiskusytytin
mikä lipsahdus kirjoitti:
"Itseäni hieman huvittaa tuo 1.6 miljoonan lukema tuossa Kuhmo-avauksessa."
Minua SE HIEMAN HARMITTAA SILLÄ TARKOITIN SODAN AIKANA TEHTYJÄ HANKINTOJA, EN TODELLA KÄYTÖSSÄ OLEVAA MÄÄRÄÄ. KORJASIN SITÄ MONEEN KERTAAN, MUTTA EIHÄN NÄMÄ PÖLJÄT TAJUA MITÄÄN TÄMÄN LUOKAN ASIOISTA. Tyypillinen "osaaja" ei erota kiväärin hylsyä kranaatin sytyttimestä. On vaikea kirjoittaa riittävän yksinkertaisesti, kun sitten vielä tarkoituksella tulkitaan väärin.
Muuten tuo 1,6 miljoonaa ei ole niin suunnaton virhe. Oikea lukuhan on 1,3 miljoonaa.
Mitä lukemiin tulee, niin on aivan selvä, että yleisesityksessä käytetään hieman eri lukuja, kuin aselajihistoriassa. Siihen tietysti kaivetaan kaikki mahdollinen fakta. Yleisteoksessa ei joka detaljia edes tarvita.Tuon voi todellakin korvata kiväärin patruunalla. Kuinka monta kuvaa siitä pitää esittää, jotta hourailevat professoritkin ottavat suurennuslasin esille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panzergranate_39 - aasin tuntija
Pohjaiskusytytin kirjoitti:
Tuon voi todellakin korvata kiväärin patruunalla. Kuinka monta kuvaa siitä pitää esittää, jotta hourailevat professoritkin ottavat suurennuslasin esille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panzergranate_39Mene nyt jo pois pst-ampumatarvikkeinesi. Kenttätykistön kranaattien sytyttimiä saatika nalleja ei todellakaan korvata millään kiväärin nalleilla. Saat esittää ihan miljoona kuvaa ennen kuin saat noobelinpalkinnon keksinnöstäsi. Kenttätykistön ammuksissa ei käytetä pohjaiskusytyttimiä. Ei nykyisin eikä silloinkaan. Jos luulet tosissasi keksineesi ratkaisun Talvisodan ammuspulaan, voinet väitellä aiheesta tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa?
- Rakenteesta
aasin tuntija kirjoitti:
Mene nyt jo pois pst-ampumatarvikkeinesi. Kenttätykistön kranaattien sytyttimiä saatika nalleja ei todellakaan korvata millään kiväärin nalleilla. Saat esittää ihan miljoona kuvaa ennen kuin saat noobelinpalkinnon keksinnöstäsi. Kenttätykistön ammuksissa ei käytetä pohjaiskusytyttimiä. Ei nykyisin eikä silloinkaan. Jos luulet tosissasi keksineesi ratkaisun Talvisodan ammuspulaan, voinet väitellä aiheesta tohtoriksi Maanpuolustuskorkeakoulussa?
Niiden räjähteen koostumus oli meliniittiä, kaliumpikraattia, ja vuolukivijauhetta stabilointiaineena. Seos oli iskuherkkää, joten erillistä nallia ei tarvittu. Sisäpintaoli tinattu tai lakeerattu kuparinen räjähdekapseli, täynnä jauhemaista räjähdettä upotettuna täytelyijyyn porattuun syvennykseen. Kuvaan on piirretty myös metallinen vaippa
- Oisko näin?
Pohjaiskusytytin kirjoitti:
Tuon voi todellakin korvata kiväärin patruunalla. Kuinka monta kuvaa siitä pitää esittää, jotta hourailevat professoritkin ottavat suurennuslasin esille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panzergranate_39Taidat sekoilla nalleissa ja sytyttimissä?
http://www.pkymasehist.fi/piiskatykki.html
Hylsyn kantamerkintöjä. Huom. nallina kiväärin hylsy
http://www.pkymasehist.fi/piisk06.jpg - Nalleistakin
Oisko näin? kirjoitti:
Taidat sekoilla nalleissa ja sytyttimissä?
http://www.pkymasehist.fi/piiskatykki.html
Hylsyn kantamerkintöjä. Huom. nallina kiväärin hylsy
http://www.pkymasehist.fi/piisk06.jpgJotain. Tuo tuubi, joka toimii sytyttimenä ei tarvitse nallia. Nalli voi toimia varmistimena ettei laukea putkeen.
- Tässä totuus!
Summaan eikä muile tärkeille paikoille koska Ylin Johto halusi rintamien murtuvan ja joukkojemme joutuvan perääntymään. Tällöin N-liitto voisi jotain saavutettuaaan tehdä kunniakkaan rauhan ja Suomen miehet eivät ehtisi kaatua aivan kaikki.
Kyseessä oli melko ovela taktiikka, joka puri. Uskomatonta mutta totta. Näin saatiin sota loppumaan ennenkuin menetimme kaatuneina 100 000 miestä ja haavottuneina 200 000. Se olisi ollut Suomen kansan loppu.- salajuonen
TÖRKEÄ SALAJUONI!
" Kyseessä oli melko ovela taktiikka, joka puri. Uskomatonta mutta totta. "
Yhdyn edelliseen. Summan annettiin murtua Suomen ja Saksan yhteisen Barbarossa operaation vuoksi.
Suomalaiset pelasivat salaa, tahallaan ja vielä Summassa. Siellä alkoi peli Suomen ja Saksan liitoutumisen tiellä. Ei oikein iletty tehdä rauhaa, eli lopettaa sotatoimia Neuvostoliittoa vastaan, kuten Göring oli jo komentanut (Tehkää rauha mihin hintaan tahansa). Sodanjohto jätti Summan rintaman ilman tykistön ammuksia aivan tarkoituksella. Erityisen törkeää oli tuhota samaan aikaan Kuhmon motteja, tuhansilla kranaateilla, kun vihollinen teki läpimurtoaan Summassa. Jos Summa olisi kestänyt ja NL ei olisi pystynyt uhkaamaan kansallista olemassaoloamme, sota olisi pitkittynyt ja länsivallat Saksan viholliset olisivat ehtineet Narvikin kautta avuksemme. Mutta strategiamme lähtikin kavalasti jo tiedossa olleen Saksan ja Suomen liittoutumisen tielle. Länsivaltojen tulo Pohjolaan tuli estää.
Summan annettiin murtua tahallaan Saksan sodanpäämäärien vuoksi. Saksa sai syyn invaasioonsa Skandinaviaan. Historia osoittaa kiistattomasti tosiasian, että ilman neuvostojoukkoja Karjalassa ja Hangossa ei Saksalaisia joukkoja olisi koskaan astunut maamme kamaralle. - Kustaan länteen
Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Nyt samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivätyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita!
Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se honung-konung -kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"... - Ecce homo
Kustaan länteen kirjoitti:
Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Nyt samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivätyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita!
Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se honung-konung -kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."
Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös: Pauli Kruhse.
Oliko Kustaa V tralalalaa? Niin on jos siltä näyttää sanoi Kekkonenkin...
http://gayfortoday.blogspot.com/2007/06/gustaf-v-of-sweden.html
Ruotsista ja viime sodista puhutaessa pitää AINA muistaa taikasanat KUULALAAKERIT JA HAMMASKULTA!
Vanha hyvä aihe ja aina löytyy SKF Ruotsi ja kuulalaakerit ja natsikulta palkkioina "urheille ruotsalaisille"!
http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm
Natsi ja natsin kaverit: Isoisä ja kruununprinssi Paksun Hermannnin kahtapuolen:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Fil:Gustavgoring1939.JPG
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_V - väite tosiaan!
Vai halusi ylijohto rintaman murtuvan käskiessään pitää asemat hinnalla millä hyvänsä, vaikka loppuun uupunut ja kaikesta materiaalista pulaa kärsivä armeija taisteli jo yli-inhimisellä sitkeydellä. Ylijohto halusi rintamien pitävän, jotta rauhanehdot olisivat siedettävät. Eihän ne olleet.
Sota loppui, koska ratkaisevan murtumisen pelättiin tapahtuvan millä hetkellä hyvänsä. Rauha tehtiin sotilasjohdon suosituksesta.
Esität siis täysin paikkaansa pitämätöntä puppua. - Mistä keksit?
salajuonen kirjoitti:
TÖRKEÄ SALAJUONI!
" Kyseessä oli melko ovela taktiikka, joka puri. Uskomatonta mutta totta. "
Yhdyn edelliseen. Summan annettiin murtua Suomen ja Saksan yhteisen Barbarossa operaation vuoksi.
Suomalaiset pelasivat salaa, tahallaan ja vielä Summassa. Siellä alkoi peli Suomen ja Saksan liitoutumisen tiellä. Ei oikein iletty tehdä rauhaa, eli lopettaa sotatoimia Neuvostoliittoa vastaan, kuten Göring oli jo komentanut (Tehkää rauha mihin hintaan tahansa). Sodanjohto jätti Summan rintaman ilman tykistön ammuksia aivan tarkoituksella. Erityisen törkeää oli tuhota samaan aikaan Kuhmon motteja, tuhansilla kranaateilla, kun vihollinen teki läpimurtoaan Summassa. Jos Summa olisi kestänyt ja NL ei olisi pystynyt uhkaamaan kansallista olemassaoloamme, sota olisi pitkittynyt ja länsivallat Saksan viholliset olisivat ehtineet Narvikin kautta avuksemme. Mutta strategiamme lähtikin kavalasti jo tiedossa olleen Saksan ja Suomen liittoutumisen tielle. Länsivaltojen tulo Pohjolaan tuli estää.
Summan annettiin murtua tahallaan Saksan sodanpäämäärien vuoksi. Saksa sai syyn invaasioonsa Skandinaviaan. Historia osoittaa kiistattomasti tosiasian, että ilman neuvostojoukkoja Karjalassa ja Hangossa ei Saksalaisia joukkoja olisi koskaan astunut maamme kamaralle.Göringin viestillä ei ollut merkitystä. Suomi teki omat ratkaisunsa, koska länsiapua ei ollut tulossakaan.
Barbarossan suunnittelu alkoi kesällä -40. Suomi sai ensimmäiset vihit vasta loppuvuonna -40 ja alkuvuodesta -41. Barbarossa-suunnitelman nimikin saatiin tietäävasta sodan alettua.
Summan rintama oli tietysti ammustäydennyksen etusijalla. Sinne mm. toimitettiin ulkomailta saatu kalustoa, jolle oli ampumatarvikkeita. Taistelu ei ollut Summan murtumisesta kiini, vaan voimien ja materiaalin loppumisesta. Kuhmossa käytettiin 9 000 kranaattia. Summassa ammuttiin noin 3 000 päivässä. Kuhmon kranaattien siirto Summaan ei olisi tilannetta muuttanut.
Se on totta, että Talvisota johti jatkosotaan. Ilman Saksan tukemaa NL:n hyökkäystä Suomeen, ei Suomi olisi mennyt Saksan rinnalle. - totta totta
väite tosiaan! kirjoitti:
Vai halusi ylijohto rintaman murtuvan käskiessään pitää asemat hinnalla millä hyvänsä, vaikka loppuun uupunut ja kaikesta materiaalista pulaa kärsivä armeija taisteli jo yli-inhimisellä sitkeydellä. Ylijohto halusi rintamien pitävän, jotta rauhanehdot olisivat siedettävät. Eihän ne olleet.
Sota loppui, koska ratkaisevan murtumisen pelättiin tapahtuvan millä hetkellä hyvänsä. Rauha tehtiin sotilasjohdon suosituksesta.
Esität siis täysin paikkaansa pitämätöntä puppua.tottakai ylijohto käskee tapella. Eihän ne voineeta sanoa, että nyt ukot alkakaa juosta ja lujaa. Pysähtyä tarttee vasta Pohjanlahteen.
M-heim tiesi, että naapuri ei lopeta sotaa arvovaltansa ja kunniansa takia ennenkuin se on jotain näkyvää saavuttanut. Perääntymiskäskyä Summasta ei voitu antaa niin kauan kuin asemissa pysyttiin. Ainoa tapa saada ukot perääntymään oli lopettaa niiltä ammukset. Myöskin asemissa pysyen olisi Suomen armeija jauhettu kesään mennessä olemattomiin. Katsos, neukku olisi lisännyt tykistöään ja hyökkäyksiään koko ajan ja siitä olisi tullut Suomen Verdun. - Talvisodassa
Kustaan länteen kirjoitti:
Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Nyt samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivätyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita!
Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se honung-konung -kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...Suomea enemmän kuin mikään muu maa. Varsinaisiin sotatoimiin se ei halunnut ryhtyä, koska silloin uhkasi sota sekä Saksan että NL:n kanssa. Ruotsi katsoi siis omaa etuaan.
Ruotsista saatiin aseita ja ampumatarvikkeita jopa niin, että Ruotsille jäi vain viisi panssarintorjuntatykkiä itselleen.
Ilman Ruotsin apua olisi mm. lentokonetoimitukset olleet käytännössä mahdottomia.
Tuo sytytinväite on samaa puppua kuin kaikki muukin. - ja armeija
Ecce homo kirjoitti:
Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."
Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös: Pauli Kruhse.
Oliko Kustaa V tralalalaa? Niin on jos siltä näyttää sanoi Kekkonenkin...
http://gayfortoday.blogspot.com/2007/06/gustaf-v-of-sweden.html
Ruotsista ja viime sodista puhutaessa pitää AINA muistaa taikasanat KUULALAAKERIT JA HAMMASKULTA!
Vanha hyvä aihe ja aina löytyy SKF Ruotsi ja kuulalaakerit ja natsikulta palkkioina "urheille ruotsalaisille"!
http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm
Natsi ja natsin kaverit: Isoisä ja kruununprinssi Paksun Hermannnin kahtapuolen:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Fil:Gustavgoring1939.JPG
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Volivat valmiita auttamaan Suomea. Tiellä oli Hanssonin johtama demarivoittoinen hallitus, joka ei halunnut sitoa Ruotsia sotaan Suomen takia.
Kaikki tuo muu on tyhjää höoinää. - koska NL
totta totta kirjoitti:
tottakai ylijohto käskee tapella. Eihän ne voineeta sanoa, että nyt ukot alkakaa juosta ja lujaa. Pysähtyä tarttee vasta Pohjanlahteen.
M-heim tiesi, että naapuri ei lopeta sotaa arvovaltansa ja kunniansa takia ennenkuin se on jotain näkyvää saavuttanut. Perääntymiskäskyä Summasta ei voitu antaa niin kauan kuin asemissa pysyttiin. Ainoa tapa saada ukot perääntymään oli lopettaa niiltä ammukset. Myöskin asemissa pysyen olisi Suomen armeija jauhettu kesään mennessä olemattomiin. Katsos, neukku olisi lisännyt tykistöään ja hyökkäyksiään koko ajan ja siitä olisi tullut Suomen Verdun.sai rauhanehdoilla sen, mitä ei asein saanut. Suomi ei pystynyt jatkamaan sotaa. Jos olisi jatkettu, olisi todella voitu joutua vetäytymään ainakin Kymijoelle, ehkä kauemmas. Länsivaltain apu olisi tyrehtynyt Ruotsinj a Norjan vastustukseen ja todennäköisesti Saksa olisi hyökännyt aiemmin kuin nyt tapahtui.
Muuten juttusi ovat näille palstoille tyypillistä höpöä. - Ruotsi petturina
Talvisodassa kirjoitti:
Suomea enemmän kuin mikään muu maa. Varsinaisiin sotatoimiin se ei halunnut ryhtyä, koska silloin uhkasi sota sekä Saksan että NL:n kanssa. Ruotsi katsoi siis omaa etuaan.
Ruotsista saatiin aseita ja ampumatarvikkeita jopa niin, että Ruotsille jäi vain viisi panssarintorjuntatykkiä itselleen.
Ilman Ruotsin apua olisi mm. lentokonetoimitukset olleet käytännössä mahdottomia.
Tuo sytytinväite on samaa puppua kuin kaikki muukin.>Tuo sytytinväite on samaa puppua kuin kaikki muukin<
Vaan kun ei ole. Kyse oli melko lailla varmasti aivan tietoisesta toiminnasta. Ei kait ne 8000 ruotsalaista vapaaehtoistakaan olisi muuten "ehtineet" Sallan rintamalle VAIN vajaat 2 viikkoa ennen sodan loppua?
Bror Laurlan kirjat on karua luettavaa, mutta suosittelen sinullekin silmien avaamista Ruotsin suhteen. Tie talvisodan rauhaan -kirja antaa karun kuvan Ruotsin toimista Suomen suhteen. Länsiapu tulpattiin ja muuta apua hidastettiin kaikella tavoin. Ruotsin rautatiet uhattiin "kääriä rullalle ja vaunut ajaa ennemmin mereen kuin kuskata länsiapua Suomelle"...
Bror Laurla Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978
Bror Laurla Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982
Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986
Tämä on hieno sivusto dokumentteineen:
http://www.histdoc.net/historia/historia.html - nakkikioskilla
Mistä keksit? kirjoitti:
Göringin viestillä ei ollut merkitystä. Suomi teki omat ratkaisunsa, koska länsiapua ei ollut tulossakaan.
Barbarossan suunnittelu alkoi kesällä -40. Suomi sai ensimmäiset vihit vasta loppuvuonna -40 ja alkuvuodesta -41. Barbarossa-suunnitelman nimikin saatiin tietäävasta sodan alettua.
Summan rintama oli tietysti ammustäydennyksen etusijalla. Sinne mm. toimitettiin ulkomailta saatu kalustoa, jolle oli ampumatarvikkeita. Taistelu ei ollut Summan murtumisesta kiini, vaan voimien ja materiaalin loppumisesta. Kuhmossa käytettiin 9 000 kranaattia. Summassa ammuttiin noin 3 000 päivässä. Kuhmon kranaattien siirto Summaan ei olisi tilannetta muuttanut.
Se on totta, että Talvisota johti jatkosotaan. Ilman Saksan tukemaa NL:n hyökkäystä Suomeen, ei Suomi olisi mennyt Saksan rinnalle." Göringin viestillä ei ollut merkitystä
Tottakai viestillä oli merkitystä. Suomi ei voinut päätäpahkaa antautua kesken hyvin edenneen puolustustaistelun. Koko maailma olisi heti huomannut saksalaismarsalkan puuttumisen peliin. Nyt piti osata ja salata Göringin antama lupaus. Suomalaiset tahallaan laittoivat heikot Suomenruotsalaiset yksinään pääpuolustulinjalle Summaan. Suomenruotsalaiset pitivät puoliaan ulman vaihtoa etulinjassa viikko tolkulla, jolloin sodanjohtomme alkoi hermostua. Nyt estettiin tykistöltä kranaattien saanti joka vasta alkoi tehota.
Siilasvuo oli kuormannut kaikki Kuhmon kranaatit kuljetusvalmiiksi Summaan, mutta päämaja esti niiden liikkellelähdön vetoamalla rautateiden ylikuormitustilaan. Siilasvuon oli pakko kylvää ko. kranaatit puolustuskyvyttömien venäläisten niskaan, niin kutsutuissa Kuhmon suuressa mottitaisteluissa.
Nyt kaikki eteni kuten Saksan ja Suomen ylin sodanjohto oli kaavaillut. Summan rintamalta annettiin koko maailmalle propagandistista tietoa sen murtumisesta, joka legenda elää vieläkin sen seurauksena erittäin vahvana. Kuitenkin oikeasti Summan annettiin vain taipua vain sen verran mitä oli tarpeen. Tämä taitaa olla yksi 2MS suurimpia huijauksia jonka pääarkkitehti oli Herman Göring. Ryti, Mannerheim ja Tanner jatkoivat Göringin johtamalla tiellä heti Moskovan rauhan sopimuksen, musteen edes ehtimättä kuivua. Barbarossa oli syy siihen miksi Summan annettiin taipua.
>>Talvisodan neuvot
Saksan ja Neuvostoliiton välinen Molotov–Ribbentrop-sopimus esti Saksaa julkisesti tukemasta Suomea talvisodan aikana. Suomen tuleva Berliinin lähettiläs Toivo Kivimäki lähetettiin kuitenkin helmikuussa 1940 Berliiniin hakemaan Saksalta tukea sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suhtautuminen oli aluksi nihkeää, mutta tilanne muuttui äkisti Suomen ilmoitettua aikeestaan hyväksyä liittoutuneiden avuntarjous.[2] Kivimäelle järjestettiin kiireesti 22. helmikuutta tapaaminen Göringin kanssa. Ragnar Nordströmin 1940-luvun lopulla kirjoittamien muistelmien mukaan[3][4] Göring antoi Kivimäelle lupauksen Saksan tulevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.[2]
»Muistakaa, että teidän on tehtävä rauha millä ehdoin tahansa. Takaan, että kun lyhyen ajan kuluttua lähdemme sotaan Venäjää vastaan, saatte kaiken takaisin korkoineen.»
Göringille myönnetiin juhannuksena 1941, kolme päivää Operaatio Barbarossan alkamisen jälkeen Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen. Kunniamerkin luovutti Berliinissä suurlähettiläs Kivimäki.[5] Ulkoministeri Rolf Wittingille lähettämässään "hyvä veli" -kirjeessä Kivimäki kuvaa luovutustilaisuutta.[6][5][7] Hän kiittää Göringiä talvisodan aikaisesta neuvosta ja "koron kanssa"[8] lupauksesta. Heikki Ylikangas arvioi, että kunniamerkin luovuttamien Göringille on jo yksin osoitus Göringin lupauksen merkityksessä talvisodan päättäneissä neuvotteluissa. Hän myös arvioi, että Saksa oli tulkinnut Suomen ratkaisut seuraukseksi siitä, että Göringin ilmoitus otettiin vakavasti ja että sitä noudatettiin. - jatkuu!!!
Ruotsi petturina kirjoitti:
>Tuo sytytinväite on samaa puppua kuin kaikki muukin<
Vaan kun ei ole. Kyse oli melko lailla varmasti aivan tietoisesta toiminnasta. Ei kait ne 8000 ruotsalaista vapaaehtoistakaan olisi muuten "ehtineet" Sallan rintamalle VAIN vajaat 2 viikkoa ennen sodan loppua?
Bror Laurlan kirjat on karua luettavaa, mutta suosittelen sinullekin silmien avaamista Ruotsin suhteen. Tie talvisodan rauhaan -kirja antaa karun kuvan Ruotsin toimista Suomen suhteen. Länsiapu tulpattiin ja muuta apua hidastettiin kaikella tavoin. Ruotsin rautatiet uhattiin "kääriä rullalle ja vaunut ajaa ennemmin mereen kuin kuskata länsiapua Suomelle"...
Bror Laurla Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978
Bror Laurla Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982
Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986
Tämä on hieno sivusto dokumentteineen:
http://www.histdoc.net/historia/historia.htmlRuotsalaiset vapaaehtoiset oli ensin koottava, koulutettava, organisoitava ja varustettava. Se ei käy hetkessä.Rintamalle ehti vain 2 000 miehen osasto. Mitään viivyttelyä ei tapahtunut.
Jos Ruotsissa jotain hidastelua tapahtui, niin se oli äärivasemmiston toimia ja demarien välinpitämättömyyttä. Kansan enemmistö halusi tukea Suopmea,. mutta ei sotaa.
Rautateiden "rullaaminen" koski Narvikin rataa. Sitä kautta ei materiaalia tuotu, vaan lähinnä Göteborgista Haapa4rantaan tai Tukholmaan.
Laurlan kirjat ovat yksipuolisia. Hän ei ole tutkija. - Ryhmä 33
Kustaan länteen kirjoitti:
Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Nyt samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivätyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita!
Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se honung-konung -kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Suomenruotsalaisluopiot vuoti tiedot Tukholman sanomalehtiin ja sitä kautta koko maailman tietoon.
STT:n johtoa tuomittiin tietovuodosta, mutta eiköhän asialla olleet samat luopiot kuin Jatkosodan Rauhanoppositiossa eli Ryhmä 33 tunnettu isänmaanpetturisakki.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8586731
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmenkymmenenkolmen_kirjelmä - rajojen osalta
Ryhmä 33 kirjoitti:
Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Suomenruotsalaisluopiot vuoti tiedot Tukholman sanomalehtiin ja sitä kautta koko maailman tietoon.
STT:n johtoa tuomittiin tietovuodosta, mutta eiköhän asialla olleet samat luopiot kuin Jatkosodan Rauhanoppositiossa eli Ryhmä 33 tunnettu isänmaanpetturisakki.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8586731
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmenkymmenenkolmen_kirjelmäNK:n sotilasjohdon minimivaatimus. Ruotsilla ei asiassa ollut merkitystä. Puna-armeijan kunnia oli pekastettava ja katastrofille saatava jokin selitys. Nyt se oli mahtavan Mannerheimlinjan murtaminen lämsimaisesta avusta huolimtaa. Eihän siihen kukaan uskonut.
- puhtaan satuilun
nakkikioskilla kirjoitti:
" Göringin viestillä ei ollut merkitystä
Tottakai viestillä oli merkitystä. Suomi ei voinut päätäpahkaa antautua kesken hyvin edenneen puolustustaistelun. Koko maailma olisi heti huomannut saksalaismarsalkan puuttumisen peliin. Nyt piti osata ja salata Göringin antama lupaus. Suomalaiset tahallaan laittoivat heikot Suomenruotsalaiset yksinään pääpuolustulinjalle Summaan. Suomenruotsalaiset pitivät puoliaan ulman vaihtoa etulinjassa viikko tolkulla, jolloin sodanjohtomme alkoi hermostua. Nyt estettiin tykistöltä kranaattien saanti joka vasta alkoi tehota.
Siilasvuo oli kuormannut kaikki Kuhmon kranaatit kuljetusvalmiiksi Summaan, mutta päämaja esti niiden liikkellelähdön vetoamalla rautateiden ylikuormitustilaan. Siilasvuon oli pakko kylvää ko. kranaatit puolustuskyvyttömien venäläisten niskaan, niin kutsutuissa Kuhmon suuressa mottitaisteluissa.
Nyt kaikki eteni kuten Saksan ja Suomen ylin sodanjohto oli kaavaillut. Summan rintamalta annettiin koko maailmalle propagandistista tietoa sen murtumisesta, joka legenda elää vieläkin sen seurauksena erittäin vahvana. Kuitenkin oikeasti Summan annettiin vain taipua vain sen verran mitä oli tarpeen. Tämä taitaa olla yksi 2MS suurimpia huijauksia jonka pääarkkitehti oli Herman Göring. Ryti, Mannerheim ja Tanner jatkoivat Göringin johtamalla tiellä heti Moskovan rauhan sopimuksen, musteen edes ehtimättä kuivua. Barbarossa oli syy siihen miksi Summan annettiin taipua.
>>Talvisodan neuvot
Saksan ja Neuvostoliiton välinen Molotov–Ribbentrop-sopimus esti Saksaa julkisesti tukemasta Suomea talvisodan aikana. Suomen tuleva Berliinin lähettiläs Toivo Kivimäki lähetettiin kuitenkin helmikuussa 1940 Berliiniin hakemaan Saksalta tukea sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suhtautuminen oli aluksi nihkeää, mutta tilanne muuttui äkisti Suomen ilmoitettua aikeestaan hyväksyä liittoutuneiden avuntarjous.[2] Kivimäelle järjestettiin kiireesti 22. helmikuutta tapaaminen Göringin kanssa. Ragnar Nordströmin 1940-luvun lopulla kirjoittamien muistelmien mukaan[3][4] Göring antoi Kivimäelle lupauksen Saksan tulevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.[2]
»Muistakaa, että teidän on tehtävä rauha millä ehdoin tahansa. Takaan, että kun lyhyen ajan kuluttua lähdemme sotaan Venäjää vastaan, saatte kaiken takaisin korkoineen.»
Göringille myönnetiin juhannuksena 1941, kolme päivää Operaatio Barbarossan alkamisen jälkeen Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen. Kunniamerkin luovutti Berliinissä suurlähettiläs Kivimäki.[5] Ulkoministeri Rolf Wittingille lähettämässään "hyvä veli" -kirjeessä Kivimäki kuvaa luovutustilaisuutta.[6][5][7] Hän kiittää Göringiä talvisodan aikaisesta neuvosta ja "koron kanssa"[8] lupauksesta. Heikki Ylikangas arvioi, että kunniamerkin luovuttamien Göringille on jo yksin osoitus Göringin lupauksen merkityksessä talvisodan päättäneissä neuvotteluissa. Hän myös arvioi, että Saksa oli tulkinnut Suomen ratkaisut seuraukseksi siitä, että Göringin ilmoitus otettiin vakavasti ja että sitä noudatettiin.puolelle. Ylikankaan on tässäkin asiassa osoitettu olleen väärässä. Kunniamerkki sodan jälkkeen oli yritys saad Göring valtioliiton puolelle ynnä antamaan tietoja Saksan suunnitelmista. Hänhän oli estänyt Hitleriä hyökkäämästä Ruotsiin.
- 105
rajojen osalta kirjoitti:
NK:n sotilasjohdon minimivaatimus. Ruotsilla ei asiassa ollut merkitystä. Puna-armeijan kunnia oli pekastettava ja katastrofille saatava jokin selitys. Nyt se oli mahtavan Mannerheimlinjan murtaminen lämsimaisesta avusta huolimtaa. Eihän siihen kukaan uskonut.
>>NK:n sotilasjohdon minimivaatimus. Ruotsilla ei asiassa ollut merkitystä.
- perustietoja!
105 kirjoitti:
>>NK:n sotilasjohdon minimivaatimus. Ruotsilla ei asiassa ollut merkitystä.
NL saneli rajan kulun ja muut rauhan ehdot sellaisina kuin ne oli ilmoitettu 8.3. 40.. Suomelle ei annettu edes puheenvuoroa. Ruotsi ei ollut neuvottelujen osapuoli.
Et todellakaan ole vähimmässäkään määrin selvillä edes perusasioista. - palstalla?
nakkikioskilla kirjoitti:
" Göringin viestillä ei ollut merkitystä
Tottakai viestillä oli merkitystä. Suomi ei voinut päätäpahkaa antautua kesken hyvin edenneen puolustustaistelun. Koko maailma olisi heti huomannut saksalaismarsalkan puuttumisen peliin. Nyt piti osata ja salata Göringin antama lupaus. Suomalaiset tahallaan laittoivat heikot Suomenruotsalaiset yksinään pääpuolustulinjalle Summaan. Suomenruotsalaiset pitivät puoliaan ulman vaihtoa etulinjassa viikko tolkulla, jolloin sodanjohtomme alkoi hermostua. Nyt estettiin tykistöltä kranaattien saanti joka vasta alkoi tehota.
Siilasvuo oli kuormannut kaikki Kuhmon kranaatit kuljetusvalmiiksi Summaan, mutta päämaja esti niiden liikkellelähdön vetoamalla rautateiden ylikuormitustilaan. Siilasvuon oli pakko kylvää ko. kranaatit puolustuskyvyttömien venäläisten niskaan, niin kutsutuissa Kuhmon suuressa mottitaisteluissa.
Nyt kaikki eteni kuten Saksan ja Suomen ylin sodanjohto oli kaavaillut. Summan rintamalta annettiin koko maailmalle propagandistista tietoa sen murtumisesta, joka legenda elää vieläkin sen seurauksena erittäin vahvana. Kuitenkin oikeasti Summan annettiin vain taipua vain sen verran mitä oli tarpeen. Tämä taitaa olla yksi 2MS suurimpia huijauksia jonka pääarkkitehti oli Herman Göring. Ryti, Mannerheim ja Tanner jatkoivat Göringin johtamalla tiellä heti Moskovan rauhan sopimuksen, musteen edes ehtimättä kuivua. Barbarossa oli syy siihen miksi Summan annettiin taipua.
>>Talvisodan neuvot
Saksan ja Neuvostoliiton välinen Molotov–Ribbentrop-sopimus esti Saksaa julkisesti tukemasta Suomea talvisodan aikana. Suomen tuleva Berliinin lähettiläs Toivo Kivimäki lähetettiin kuitenkin helmikuussa 1940 Berliiniin hakemaan Saksalta tukea sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suhtautuminen oli aluksi nihkeää, mutta tilanne muuttui äkisti Suomen ilmoitettua aikeestaan hyväksyä liittoutuneiden avuntarjous.[2] Kivimäelle järjestettiin kiireesti 22. helmikuutta tapaaminen Göringin kanssa. Ragnar Nordströmin 1940-luvun lopulla kirjoittamien muistelmien mukaan[3][4] Göring antoi Kivimäelle lupauksen Saksan tulevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.[2]
»Muistakaa, että teidän on tehtävä rauha millä ehdoin tahansa. Takaan, että kun lyhyen ajan kuluttua lähdemme sotaan Venäjää vastaan, saatte kaiken takaisin korkoineen.»
Göringille myönnetiin juhannuksena 1941, kolme päivää Operaatio Barbarossan alkamisen jälkeen Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen. Kunniamerkin luovutti Berliinissä suurlähettiläs Kivimäki.[5] Ulkoministeri Rolf Wittingille lähettämässään "hyvä veli" -kirjeessä Kivimäki kuvaa luovutustilaisuutta.[6][5][7] Hän kiittää Göringiä talvisodan aikaisesta neuvosta ja "koron kanssa"[8] lupauksesta. Heikki Ylikangas arvioi, että kunniamerkin luovuttamien Göringille on jo yksin osoitus Göringin lupauksen merkityksessä talvisodan päättäneissä neuvotteluissa. Hän myös arvioi, että Saksa oli tulkinnut Suomen ratkaisut seuraukseksi siitä, että Göringin ilmoitus otettiin vakavasti ja että sitä noudatettiin."Nyt estettiin tykistöltä kranaattien saanti joka vasta alkoi tehota.
Siilasvuo oli kuormannut kaikki Kuhmon kranaatit kuljetusvalmiiksi Summaan, mutta päämaja esti niiden liikkellelähdön vetoamalla rautateiden ylikuormitustilaan. Siilasvuon oli pakko kylvää ko. kranaatit puolustuskyvyttömien venäläisten niskaan, niin kutsutuissa Kuhmon suuressa mottitaisteluissa."
Nyt menee jo reilusti yli palstan tavanmukaisen valehtelun ja vääristelyn.Suomen tykistö käytti maaliskuussa 178 100 laukausta eli noin 14 800 päivässä. Tästä Summan-Viipurin suunnan tykistökeskittymä ( 6 patteristoa ym) käytti päivittäin yli 3 000 ls yhden divisioonan kaistalla, koko painopistesuunnassa noin 10 000 ls/pv. Kranaattien siirto Kuhmosta olisi ollut järjetöntä, sillä kaliiperit eivät sopineet. Yksikään rintamakomentaja ei luovu tarvikkeista vapaaehtoisesti. Juttusi on satua ja sellaiseksikin järjetön.
Suomen ja Saksan yleisesikuntien välillä ei ollut minkäänlaista yhteyttä Talvisodan aikana, eikä yleensäkään ennen syksyä -40.
Ylikankaan kanssa teitä on kaksi satusetää. Ylikangas uskoo keksimiinsä juttuihin. Niinkö sinäkin? Valiettavasti hyväkin tarina kaipaisi jonkin sortin todisteita. Niitä sinulla on yhtä vähän kuin Ylikankaalla.
Suomi tuotti tuolloin 7 000- 10 000 kranaattia päivässä ja ammuksia oli 13.3. 40 noin 500 000. Koko tarina Kuhmon kranaattien käytöstä sodan ratkaisemiseksi on näillä palstoilla keitelty asiantuntematon satu. - eikä tosi
Mistä keksit? kirjoitti:
Göringin viestillä ei ollut merkitystä. Suomi teki omat ratkaisunsa, koska länsiapua ei ollut tulossakaan.
Barbarossan suunnittelu alkoi kesällä -40. Suomi sai ensimmäiset vihit vasta loppuvuonna -40 ja alkuvuodesta -41. Barbarossa-suunnitelman nimikin saatiin tietäävasta sodan alettua.
Summan rintama oli tietysti ammustäydennyksen etusijalla. Sinne mm. toimitettiin ulkomailta saatu kalustoa, jolle oli ampumatarvikkeita. Taistelu ei ollut Summan murtumisesta kiini, vaan voimien ja materiaalin loppumisesta. Kuhmossa käytettiin 9 000 kranaattia. Summassa ammuttiin noin 3 000 päivässä. Kuhmon kranaattien siirto Summaan ei olisi tilannetta muuttanut.
Se on totta, että Talvisota johti jatkosotaan. Ilman Saksan tukemaa NL:n hyökkäystä Suomeen, ei Suomi olisi mennyt Saksan rinnalle.....Summassa ammuttiin noin 3 000 päivässä......
Olen lukenut jo kauan sitten kirjan, nimeä en muista, jossa kuvattiin Summan taistelut aivan tarkkaan. Ammuskiintiö tykkiä kohden oli luokkaa 20-30 kpl/päivä. Tykkejä ei ollut niin paljon, että olisi tuolla kiintiöllä saatu päivässä kulumaan 3000.
Jos kerran suuria joukkojen keskityksiä jouduttiin häiritseen konekiväärien kaaritulella kranaattien puutteessa niin tuo 3000 ei voi pitää paikkaansa. Ilmeisesti tiedon on kertonut uutistoimisto Tass. - etkö todella tiedä?
eikä tosi kirjoitti:
....Summassa ammuttiin noin 3 000 päivässä......
Olen lukenut jo kauan sitten kirjan, nimeä en muista, jossa kuvattiin Summan taistelut aivan tarkkaan. Ammuskiintiö tykkiä kohden oli luokkaa 20-30 kpl/päivä. Tykkejä ei ollut niin paljon, että olisi tuolla kiintiöllä saatu päivässä kulumaan 3000.
Jos kerran suuria joukkojen keskityksiä jouduttiin häiritseen konekiväärien kaaritulella kranaattien puutteessa niin tuo 3000 ei voi pitää paikkaansa. Ilmeisesti tiedon on kertonut uutistoimisto Tass.Summassa ammutiin tilastojen mukaan kiivaina päivänä helmikuussa 3 000 - 3 300 laukausta päivässä kenttätykeillä ja heittimilla. Kenttätykkejä oli käytössä keskimäärin 70-80 ( 6-7 patteristoa) ja heittimiä keskimäärin 27. Täalle putkimäärälle tuo maksimi tekee noin 30 ls/pv. Oli tietysti päiviä, jolloin tuotakaan määrää ei ollut käytössä.
Viimeisen kuukauden aikana ammuttiin Summan - Viipurin suunnassa noin 75 000 kranaattia tykeillä ( pääasiassa kevyet kanuunat) ja heittimillä. Monin verroin enemmän olisi pitänyt olla.
Varsinainen ongelma ei ollut vain kranaatit, vaan miestappiot ja täydellinen uupumus sekä erittäin puutteellinen panssarintorjunta. Ilmatorjuntaa taas ei ollut lainkaan, jolloin valoisana aikana ei voinut tehdä juuri muuta kuin odottaa.
Omasta päästä kehiteltyjen harhojen tilalle voisit hankkia tietoa lukemalla esimerkiksi Talvisodan historian Summaa käsittelevät kohdat. - Kirjan katsoja
palstalla? kirjoitti:
"Nyt estettiin tykistöltä kranaattien saanti joka vasta alkoi tehota.
Siilasvuo oli kuormannut kaikki Kuhmon kranaatit kuljetusvalmiiksi Summaan, mutta päämaja esti niiden liikkellelähdön vetoamalla rautateiden ylikuormitustilaan. Siilasvuon oli pakko kylvää ko. kranaatit puolustuskyvyttömien venäläisten niskaan, niin kutsutuissa Kuhmon suuressa mottitaisteluissa."
Nyt menee jo reilusti yli palstan tavanmukaisen valehtelun ja vääristelyn.Suomen tykistö käytti maaliskuussa 178 100 laukausta eli noin 14 800 päivässä. Tästä Summan-Viipurin suunnan tykistökeskittymä ( 6 patteristoa ym) käytti päivittäin yli 3 000 ls yhden divisioonan kaistalla, koko painopistesuunnassa noin 10 000 ls/pv. Kranaattien siirto Kuhmosta olisi ollut järjetöntä, sillä kaliiperit eivät sopineet. Yksikään rintamakomentaja ei luovu tarvikkeista vapaaehtoisesti. Juttusi on satua ja sellaiseksikin järjetön.
Suomen ja Saksan yleisesikuntien välillä ei ollut minkäänlaista yhteyttä Talvisodan aikana, eikä yleensäkään ennen syksyä -40.
Ylikankaan kanssa teitä on kaksi satusetää. Ylikangas uskoo keksimiinsä juttuihin. Niinkö sinäkin? Valiettavasti hyväkin tarina kaipaisi jonkin sortin todisteita. Niitä sinulla on yhtä vähän kuin Ylikankaalla.
Suomi tuotti tuolloin 7 000- 10 000 kranaattia päivässä ja ammuksia oli 13.3. 40 noin 500 000. Koko tarina Kuhmon kranaattien käytöstä sodan ratkaisemiseksi on näillä palstoilla keitelty asiantuntematon satu.>kaliiperit eivät sopineet<
Nyt tarkkana ettei sinullakin mene satuiluksi! Jos vain otan Suomen Kenttätykistön historia, osa 2:n esille niin taidat narahtaa... Siinä kun on Kuhmossa olleet tykit ja joukot lueteltu melkoisen tarkasti. Itse asiassa noita Suomussalmelta saatuja sotasaalistykkejä ei Kuhmossa ollut montaakaan käytössä. Siis samoja tykkejä siellä oli kuin Suomella yleensäkin, kirjava kokoelma...
>Suomi tuotti tuolloin 7 000- 10 000 kranaattia päivässä ja ammuksia oli 13.3. 40 noin 500 000.<
Mistä tuotantolukemat on peräisin? Onkohan tuossa 500 000 lukemassa mukana ne 157 000 laukausta myöhästyneine sytyttimineen? :=)
Talvisodan historia, osa 4, sivu 304 "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ja vielä puhutte tykistön ammuspulasta... ;=) - Summan mutikka
Mistä keksit? kirjoitti:
Göringin viestillä ei ollut merkitystä. Suomi teki omat ratkaisunsa, koska länsiapua ei ollut tulossakaan.
Barbarossan suunnittelu alkoi kesällä -40. Suomi sai ensimmäiset vihit vasta loppuvuonna -40 ja alkuvuodesta -41. Barbarossa-suunnitelman nimikin saatiin tietäävasta sodan alettua.
Summan rintama oli tietysti ammustäydennyksen etusijalla. Sinne mm. toimitettiin ulkomailta saatu kalustoa, jolle oli ampumatarvikkeita. Taistelu ei ollut Summan murtumisesta kiini, vaan voimien ja materiaalin loppumisesta. Kuhmossa käytettiin 9 000 kranaattia. Summassa ammuttiin noin 3 000 päivässä. Kuhmon kranaattien siirto Summaan ei olisi tilannetta muuttanut.
Se on totta, että Talvisota johti jatkosotaan. Ilman Saksan tukemaa NL:n hyökkäystä Suomeen, ei Suomi olisi mennyt Saksan rinnalle.>Summan rintama oli tietysti ammustäydennyksen etusijalla. Sinne mm. toimitettiin ulkomailta saatu kalustoa, jolle oli ampumatarvikkeita<
Vaikuttaako tykistön ja huollon toiminta järkevältä? Kyseessähän oli taatusti "ulkomaalainen kalusto"...
Harald Öhquist kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) tykistön käytännöistä hyvin kuvaavan kommentin sivulla 195-196 Summan murtumisen tapahtumia käsitellessään.
Päivä on 11.2.1940 ja juttu kuuluu näin:
" 4.div:n ruotsalaisella 105 m/m kanuunapatterilla (joka ampuu 18 km) on jäljellä enää ainoastaan 30 laukausta!. Kun sen ammuksia kerran on maassa eikä niitä voida käyttää missään muilla tahoilla, on vastuutonta menettelyä kun niitä ei ole lähetetty tulemaan tänne meille jo aikaisemmin.[Syynä siihen lienee se, että ylemmissä portaissa pidettiin itsepintaisesti kiinni periaatteesta, että kaikki ampumatarvikkeet on pidettävä porrastettuna taaksepäin. Teoriahan on yleensä tietenkin oikea, mutta tässä tapauksessa se ei ollut oikea, koska kerran ei ainoakaan toinen patteri koko maassa käyttänyt sanotunlaisia ammuksia.] " - Perehdy asioihin
Kirjan katsoja kirjoitti:
>kaliiperit eivät sopineet<
Nyt tarkkana ettei sinullakin mene satuiluksi! Jos vain otan Suomen Kenttätykistön historia, osa 2:n esille niin taidat narahtaa... Siinä kun on Kuhmossa olleet tykit ja joukot lueteltu melkoisen tarkasti. Itse asiassa noita Suomussalmelta saatuja sotasaalistykkejä ei Kuhmossa ollut montaakaan käytössä. Siis samoja tykkejä siellä oli kuin Suomella yleensäkin, kirjava kokoelma...
>Suomi tuotti tuolloin 7 000- 10 000 kranaattia päivässä ja ammuksia oli 13.3. 40 noin 500 000.<
Mistä tuotantolukemat on peräisin? Onkohan tuossa 500 000 lukemassa mukana ne 157 000 laukausta myöhästyneine sytyttimineen? :=)
Talvisodan historia, osa 4, sivu 304 "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ja vielä puhutte tykistön ammuspulasta... ;=)>Suomi tuotti tuolloin 7 000- 10 000 kranaattia päivässä ja ammuksia oli 13.3. 40 noin 500 000.<
Kevyen kanuunan laukauksia tuotettiin sodan loppuvaiheessa noin 4 000 päivässä ja kevyen heittimen noin 6 000. Lisäksi valmistettiin eräitä pieniä eriä ja kunnostettiin ulkomailta saatuja laukauksia.
Tuossa 507 000:ssa on tietysti kevyen heittimen kranut mukana. Ne olivat maassa 12.3.
Kuhmon tykit olivat pääasiassa kevyitä kanuunoita. Niille oli ampumatarvikkeita sodan päättyessä 129 800. Eli ei Kuhmossa olevilla kranuilla ollut asiassa mitään merkitystä. Osa Kuhmon tykeistä oli sellaisia, joita ei Kannaksella käytetty. Ei siis tarvittu kranujakaan.
Ongelmana oli nimenomaan haupitsien ja raskaiden tykkien kranaatit. Niitä oli melkeinpä yksin kappalein.
Sodan päättyessä oli heittimille ja kevyille kanuunoille säästeliäästi ampuen noin parin viikon tarve. Näin piti tietysti ollakin, sillä eihän sodan päättymisestä tiedetty ennen kuin 13.3. aamuyöllä. Ammuspula oli todellinen siihen saakka.
Voisit perehtyä Talvisodan historian 4. osan lukuun 8. Tietäisit jotakin.
Minä tuon esille vain faktoja. Joka asiaa en viitsi yksityiskohtia myöten kaivaa. Tee sinä se. Minulle riittää näiden palstan satusetien nolaileminen oikeaa suuruusluokkaa olevilla luvuilla. Eivät ne ymmärrä niitäkään. Et kai vain kuulu joukkoon? - Olla erikseen
Kirjan katsoja kirjoitti:
>kaliiperit eivät sopineet<
Nyt tarkkana ettei sinullakin mene satuiluksi! Jos vain otan Suomen Kenttätykistön historia, osa 2:n esille niin taidat narahtaa... Siinä kun on Kuhmossa olleet tykit ja joukot lueteltu melkoisen tarkasti. Itse asiassa noita Suomussalmelta saatuja sotasaalistykkejä ei Kuhmossa ollut montaakaan käytössä. Siis samoja tykkejä siellä oli kuin Suomella yleensäkin, kirjava kokoelma...
>Suomi tuotti tuolloin 7 000- 10 000 kranaattia päivässä ja ammuksia oli 13.3. 40 noin 500 000.<
Mistä tuotantolukemat on peräisin? Onkohan tuossa 500 000 lukemassa mukana ne 157 000 laukausta myöhästyneine sytyttimineen? :=)
Talvisodan historia, osa 4, sivu 304 "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ja vielä puhutte tykistön ammuspulasta... ;=)Kun patruunalaukauksessa ovat kaikki mukana, sen kun työnnät tykkiin ja vedät kahvasta. Hankintojen rounds tarkoittaa koko ammusta.
- huoltoa johti
Summan mutikka kirjoitti:
>Summan rintama oli tietysti ammustäydennyksen etusijalla. Sinne mm. toimitettiin ulkomailta saatu kalustoa, jolle oli ampumatarvikkeita<
Vaikuttaako tykistön ja huollon toiminta järkevältä? Kyseessähän oli taatusti "ulkomaalainen kalusto"...
Harald Öhquist kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) tykistön käytännöistä hyvin kuvaavan kommentin sivulla 195-196 Summan murtumisen tapahtumia käsitellessään.
Päivä on 11.2.1940 ja juttu kuuluu näin:
" 4.div:n ruotsalaisella 105 m/m kanuunapatterilla (joka ampuu 18 km) on jäljellä enää ainoastaan 30 laukausta!. Kun sen ammuksia kerran on maassa eikä niitä voida käyttää missään muilla tahoilla, on vastuutonta menettelyä kun niitä ei ole lähetetty tulemaan tänne meille jo aikaisemmin.[Syynä siihen lienee se, että ylemmissä portaissa pidettiin itsepintaisesti kiinni periaatteesta, että kaikki ampumatarvikkeet on pidettävä porrastettuna taaksepäin. Teoriahan on yleensä tietenkin oikea, mutta tässä tapauksessa se ei ollut oikea, koska kerran ei ainoakaan toinen patteri koko maassa käyttänyt sanotunlaisia ammuksia.] "Päämajan tykistökomentaja kenraalimajuri Väinö Svanström apunaan tykistötoimisto. Armeijakunnissa tväl-huoltoa hoiti tykistökomentaja apunaan tväl-tsto. Divisioonassa tvälhuoltoa johti huoltopäällikkö yhteistoiminnassa tykistökomentajan kanssa.
On selvää, että sinun tasoisesi asiantuntija hakkaa nämä perusteellisesti koulutetut ja asioihin parkymmentä vuotta vihkiytyneet tykistöspesialistit mennen tullen. Kertoisitko koulutuksesi tykistön huoltoon?
Olet åperäti osannut ( taas!) kopioida Öhqvistin yhden kommentin!! Onko se mielestäsi tyhjentävä selvitys II AK:n ammushuollosta 3,5 kk:n ajalta? Öhqvistillä taisi olla parhaimmilaan toistakymmnetä patteristoa käytössään. Niille toimitettiin päivittäin tuhansia kranaatteja, jos vain oli mistä antaa. Mielestäsi homma ei siis toiminut? Esitä nyt miten se olisi voitu paremmin järjestää.
Tässäkin tapauksessa kranaatit toimitettiin ake:n sitä pyydettyä.
Se ulkomaalainen kalusto oli kaksi patteristoa 114 H-haupitseja, joille oli 25 000 laukausta.Vaikuttaa siltä, että II AK:n ammustilanteesta tältäkin osin huolehdittiin, vai mitä? - Tanneririi
Kustaan länteen kirjoitti:
Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Nyt samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivätyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita!
Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se honung-konung -kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...Kyllä virallinen Ruotsi ja muut pohjoismaat pelasi tosi luihua peliä Suomalaisten kanssa Talvisodan aikana! Tällaisia taustoja vasten on helppoa ymmärtää jos asenne Ruotsia kohtaan on vähän kitkeräkin ajoittain.
Puheessaan 13.3.1940 Tanner haukkui aika SURUtta ruotsalaiset niiden kaksinaamaisesta pelistä ja juuri tuosta Ylikangas kertoo kirjassaan Tulkintani talvisodasta.
Talvisota päivä päivältä. Mukana on myöskin kaikki Ruotsin tekemiset ja tekemättä jättämiset!
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/
Perustuu Markku Onttosen dokumenttisarjaan Talvisodan henki
Esimerkkejä tapahtumista:
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/timer-106.html
Uutinen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan suostumisesta Neuvostoliiton rauhanehtoihin vuotaa ruotsalaisiin iltapäivälehtiin.
Ruotsin lehdistön ansiota tuokin: Viipuri ja Sortavala meni niiden uutisoinnin takia. Nehän kertoivat uutisissaan Suomen hyväksyvän kaikki ehdot sodan lopettamiseksi!
"Tieto uutisvuodosta on ehtinyt jo Moskovaan: Neuvostoliitto ei näe mitään syytä Suomea koskeviin myönnytyksiin. "
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/timer-108.html
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Tanner selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311
Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla.
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Hän selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja seläntakana pelaamisen takia!
>> Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten:
"Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>
Täällä on aika erikoinen versio tapahtumien kehittymisestä: Lue varovasti, sillä nyt on vastuu lukijalla... ;=)
Mauri Ryömä: Asiakirjojen todistus Talvisodasta 1939-40
(julkaistu mm. Työkansan Sanomissa nro 3/2000)
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/talvisota.html - Tac tack
Ryhmä 33 kirjoitti:
Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.
Suomenruotsalaisluopiot vuoti tiedot Tukholman sanomalehtiin ja sitä kautta koko maailman tietoon.
STT:n johtoa tuomittiin tietovuodosta, mutta eiköhän asialla olleet samat luopiot kuin Jatkosodan Rauhanoppositiossa eli Ryhmä 33 tunnettu isänmaanpetturisakki.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8586731
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmenkymmenenkolmen_kirjelmäNäin todellakin tehtiin!
"Tieto uutisvuodosta on ehtinyt jo Moskovaan: Neuvostoliitto ei näe mitään syytä Suomea koskeviin myönnytyksiin. "
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/timer-108.html - Ajatteles vähän
Tanneririi kirjoitti:
Kyllä virallinen Ruotsi ja muut pohjoismaat pelasi tosi luihua peliä Suomalaisten kanssa Talvisodan aikana! Tällaisia taustoja vasten on helppoa ymmärtää jos asenne Ruotsia kohtaan on vähän kitkeräkin ajoittain.
Puheessaan 13.3.1940 Tanner haukkui aika SURUtta ruotsalaiset niiden kaksinaamaisesta pelistä ja juuri tuosta Ylikangas kertoo kirjassaan Tulkintani talvisodasta.
Talvisota päivä päivältä. Mukana on myöskin kaikki Ruotsin tekemiset ja tekemättä jättämiset!
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/
Perustuu Markku Onttosen dokumenttisarjaan Talvisodan henki
Esimerkkejä tapahtumista:
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/timer-106.html
Uutinen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan suostumisesta Neuvostoliiton rauhanehtoihin vuotaa ruotsalaisiin iltapäivälehtiin.
Ruotsin lehdistön ansiota tuokin: Viipuri ja Sortavala meni niiden uutisoinnin takia. Nehän kertoivat uutisissaan Suomen hyväksyvän kaikki ehdot sodan lopettamiseksi!
"Tieto uutisvuodosta on ehtinyt jo Moskovaan: Neuvostoliitto ei näe mitään syytä Suomea koskeviin myönnytyksiin. "
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/timer-108.html
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Tanner selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311
Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla.
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Hän selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja seläntakana pelaamisen takia!
>> Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten:
"Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>
Täällä on aika erikoinen versio tapahtumien kehittymisestä: Lue varovasti, sillä nyt on vastuu lukijalla... ;=)
Mauri Ryömä: Asiakirjojen todistus Talvisodasta 1939-40
(julkaistu mm. Työkansan Sanomissa nro 3/2000)
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/talvisota.html....Ruotsin lehdistön ansiota tuokin: Viipuri ja Sortavala meni niiden uutisoinnin takia. Nehän kertoivat uutisissaan Suomen hyväksyvän kaikki ehdot sodan lopettamiseksi!.....
Lehdistön kuuluukin kertoa mitä se tietää. Kyse on siitä kuka kutale vuoti Suomesta kyseisen tiedon Ruotsin lehdistölle. Miksi ei haukuttu sitä vuotajaa, miksi haukuttiin Ruotsin lehdistöä. Jos jokin yksittäinen lehden toimittaja on typerä niin ei se ole Ruotsin vika valtiona. - kuka vuoti
Ajatteles vähän kirjoitti:
....Ruotsin lehdistön ansiota tuokin: Viipuri ja Sortavala meni niiden uutisoinnin takia. Nehän kertoivat uutisissaan Suomen hyväksyvän kaikki ehdot sodan lopettamiseksi!.....
Lehdistön kuuluukin kertoa mitä se tietää. Kyse on siitä kuka kutale vuoti Suomesta kyseisen tiedon Ruotsin lehdistölle. Miksi ei haukuttu sitä vuotajaa, miksi haukuttiin Ruotsin lehdistöä. Jos jokin yksittäinen lehden toimittaja on typerä niin ei se ole Ruotsin vika valtiona.Rauhanehdot oli päätetty jo kauan ennen vuotoa. Stalinin oli tyydytettävä sotilasjohto ja kansa Pietari Suuren rajoilla. Sillä voitiin perustella Leningradin turvallisuus, kun se tammikuussa oli keksitty sodan syyksi Suomen vallotuksen tilalle.
- Hurasiko hurrit?
Ajatteles vähän kirjoitti:
....Ruotsin lehdistön ansiota tuokin: Viipuri ja Sortavala meni niiden uutisoinnin takia. Nehän kertoivat uutisissaan Suomen hyväksyvän kaikki ehdot sodan lopettamiseksi!.....
Lehdistön kuuluukin kertoa mitä se tietää. Kyse on siitä kuka kutale vuoti Suomesta kyseisen tiedon Ruotsin lehdistölle. Miksi ei haukuttu sitä vuotajaa, miksi haukuttiin Ruotsin lehdistöä. Jos jokin yksittäinen lehden toimittaja on typerä niin ei se ole Ruotsin vika valtiona.Asialla oli Suomen ruotsalainen STT:n johtaja, jonka puhelu Tukholmaan katkaistiin liian myöhään. Hän taisi saada sakor ja Suomi menetti Sortavalan ja Viipurin, kuten aina sanotaan tästä tietovuodosta! Samat menetykset kertautui 1944 ja sittemmin Pariisin rauhassa.
Jatkosodan aikaan syväkurkkuna Tukholman lehdille toimi Suomen ruotsalainen 5. kolonnalainen Nils Meinander. Taitaapa muuten olla tämän Helsingin yliopiston Henrik-professorin setämieskin oikein...
Atos Wirtanen julkaisi kahdet muistelmat: Pimeitä voimia vastaan (Aalto 1964) ja Poliittiset muistelmat (Otava 1973). Muistelmissaan hän kertoo Rauhanopposition synnystä ja toiminnasta.
Hän ihmettelee itsekin Pimeitä voimia vastaan -kirjassaan tuota Suomen ruotsalaisten paljoutta adressin allekirjoittajana. Sivulla 210 on tuo 33 allekirjoittajan nimilista ja sitten mm. näin: "Ruotsinkielisten monilukuisuus on silmiinpistävää."
Sivulla 207 Wirtanen kertoo kuinka hän tapasi Tukholman keskusaseman edustalla Nils Meinanderin samaan aikaan kun Ryhmä 33:n kirjelmä oli julkaistu Tukholman lehdissä. Meinander ei Wirtasen kertoman mukaan tiennyt miten se oli mahdollista... Eiköhän se ollut juuri Meinander kun toimitti kirjelmän Ruotsin lehdille. - Kirjan katsoja
Perehdy asioihin kirjoitti:
>Suomi tuotti tuolloin 7 000- 10 000 kranaattia päivässä ja ammuksia oli 13.3. 40 noin 500 000.<
Kevyen kanuunan laukauksia tuotettiin sodan loppuvaiheessa noin 4 000 päivässä ja kevyen heittimen noin 6 000. Lisäksi valmistettiin eräitä pieniä eriä ja kunnostettiin ulkomailta saatuja laukauksia.
Tuossa 507 000:ssa on tietysti kevyen heittimen kranut mukana. Ne olivat maassa 12.3.
Kuhmon tykit olivat pääasiassa kevyitä kanuunoita. Niille oli ampumatarvikkeita sodan päättyessä 129 800. Eli ei Kuhmossa olevilla kranuilla ollut asiassa mitään merkitystä. Osa Kuhmon tykeistä oli sellaisia, joita ei Kannaksella käytetty. Ei siis tarvittu kranujakaan.
Ongelmana oli nimenomaan haupitsien ja raskaiden tykkien kranaatit. Niitä oli melkeinpä yksin kappalein.
Sodan päättyessä oli heittimille ja kevyille kanuunoille säästeliäästi ampuen noin parin viikon tarve. Näin piti tietysti ollakin, sillä eihän sodan päättymisestä tiedetty ennen kuin 13.3. aamuyöllä. Ammuspula oli todellinen siihen saakka.
Voisit perehtyä Talvisodan historian 4. osan lukuun 8. Tietäisit jotakin.
Minä tuon esille vain faktoja. Joka asiaa en viitsi yksityiskohtia myöten kaivaa. Tee sinä se. Minulle riittää näiden palstan satusetien nolaileminen oikeaa suuruusluokkaa olevilla luvuilla. Eivät ne ymmärrä niitäkään. Et kai vain kuulu joukkoon?>Minä tuon esille vain faktoja. Joka asiaa en viitsi yksityiskohtia myöten kaivaa. Tee sinä se. Minulle riittää näiden palstan satusetien nolaileminen oikeaa suuruusluokkaa olevilla luvuilla. Eivät ne ymmärrä niitäkään. Et kai vain kuulu joukkoon?<
Minä tuon esille vain faktoja. Joka asiaa en viitsi yksityiskohtia myöten kaivaa, MUTTA AIKA USEIN TEEN SEN KUITENKIN!. Minulle riittää näiden palstan satusetien nolaileminen oikeaa suuruusluokkaa olevilla luvuilla. Eivät ne ymmärrä niitäkään. EN kuulu siihen joukkoon. - 105
Talvisodassa kirjoitti:
Suomea enemmän kuin mikään muu maa. Varsinaisiin sotatoimiin se ei halunnut ryhtyä, koska silloin uhkasi sota sekä Saksan että NL:n kanssa. Ruotsi katsoi siis omaa etuaan.
Ruotsista saatiin aseita ja ampumatarvikkeita jopa niin, että Ruotsille jäi vain viisi panssarintorjuntatykkiä itselleen.
Ilman Ruotsin apua olisi mm. lentokonetoimitukset olleet käytännössä mahdottomia.
Tuo sytytinväite on samaa puppua kuin kaikki muukin.>Tuo sytytinväite on samaa puppua kuin kaikki muukin.<
Nytkö et sitten uskokaan Talvisota -historiikkiin? JOS sytyttimet kerran oli liki 2 viikkoa myöhässä, niin ET KAIT tosissaan usko sen olleen sattumaa? Samaan aikaan Ruotsi möi ammuksia myöskin NL:lle.
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt." - sitten, että
105 kirjoitti:
>Tuo sytytinväite on samaa puppua kuin kaikki muukin.<
Nytkö et sitten uskokaan Talvisota -historiikkiin? JOS sytyttimet kerran oli liki 2 viikkoa myöhässä, niin ET KAIT tosissaan usko sen olleen sattumaa? Samaan aikaan Ruotsi möi ammuksia myöskin NL:lle.
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."sytyttimien myöhästyminen oli tahallinen teko. Kerro myös, miksi moinen tehtiin. Muuten esität todistamattoman väitteen, jolla on korkeintaan oletusarvo. Uudistettuna ilman todisteita sellaista sanotaan ihan yksinkertaisesti valehteluksi.
Missä olel kiistänyt Talvisodan historian todistusvoiman? Valehtelet siitäkin.
Vaikka et mahda hurrivihallesi mitään, niin älä luule muiden erehtyvän samaan soopaan. - Ei tykkijulli
Olla erikseen kirjoitti:
Kun patruunalaukauksessa ovat kaikki mukana, sen kun työnnät tykkiin ja vedät kahvasta. Hankintojen rounds tarkoittaa koko ammusta.
>Miten ne voivat Olla erikseen<
Sytyttimiä on monia erilaisia eri tarkoituksiin. Lisäksi kranaatit lienee turvallisempia kuljetella ja varastoida ilman sytyttimiä. Taitaapa useimmissa sytyttimissä olla ns. automaattinen viritys, eli kun kranaatti kiertää rajusti ammuttaessa rihlojen ansiosta, niin se virittää sytyttimen tai poistaa siitä varmistimen. Näin voidaan ampua jopa läpi naamioverkkojen tai puiden oksien. Ei posahtele paukut silmille ammuttaessa.
Kotkassa lienee tehty erikoisin ammunta Talvisodassa kun rannikkotykistöllä pudotettiin venäläinen lentokone. Silloin taidettiin käytää aikasytyttimiä IT-tykistön tapaan. Aiheesta enemmän tässä kirjassa:
Heikki Tiilikainen: Talvisodan jäinen loppunäytös.
Tuossa kirjassa kerrotaan kuinka eräs tyhmä suomalainen upseeri ammutti vastoin ohjeita kylmällä 10" rannikkotykillä suoraan täyden latauksen, ilman putkea lämmittävää puolilaukausta, ja tykin putki vaurioitui halkeamiin asti. Samainen tyyppi selviytyi tapauksesta lähinnä kait sujuvan valehtelutaitonsa avulla, mutta käyttökelvoton tykki aiheutti melkoisen vaaratilanteen tulevia torjuntoja ajatellen. No miehet kyllä tiesi kuka oli syyllinen ja nini tuokin tarina on kerrottu jälkipolville. - Kirkonmaan rotta
Ei tykkijulli kirjoitti:
>Miten ne voivat Olla erikseen<
Sytyttimiä on monia erilaisia eri tarkoituksiin. Lisäksi kranaatit lienee turvallisempia kuljetella ja varastoida ilman sytyttimiä. Taitaapa useimmissa sytyttimissä olla ns. automaattinen viritys, eli kun kranaatti kiertää rajusti ammuttaessa rihlojen ansiosta, niin se virittää sytyttimen tai poistaa siitä varmistimen. Näin voidaan ampua jopa läpi naamioverkkojen tai puiden oksien. Ei posahtele paukut silmille ammuttaessa.
Kotkassa lienee tehty erikoisin ammunta Talvisodassa kun rannikkotykistöllä pudotettiin venäläinen lentokone. Silloin taidettiin käytää aikasytyttimiä IT-tykistön tapaan. Aiheesta enemmän tässä kirjassa:
Heikki Tiilikainen: Talvisodan jäinen loppunäytös.
Tuossa kirjassa kerrotaan kuinka eräs tyhmä suomalainen upseeri ammutti vastoin ohjeita kylmällä 10" rannikkotykillä suoraan täyden latauksen, ilman putkea lämmittävää puolilaukausta, ja tykin putki vaurioitui halkeamiin asti. Samainen tyyppi selviytyi tapauksesta lähinnä kait sujuvan valehtelutaitonsa avulla, mutta käyttökelvoton tykki aiheutti melkoisen vaaratilanteen tulevia torjuntoja ajatellen. No miehet kyllä tiesi kuka oli syyllinen ja nini tuokin tarina on kerrottu jälkipolville.Vaan kuumalla ja putken pinta karkeni ja tuli halkeamia. Tykin olisi pitänyt antaa jäähtyä. Sitä paitsi patruunalaukauksen sytytin on kiinteä osa laukausta.
- Ei tykkijulli
Kirkonmaan rotta kirjoitti:
Vaan kuumalla ja putken pinta karkeni ja tuli halkeamia. Tykin olisi pitänyt antaa jäähtyä. Sitä paitsi patruunalaukauksen sytytin on kiinteä osa laukausta.
>>Ei ammuttu kylmällä
- Pukkio
Ei tykkijulli kirjoitti:
>>Ei ammuttu kylmällä
Oliko joku korkeintaan lutin arvoinen hlö ja näitä on sattunut paljon. Oli varmaan vaimentimissa vikaa. Nyt sun pitää käydä lainaamassa rannikotykistönkin historia.
- 203 C
Pukkio kirjoitti:
Oliko joku korkeintaan lutin arvoinen hlö ja näitä on sattunut paljon. Oli varmaan vaimentimissa vikaa. Nyt sun pitää käydä lainaamassa rannikotykistönkin historia.
>>Oliko joku korkeintaan lutin arvoinen hlö ja näitä on sattunut paljon.
- Pulkkio
203 C kirjoitti:
>>Oliko joku korkeintaan lutin arvoinen hlö ja näitä on sattunut paljon.
Vaurio ei ole ollut kovin vakava. Ei sinulle tullut mieleen, että tuo on vain osatotuus.
Esimerkiksi 4.3.1940 Mustamaa, Kukio ja Pukkio ampuivat reilut tuhat laukausta torjuen hyökkäykset. Itäisimmässä hyökkäyssuunnassa venäläiset pääsivät Pitkäpaaden alueelle, jolloin Pukkion linnake ampui jo selustaan.
Jos ollaan asiallisia, niin voidaan sanoa, että Pukkio kävi niin paljon taisteluammuntoja talvisodassa, että tykkien putket kuluivat loppuun. - 203 C
Pulkkio kirjoitti:
Vaurio ei ole ollut kovin vakava. Ei sinulle tullut mieleen, että tuo on vain osatotuus.
Esimerkiksi 4.3.1940 Mustamaa, Kukio ja Pukkio ampuivat reilut tuhat laukausta torjuen hyökkäykset. Itäisimmässä hyökkäyssuunnassa venäläiset pääsivät Pitkäpaaden alueelle, jolloin Pukkion linnake ampui jo selustaan.
Jos ollaan asiallisia, niin voidaan sanoa, että Pukkio kävi niin paljon taisteluammuntoja talvisodassa, että tykkien putket kuluivat loppuun.>Vaurio ei ole ollut kovin vakava.<
Sinähän erikoinen vekuttaja olet! Sillä tykillä ei varmasti ammuttu laukaustakaan tuon vaurion jälkeen. Sisäpiippu oli poikki kahdesta kohtaa ja puolet putkesta oli lentänyt metsään! Vain toinen tykki oli käytössä ja sillä ammuttiin se mitä ammuttiin. Puolet patterin kapasiteetista meni pois sen putkirikon myötä ja olisi mennyt kaikki, jos komentajan tyhmään käskyyn olisi suoraan suostuttu! Mene nyt jo itse ottamaan selvää äläkä puputa roskaa asiasta jota et selvästikään tunne!
Vuorelan ilmoitus Kotkan lohkon komentajalle: "Pukkio aloitti määräämänne Kiuskerin tulittamisen klo 02.50. Ensimäisellä laukauksella putkirikko. Puolet putkesta metsään. Tulitus Pukkiosta kiuskeriin päättyy tähän."
Virallinen raportti ylöspäin kuului: "Pukkion linnakkeen toinen 203 mm C tykin putki vaurioitunut vaihtelevista ampumaolosuhteista johtuen käyttökelvottomaksi. Sisäputkestä lähtee kappaleita"
"Pukkion ja esikuntien sotapäiväkirjojen merkinnät kertovat yllättävän levollisesta suhtautumisesta Vironlahden alalohkon järeän tulivoiman puoliintumiseen." - Elläytyä
203 C kirjoitti:
>Vaurio ei ole ollut kovin vakava.<
Sinähän erikoinen vekuttaja olet! Sillä tykillä ei varmasti ammuttu laukaustakaan tuon vaurion jälkeen. Sisäpiippu oli poikki kahdesta kohtaa ja puolet putkesta oli lentänyt metsään! Vain toinen tykki oli käytössä ja sillä ammuttiin se mitä ammuttiin. Puolet patterin kapasiteetista meni pois sen putkirikon myötä ja olisi mennyt kaikki, jos komentajan tyhmään käskyyn olisi suoraan suostuttu! Mene nyt jo itse ottamaan selvää äläkä puputa roskaa asiasta jota et selvästikään tunne!
Vuorelan ilmoitus Kotkan lohkon komentajalle: "Pukkio aloitti määräämänne Kiuskerin tulittamisen klo 02.50. Ensimäisellä laukauksella putkirikko. Puolet putkesta metsään. Tulitus Pukkiosta kiuskeriin päättyy tähän."
Virallinen raportti ylöspäin kuului: "Pukkion linnakkeen toinen 203 mm C tykin putki vaurioitunut vaihtelevista ampumaolosuhteista johtuen käyttökelvottomaksi. Sisäputkestä lähtee kappaleita"
"Pukkion ja esikuntien sotapäiväkirjojen merkinnät kertovat yllättävän levollisesta suhtautumisesta Vironlahden alalohkon järeän tulivoiman puoliintumiseen."Tykistöfyyreriksi.
- ;=)
Pukkio kirjoitti:
Oliko joku korkeintaan lutin arvoinen hlö ja näitä on sattunut paljon. Oli varmaan vaimentimissa vikaa. Nyt sun pitää käydä lainaamassa rannikotykistönkin historia.
"Nyt sun pitää käydä lainaamassa rannikotykistönkin historia."
Sinun täytynee tehdä se! Koska alkanet taa puhua sytyttimistä... - 203 C
Pulkkio kirjoitti:
Vaurio ei ole ollut kovin vakava. Ei sinulle tullut mieleen, että tuo on vain osatotuus.
Esimerkiksi 4.3.1940 Mustamaa, Kukio ja Pukkio ampuivat reilut tuhat laukausta torjuen hyökkäykset. Itäisimmässä hyökkäyssuunnassa venäläiset pääsivät Pitkäpaaden alueelle, jolloin Pukkion linnake ampui jo selustaan.
Jos ollaan asiallisia, niin voidaan sanoa, että Pukkio kävi niin paljon taisteluammuntoja talvisodassa, että tykkien putket kuluivat loppuun.Olisit vaan laittanut linkin esille! Sinä houkka... oikea aasintuntija.
Haminan Rotaryklubi ry
Kokous Haminan Pursiseuralla 2.6. 2009 klo 12.00 ja siihen liittyvä matka Merivoimien aluksella Mustamaalle. Kokous oli yhteinen Hamina-Vehkalahti RK kanssa ...
http://designer2.kotisivut.com/files/84/File/02_06_09_Kokous Mustamaan retki[1].doc
"Neuvostoliiton vahvat jalkaväkijoukot etenivät panssarivaunujen tukemana jäätä pitkin Suursaaresta Kotkan suuntaan, Somerista Huovariin ja Narvista Isoon Kalastajaan eli Kiuskeriin. Kotkan ja Huovarin suunnassa hyökkäykset torjuttiin tykistötulella. Esimerkiksi 4.3.1940 Mustamaa, Kukio ja Pukkio ampuivat reilut tuhat laukausta torjuen hyökkäykset. Itäisimmässä hyökkäyssuunnassa venäläiset pääsivät Pitkäpaaden alueelle, jolloin Pukkion linnake ampui jo selustaan."
http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp100/tsota60.htm
"Pukkion kaksitykkinen 203 mm:n järeä patteri aiheutti raskaita tappioita Narvin suunnasta hyökänneelle osastolle. Tulen tiheys ei kuitenkaan ollut riittävä ja vihollinen pääsi pureutumaan Kokkoluotoon. Se jatkoi etenemistä Väliluotoon ja tuli siten Pukkion kaksitykkisen 57 mm:n kevyen patterin kantaman piiriin. Kiivaat ja tiheät tuliryöpyt pakottivat vihollisen vetäytymään Iso-Kalastajaan. Pukkion linnakkeen päällikkönä toimi luutnantti Veikko Vuorela."
Sitkeitä saaristotaisteluita
http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp197/kymenlaa.htm
"Pukkion linnakkeen päällikkönä toimi luutnantti Veikko Vuorela." juuri hän on kertonut Tiilikaiselle noista silloisista tapahtumista Pukkiossa. - Törkeä teko
105 kirjoitti:
>>NK:n sotilasjohdon minimivaatimus. Ruotsilla ei asiassa ollut merkitystä.
kertoo kirjassa Vaikea aika, että hän oli toinen keskustelijoista Eduskunnan kahviossa, jossa hän hieman kovaäänisesti selvitti huonokuuloiselle eduskunnan jäsenelle puolustusvaliokunnan kokouksen mielialoja. Sitä keskustelua seurasi henkilö joka välitti tiedon Ruotsin lehdistöön. Tiedonkulku yritettiin pysäyttää, siinä onnistumatta. Stt: johtaja joutui eroamaan jostakin syystä asian takia.
Ruotsin kautta tieto Suomen halukkuudesta rauhaan, huonoinkin ehdoin, vuosi Neuvostoliittoon ja vaikutti rauhansopimuksen ehtoihin. - Hevonvitunhumppaa
203 C kirjoitti:
Olisit vaan laittanut linkin esille! Sinä houkka... oikea aasintuntija.
Haminan Rotaryklubi ry
Kokous Haminan Pursiseuralla 2.6. 2009 klo 12.00 ja siihen liittyvä matka Merivoimien aluksella Mustamaalle. Kokous oli yhteinen Hamina-Vehkalahti RK kanssa ...
http://designer2.kotisivut.com/files/84/File/02_06_09_Kokous Mustamaan retki[1].doc
"Neuvostoliiton vahvat jalkaväkijoukot etenivät panssarivaunujen tukemana jäätä pitkin Suursaaresta Kotkan suuntaan, Somerista Huovariin ja Narvista Isoon Kalastajaan eli Kiuskeriin. Kotkan ja Huovarin suunnassa hyökkäykset torjuttiin tykistötulella. Esimerkiksi 4.3.1940 Mustamaa, Kukio ja Pukkio ampuivat reilut tuhat laukausta torjuen hyökkäykset. Itäisimmässä hyökkäyssuunnassa venäläiset pääsivät Pitkäpaaden alueelle, jolloin Pukkion linnake ampui jo selustaan."
http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp100/tsota60.htm
"Pukkion kaksitykkinen 203 mm:n järeä patteri aiheutti raskaita tappioita Narvin suunnasta hyökänneelle osastolle. Tulen tiheys ei kuitenkaan ollut riittävä ja vihollinen pääsi pureutumaan Kokkoluotoon. Se jatkoi etenemistä Väliluotoon ja tuli siten Pukkion kaksitykkisen 57 mm:n kevyen patterin kantaman piiriin. Kiivaat ja tiheät tuliryöpyt pakottivat vihollisen vetäytymään Iso-Kalastajaan. Pukkion linnakkeen päällikkönä toimi luutnantti Veikko Vuorela."
Sitkeitä saaristotaisteluita
http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp197/kymenlaa.htm
"Pukkion linnakkeen päällikkönä toimi luutnantti Veikko Vuorela." juuri hän on kertonut Tiilikaiselle noista silloisista tapahtumista Pukkiossa.Pukkio luovutettiin 19.3. NL:lle ja loppuun kuluneet tykit jätettiin. Ne menivät "valtin piikkiin", niin kuin nuo kaikki järjettömät toilailut siinä kivikasassa.
- Moraali kunniaan
puolensa. Kun Summassa ja muualla tapeltiin melkein paljain nyrkein niin on aika moraalitonta roiskia tuhansia kranuja pitkin Kuhmon korpia motolla, "ette te näillä kuitenkaan mitään tekisi, aivan sama minne ne ammutaan".
Se jos mikä on moraalia rapauttavaa halveksuntaa. Ei sodassa pidä unohtaa moraalista puolta eikä sitä miltä asiat sotilaista näyttävät. Kuin vetäisi märällä rätillä päin näköä.
Uskon, että kyllä ne 10 000 Kuhmossa haaskattua kranua olisivat Summassa ja muuallakin etelän ratkaisurintamilla muutamia satoja suomalaissotilaita säästäneet kaatumiselta ja haavoittumiselta.- pyrkimättä
olemaan ilkeä kysyisin mitä iloa/hyötyä noista Kuhmossa käytetyistä kranaateista olisi ollut Summassa jos siellä ei ollut edes kyseisen tyyppisiä tykkejä.
Jos ihan aidosti ollaan rehellisiä, niin mikään ei ole rasittavampaa kuin kuunnella tyhmiä/ typeriä ”nöösipoikia /Eiryn mölöpoikia” joilla ei ole mitään (alkeellisistakaan) mielikuvaa kokonaisuudesta. - Älä plörise!
pyrkimättä kirjoitti:
olemaan ilkeä kysyisin mitä iloa/hyötyä noista Kuhmossa käytetyistä kranaateista olisi ollut Summassa jos siellä ei ollut edes kyseisen tyyppisiä tykkejä.
Jos ihan aidosti ollaan rehellisiä, niin mikään ei ole rasittavampaa kuin kuunnella tyhmiä/ typeriä ”nöösipoikia /Eiryn mölöpoikia” joilla ei ole mitään (alkeellisistakaan) mielikuvaa kokonaisuudesta.se on niin hyvä kokonaiskuva että kykenet sanomaan olleen järkevämpää käyttää kranut Kuhmon korvessa kuin vaikkapa Summassa. Olisihan, katsos kuomaseni, voitu siirtää tykitkin Summaan. Mikä esti?
- kuuluisat
Älä plörise! kirjoitti:
se on niin hyvä kokonaiskuva että kykenet sanomaan olleen järkevämpää käyttää kranut Kuhmon korvessa kuin vaikkapa Summassa. Olisihan, katsos kuomaseni, voitu siirtää tykitkin Summaan. Mikä esti?
kranaatit ammuttiin Kuhmossa maaliskuun alussa ja silloin Kannaksella rintama kulki Viipurin seudulla. Eli sinä ehdotat , että suomalaiset kenttätykit olisi pitänyt siirtää melkein kolmekymmentä kilometriä venäläisten selustaan. Oliko sinulla muitakin hyviä ehdotuksia. Vähintäin sattumakorpin natsat sinulle pitäisi myöntää tuollaisista ehdotuksista.
- Too-pellelle
kuuluisat kirjoitti:
kranaatit ammuttiin Kuhmossa maaliskuun alussa ja silloin Kannaksella rintama kulki Viipurin seudulla. Eli sinä ehdotat , että suomalaiset kenttätykit olisi pitänyt siirtää melkein kolmekymmentä kilometriä venäläisten selustaan. Oliko sinulla muitakin hyviä ehdotuksia. Vähintäin sattumakorpin natsat sinulle pitäisi myöntää tuollaisista ehdotuksista.
Entäpä jos ne tykit olisi tuotu Kuhmosta jo tammi-/helmikuun vaihteessa? Onko tässä jotain vaikeaa vai mikä mättää?
- Börte
kuuluisat kirjoitti:
kranaatit ammuttiin Kuhmossa maaliskuun alussa ja silloin Kannaksella rintama kulki Viipurin seudulla. Eli sinä ehdotat , että suomalaiset kenttätykit olisi pitänyt siirtää melkein kolmekymmentä kilometriä venäläisten selustaan. Oliko sinulla muitakin hyviä ehdotuksia. Vähintäin sattumakorpin natsat sinulle pitäisi myöntää tuollaisista ehdotuksista.
Varsinkin, kun 1944 täsmälleen samalla tavalla rynnittiin Kannaksella. Silloinkin oli epäasiallisia komentajia sotkemassa.
- helmiä ##
Too-pellelle kirjoitti:
Entäpä jos ne tykit olisi tuotu Kuhmosta jo tammi-/helmikuun vaihteessa? Onko tässä jotain vaikeaa vai mikä mättää?
sioille. Hyvää päivänjatkoa.
- taistelijatkin?
Too-pellelle kirjoitti:
Entäpä jos ne tykit olisi tuotu Kuhmosta jo tammi-/helmikuun vaihteessa? Onko tässä jotain vaikeaa vai mikä mättää?
"Entäpä jos ne tykit olisi tuotu Kuhmosta jo tammi-/helmikuun vaihteessa? Onko tässä jotain vaikeaa vai mikä mättää?"
Olet veliseni aivan oikeassa. Kun olisimme tuoneet tykit, kranaatit ja vielä miehistönkin Kuhmosta Summaan, niin Summa ei olisi murtunut. Eikö ole kovapaistä porukkaa kun eivät hoksaa mistä oli kysymys. - kranaatteineen
Too-pellelle kirjoitti:
Entäpä jos ne tykit olisi tuotu Kuhmosta jo tammi-/helmikuun vaihteessa? Onko tässä jotain vaikeaa vai mikä mättää?
sekä heittimiä oli Summassakin jo tammi-helmikuussa. Itse asiassa ihan sodan alusta Summassa oli koko ajan vähintään viisi patteristoa ynnä 25-30 heitintä. Pelkästään 3. D:n ( välillä 5.D:n) noin 12-13 leveälle kaistalle ammuttiin keskimäärin 2 000- 3 000 kraanaattia päivässä. Siis helmikuussa väliaseman taistelut mukaanlukien noin 60 000-80 000 kranaattia. Kerrohan nyt, miten Kuhmosta siirretyt kranut olisivat asian vaikuttaneet? Entä miten olisi Kuhmossa pärjätty?
Voidaan sanoa, että jollain 100 000:lla raskaan tykistön kranaatilla olisi voinut olla jotain merkitystä Summassa. Lisäksi olisi tarvittu suuret määrät panssarin- ja ilmatorjunta-aseita ynnä ainakin yksi divisioona vaihtojoukoksi. Näitä resursseja ei yksinkertaisesti ollut. On turha jauhaa kranaattimääristä, jotka olivat pieniä jopa Talvisodan materiaalipulassa. Kenttätykistön todellinen ongelma oli kaliiperien pienuus ja muiden paitsi keveiden jannunoiden ammuspula. Ja raskaita tykkejä tarvikkeineen ei Kuhmossa ollut ainuttakaan.
Tunnet asian yhtä huonosti kuin kaikki muutkin palstan inttäjät. - Kuhmossa?
Olisiko moraali Kuhmossa kohonnut, jos motteja olisi edelleen pitänyt purkaa pelkän jalkaväen voimin?
Kannakselle suunnattiin pääosa tarvikkeista ja aseista ja yleensä mitä vain irti saatiin. Myös miehistötäydennys. Sekä Lapista että Pohjois-Karjalasta siirrettiin joukkoja Kannakselle vielä maaliskuussa.
Esimerkiksi Englannista saadut kaksi haupitispatteristoa ja 25 000 laukausta annettiin II AK:lle. - höpiset?
Börte kirjoitti:
Varsinkin, kun 1944 täsmälleen samalla tavalla rynnittiin Kannaksella. Silloinkin oli epäasiallisia komentajia sotkemassa.
Rynnittiinkö Kuhmossa maaliskuussa -40 ja Kannaksella kesällä -44 samalla tavalla? Olet tällekin palstalle ylivoimaisen tietämätön.
Epäasiallisia komentajia? Siis missä, keitä? Olisiko palstan höpöttäjistä ollut korvaajiksi? - kurttuun
Venäläisillä oli (keulassa) torvisoittokunta mukanaan ja tarkoitus pitää sotilassoittokunnan esitys Kajaanissa ja Oulussa. Miksi emme ottaneet heitä vastaan kunnioittavasti, kun näin loistavalla asialla olivat. Alettiin ammuskelemaan heitä tykkilöillä. Hyvät käyrätorvet menivät mutkalle ja kurttuun. Kässittämätöntä porukkaa nämä suomalaiset.
- Älä höpöttele
kranaatteineen kirjoitti:
sekä heittimiä oli Summassakin jo tammi-helmikuussa. Itse asiassa ihan sodan alusta Summassa oli koko ajan vähintään viisi patteristoa ynnä 25-30 heitintä. Pelkästään 3. D:n ( välillä 5.D:n) noin 12-13 leveälle kaistalle ammuttiin keskimäärin 2 000- 3 000 kraanaattia päivässä. Siis helmikuussa väliaseman taistelut mukaanlukien noin 60 000-80 000 kranaattia. Kerrohan nyt, miten Kuhmosta siirretyt kranut olisivat asian vaikuttaneet? Entä miten olisi Kuhmossa pärjätty?
Voidaan sanoa, että jollain 100 000:lla raskaan tykistön kranaatilla olisi voinut olla jotain merkitystä Summassa. Lisäksi olisi tarvittu suuret määrät panssarin- ja ilmatorjunta-aseita ynnä ainakin yksi divisioona vaihtojoukoksi. Näitä resursseja ei yksinkertaisesti ollut. On turha jauhaa kranaattimääristä, jotka olivat pieniä jopa Talvisodan materiaalipulassa. Kenttätykistön todellinen ongelma oli kaliiperien pienuus ja muiden paitsi keveiden jannunoiden ammuspula. Ja raskaita tykkejä tarvikkeineen ei Kuhmossa ollut ainuttakaan.
Tunnet asian yhtä huonosti kuin kaikki muutkin palstan inttäjät.pitkän ajan keskiarvoja. Jos Summassa tai Viipurinlahdella olisi kriittisimpinä hetkinä ollut tykkiä kohden vaikkapa vain 80 laukausta päivässä 20-30:n asemesta olisi sillä ollut paljonkin merkitystä.
Noilla pitkän ajan keskiarvoilla ei ole merkitystä, merkitys on kriittisimmillä hetkillä ja päivillä kun valtavia joukkoja ja tankkeja koottiin rynnäkköön aivan suomalaisten nenän edessä. Vaikkapa vain 100 ylimääräistä kranua tiheään pakkautuneeseen joukkoon olisi tehnyt tehtävänsä ja hidastanut hyökkäyksiä. Nythän ne voivat hyökätä aivan kuin harjoituksissa kun tykkitulta ei meidän puolelta paljoa tullut.
Unohdat, että yritys häiritä joukkojen keskityksiä konekiväärien kaaritulella on melkoinen epätoivon ilmaus. 10 000 ylimääräistä kranua niinä päivinä olisi ollut tervetullut lisä jankutatpa aivan mitä tahansa. Yksikin lisäkranu olisi tehnyt tehtävänsä silloin kun kranaatteja lasketaan jo yksin kappalein. - Höpöttäjälle
taistelijatkin? kirjoitti:
"Entäpä jos ne tykit olisi tuotu Kuhmosta jo tammi-/helmikuun vaihteessa? Onko tässä jotain vaikeaa vai mikä mättää?"
Olet veliseni aivan oikeassa. Kun olisimme tuoneet tykit, kranaatit ja vielä miehistönkin Kuhmosta Summaan, niin Summa ei olisi murtunut. Eikö ole kovapaistä porukkaa kun eivät hoksaa mistä oli kysymys.olisi voitu pitää suljettuina paljon vähemmilläkin resursseilla. M-heimilla oli kauhea hinku saada sotavangiksi venäläinen kenraali ja siihen uhrattiin melkein kaikki mitä oli.
- asioita
Älä höpöttele kirjoitti:
pitkän ajan keskiarvoja. Jos Summassa tai Viipurinlahdella olisi kriittisimpinä hetkinä ollut tykkiä kohden vaikkapa vain 80 laukausta päivässä 20-30:n asemesta olisi sillä ollut paljonkin merkitystä.
Noilla pitkän ajan keskiarvoilla ei ole merkitystä, merkitys on kriittisimmillä hetkillä ja päivillä kun valtavia joukkoja ja tankkeja koottiin rynnäkköön aivan suomalaisten nenän edessä. Vaikkapa vain 100 ylimääräistä kranua tiheään pakkautuneeseen joukkoon olisi tehnyt tehtävänsä ja hidastanut hyökkäyksiä. Nythän ne voivat hyökätä aivan kuin harjoituksissa kun tykkitulta ei meidän puolelta paljoa tullut.
Unohdat, että yritys häiritä joukkojen keskityksiä konekiväärien kaaritulella on melkoinen epätoivon ilmaus. 10 000 ylimääräistä kranua niinä päivinä olisi ollut tervetullut lisä jankutatpa aivan mitä tahansa. Yksikin lisäkranu olisi tehnyt tehtävänsä silloin kun kranaatteja lasketaan jo yksin kappalein.hallitsematta. Se kun oli niin, että ammuttiin mitä ammuttiin, niin aina tuli uutta väkeä, uutta panssaria ja uutta kranua. Varmaan olisi jotain voitu muutamalla tuhannella kranulla jossain kohti vaikuttaakin, mutta ei kokonaisuuteen eikä lopputulokseen. Sellaisen väitteen voi esittää vain täysin asiantuntematon jälkiviisas.
Puna-armeija sai koko ajan lisävoimia.On kapsellista kuvitella, että muutama tuhat kranaattia olisi ollut joten ratkaisevaa, kun niitä ammuttiin jo kymmeniä tuhansia.
Konekiväärien epäsuora-ammunta oli tietysti yksi keino, jota kokeiltiin. Senhän saattoi etulinjan johtajat itse määrätä toisin kuin tykkitulen.
Sinulla Korppi-parka ei yksinkertaisesti ole riittäviä tietoja tästäkään asiasta. Ei jonkun ykistyiskohdan pohjalta voi panna sotaa uusiksi, ei edes jälkiviisaudella. Siihenkään sinulla ei ole perustietoja. Ei väitteen toistaminen muuta sitä oikeaksi. Sotaa johdettiin pätevällä osaamisella, ei asiantuntemattomalla jälkiviisaudella. - torvet
kurttuun kirjoitti:
Venäläisillä oli (keulassa) torvisoittokunta mukanaan ja tarkoitus pitää sotilassoittokunnan esitys Kajaanissa ja Oulussa. Miksi emme ottaneet heitä vastaan kunnioittavasti, kun näin loistavalla asialla olivat. Alettiin ammuskelemaan heitä tykkilöillä. Hyvät käyrätorvet menivät mutkalle ja kurttuun. Kässittämätöntä porukkaa nämä suomalaiset.
korjattioin talteen ja parempaan käyttöön.
- Jankuttaja vielä
höpiset? kirjoitti:
Rynnittiinkö Kuhmossa maaliskuussa -40 ja Kannaksella kesällä -44 samalla tavalla? Olet tällekin palstalle ylivoimaisen tietämätön.
Epäasiallisia komentajia? Siis missä, keitä? Olisiko palstan höpöttäjistä ollut korvaajiksi?Sinut tunnetaan jo ja tuo on spämmäystä.
- kysymättä
Höpöttäjälle kirjoitti:
olisi voitu pitää suljettuina paljon vähemmilläkin resursseilla. M-heimilla oli kauhea hinku saada sotavangiksi venäläinen kenraali ja siihen uhrattiin melkein kaikki mitä oli.
kuinka tuo kenraalin arvoinen sotavanki aiottiin ottaa Kuhmossa ellei Venäjän armeijassa edes ollut kenraaliarvoa käytössä Talvisodan aikana. Käyttöönotto (kenraalin arvot) tapahtui vasta 1940 keväällä.
- rynnimisestä
Jankuttaja vielä kirjoitti:
Sinut tunnetaan jo ja tuo on spämmäystä.
Jos jotain väitetään, pitäisi se voida todistaakin. Ponimai?
- tällaisesta
Höpöttäjälle kirjoitti:
olisi voitu pitää suljettuina paljon vähemmilläkin resursseilla. M-heimilla oli kauhea hinku saada sotavangiksi venäläinen kenraali ja siihen uhrattiin melkein kaikki mitä oli.
"kenraalivangista" olisi annettu? Ja mihin sitä olisi tarvittu. Vankeja oli lähes 6 000, joukossa korkeitakin upseereita.
Raju tulivalmistelu on aika outo tapa ottaa vanki. Taitaa olla näitä palstan satusetien keksintöjä? - Todellinen kenraali
asioita kirjoitti:
hallitsematta. Se kun oli niin, että ammuttiin mitä ammuttiin, niin aina tuli uutta väkeä, uutta panssaria ja uutta kranua. Varmaan olisi jotain voitu muutamalla tuhannella kranulla jossain kohti vaikuttaakin, mutta ei kokonaisuuteen eikä lopputulokseen. Sellaisen väitteen voi esittää vain täysin asiantuntematon jälkiviisas.
Puna-armeija sai koko ajan lisävoimia.On kapsellista kuvitella, että muutama tuhat kranaattia olisi ollut joten ratkaisevaa, kun niitä ammuttiin jo kymmeniä tuhansia.
Konekiväärien epäsuora-ammunta oli tietysti yksi keino, jota kokeiltiin. Senhän saattoi etulinjan johtajat itse määrätä toisin kuin tykkitulen.
Sinulla Korppi-parka ei yksinkertaisesti ole riittäviä tietoja tästäkään asiasta. Ei jonkun ykistyiskohdan pohjalta voi panna sotaa uusiksi, ei edes jälkiviisaudella. Siihenkään sinulla ei ole perustietoja. Ei väitteen toistaminen muuta sitä oikeaksi. Sotaa johdettiin pätevällä osaamisella, ei asiantuntemattomalla jälkiviisaudella......Varmaan olisi jotain voitu muutamalla tuhannella kranulla jossain kohti vaikuttaakin, mutta ei kokonaisuuteen eikä lopputulokseen.......
Jos ei lisäkranutkaan olisi vaikuttaneet Kannaksella yhtään mitään niin miksi hitossa sinne annettiin ollenkaan kranuja. Olisi hitto vie otettu turhilta porukoilta pois viimeisetkin kranut ja viety Kuhmoon, jossa ne olisivat tulleet yleistilanteen kannalta todella hyödylliseen käyttöön. Suotta niitä Kannaksella räiskittiin kun siellä ei kranujen lukumäärällä ollut kerran mitään merkitystä. Kuhmoon vaan olisi viety kaikki mitä irti saatiin niin sota olisi voitettu ja Viipurikin jäänyt Suomelle. - Korppi !
Todellinen kenraali kirjoitti:
.....Varmaan olisi jotain voitu muutamalla tuhannella kranulla jossain kohti vaikuttaakin, mutta ei kokonaisuuteen eikä lopputulokseen.......
Jos ei lisäkranutkaan olisi vaikuttaneet Kannaksella yhtään mitään niin miksi hitossa sinne annettiin ollenkaan kranuja. Olisi hitto vie otettu turhilta porukoilta pois viimeisetkin kranut ja viety Kuhmoon, jossa ne olisivat tulleet yleistilanteen kannalta todella hyödylliseen käyttöön. Suotta niitä Kannaksella räiskittiin kun siellä ei kranujen lukumäärällä ollut kerran mitään merkitystä. Kuhmoon vaan olisi viety kaikki mitä irti saatiin niin sota olisi voitettu ja Viipurikin jäänyt Suomelle.Juuri tuolta se eräitten jankuttajien mielestä tuntuu ja näyttää. Kranaatit olivat heidän mielestään Kannaksella turhaa koreutta mutta Kuhmossa jokainen paukku tuli todella tarpeeseen. Ei ollut Kannaksen taisteluissa kranaateilla merkitystä, ei ollut niin.
Voidaan siis sanoa, että m-heimin päätäs räiskiä kunnolla Kuhmossa Kannaksen asemesta oli oikeansuuntainen mutta riittämätön. Oli se mies toden totta Suuri Strategi. - järki puuttuu
Todellinen kenraali kirjoitti:
.....Varmaan olisi jotain voitu muutamalla tuhannella kranulla jossain kohti vaikuttaakin, mutta ei kokonaisuuteen eikä lopputulokseen.......
Jos ei lisäkranutkaan olisi vaikuttaneet Kannaksella yhtään mitään niin miksi hitossa sinne annettiin ollenkaan kranuja. Olisi hitto vie otettu turhilta porukoilta pois viimeisetkin kranut ja viety Kuhmoon, jossa ne olisivat tulleet yleistilanteen kannalta todella hyödylliseen käyttöön. Suotta niitä Kannaksella räiskittiin kun siellä ei kranujen lukumäärällä ollut kerran mitään merkitystä. Kuhmoon vaan olisi viety kaikki mitä irti saatiin niin sota olisi voitettu ja Viipurikin jäänyt Suomelle.Kannakselle annettiinn pääosa Talvisodassa käytetyistä 1,3 miljoonasta kranusta. Meneekö kaaliin? Kuhmossa käytettiin van murto-osa, koska siellä ei aluksi ollut edes tykkejä. Ne oli kranuineen keskitetty Kannakselle. Kun Kannaksella käytettiin noin miljoona erilaista kranaattia, ei muutaman tuhannen lisäys olisi lopputulokseen vaikuttanut.
Kuhmossa lisäksi ammuttiin lähinnä muutamina motintuhoamispäivinä. Silloin päivittäinen kulutus tietysti oli suurta. Muina päivinä säästettiin.
Tällaisten asioiden tajuamiseen ei palstan kinareilla ole älliä. - on väittänyt
Korppi ! kirjoitti:
Juuri tuolta se eräitten jankuttajien mielestä tuntuu ja näyttää. Kranaatit olivat heidän mielestään Kannaksella turhaa koreutta mutta Kuhmossa jokainen paukku tuli todella tarpeeseen. Ei ollut Kannaksen taisteluissa kranaateilla merkitystä, ei ollut niin.
Voidaan siis sanoa, että m-heimin päätäs räiskiä kunnolla Kuhmossa Kannaksen asemesta oli oikeansuuntainen mutta riittämätön. Oli se mies toden totta Suuri Strategi."kranaattien olleen Kannaksella turhaa koreutta". Valehtelet aina vain, Korppi-parka. Silläkö luuulet kehnot tiedot peittäväsi?
Kuhmon kranaattien käytöstä päätti sikäläinen rintamajohto käytössään olleen materiaalin puitteissa. Mannerheimilla oli aivan muut murheet. Hän ei todellakaan päättänyt yksittäisten tulivalmistelujen kranaattimääristä.
Korppi höpisee tässä asiassa yhtä tietämättömänä kuin kaikessa muussakin.
Todettakoon, että Kannaksella käytettiin kaikista ampumatarvikkeista ainakin 70 %. Se oli painopistesuunta ja siellä oli sodan alussa kuusi divisioonaa kymmenestä ynnä muita joukkoja mm. tykistön kaikki raskaat patteristot. Myös PM:n reservidivisioona suunnattiin Kannakselle ja nimenomaan Summaan jo tammikuussa.
Sodan loppuvaiheessa Kannakselle ja Viipurinlahdelle keskitettiin lisää joukkoja kaksi divisioonaa, Ratsuväkiprikaati ja viisi pataljoonaa Lapin ryhmästä sekä merivoimien pataljoonia. 12:sta div:sta Kannaksella oli siis yhdeksän ja lisäksi reilun divisioonan verran muita joukkoja. Pääosa koti- ja ulkomailta saadusta uudesta tykkikalustosta ja muusta materiaalista suunnattiin Kannakselle sen lisäksi, mitä tuli joukkojen mukana. Mm. kaikki raskaat patteristot olivat siis Kannaksella. Oli siellä ainoa panssariyksikkökin. Pääosa henkilötäydennykasestä annettiin sekin Kannakselle.
PM ei ensin edes hyväksynyt vajaan 9.D:n siirtoa Kuhmon suuntaan, mutta antoi sitten luvan. Tykistöä haalittiin sotasaaliista ja osittain Ruotsista saadusta kalustosta. Väite siitä, etä Kuhmo olisi ollut jotenkin erikoisasemassa on jakomielinen. Kuhmossa käytetyt kranaatit eivät edes sopineet Kannaksen tykkeihin.
Mitäs jos inttäjät perehtyisivät ensin edes pikkuisen Talvisodan loppuvaiheen todelliseen tilanteeseen.Nyt toistetaan mielikuvituksellisia höpinöitä ja uskotaan niiden muuttuvan tosiksi 70 vuotta sodan jälkeen. Tarvitsee vain inttää riittävän kauan ja simsalabim! sota onkin muuttunut voitoksi, kunhan muutama tuhat kranaattia ja miestä on siirretty paikasta toiseen. Tosin ihan vähän myöhässä, muttaa siirretty kuitenkin.
Todelliset moninkertaiset siirrot voikin unohtaa, koska faktat nyt kerta kaikkiaan eivät ole hallussa. - lipsahdus!
järki puuttuu kirjoitti:
Kannakselle annettiinn pääosa Talvisodassa käytetyistä 1,3 miljoonasta kranusta. Meneekö kaaliin? Kuhmossa käytettiin van murto-osa, koska siellä ei aluksi ollut edes tykkejä. Ne oli kranuineen keskitetty Kannakselle. Kun Kannaksella käytettiin noin miljoona erilaista kranaattia, ei muutaman tuhannen lisäys olisi lopputulokseen vaikuttanut.
Kuhmossa lisäksi ammuttiin lähinnä muutamina motintuhoamispäivinä. Silloin päivittäinen kulutus tietysti oli suurta. Muina päivinä säästettiin.
Tällaisten asioiden tajuamiseen ei palstan kinareilla ole älliä.Näiden hölmöjen väitteitä oikoessa menee luvut sekaisin. Talvisodassa oli sii kaikkiaan KÄYTÖSSÄ noin 1,3 miljoonaa heittimistön ja tykistön kranaattia. Sodan päättyessä oli jäljellä noin 0,5 miljoonaa. Näiden lukujenkin valossa muutaman tuhannen kranaatin siirto Kuhmosta Kannakselle on pelkkää pelleilyä. Niitä tarvittiin Kuhmossakin.
Kannakselle annettiin se, mikä uskallettiin, sillä tarvikkeita arvioitiin olevan jäljellä ehkä pariksi viikoksi. Tieto sodan loppumisesta tuli joukoille vasta 13.3. 40 aamuyöstä. Siihen asti oli varauduttava sodan jatkumiseen tietymättömän pitkään. - Korppi !
on väittänyt kirjoitti:
"kranaattien olleen Kannaksella turhaa koreutta". Valehtelet aina vain, Korppi-parka. Silläkö luuulet kehnot tiedot peittäväsi?
Kuhmon kranaattien käytöstä päätti sikäläinen rintamajohto käytössään olleen materiaalin puitteissa. Mannerheimilla oli aivan muut murheet. Hän ei todellakaan päättänyt yksittäisten tulivalmistelujen kranaattimääristä.
Korppi höpisee tässä asiassa yhtä tietämättömänä kuin kaikessa muussakin.
Todettakoon, että Kannaksella käytettiin kaikista ampumatarvikkeista ainakin 70 %. Se oli painopistesuunta ja siellä oli sodan alussa kuusi divisioonaa kymmenestä ynnä muita joukkoja mm. tykistön kaikki raskaat patteristot. Myös PM:n reservidivisioona suunnattiin Kannakselle ja nimenomaan Summaan jo tammikuussa.
Sodan loppuvaiheessa Kannakselle ja Viipurinlahdelle keskitettiin lisää joukkoja kaksi divisioonaa, Ratsuväkiprikaati ja viisi pataljoonaa Lapin ryhmästä sekä merivoimien pataljoonia. 12:sta div:sta Kannaksella oli siis yhdeksän ja lisäksi reilun divisioonan verran muita joukkoja. Pääosa koti- ja ulkomailta saadusta uudesta tykkikalustosta ja muusta materiaalista suunnattiin Kannakselle sen lisäksi, mitä tuli joukkojen mukana. Mm. kaikki raskaat patteristot olivat siis Kannaksella. Oli siellä ainoa panssariyksikkökin. Pääosa henkilötäydennykasestä annettiin sekin Kannakselle.
PM ei ensin edes hyväksynyt vajaan 9.D:n siirtoa Kuhmon suuntaan, mutta antoi sitten luvan. Tykistöä haalittiin sotasaaliista ja osittain Ruotsista saadusta kalustosta. Väite siitä, etä Kuhmo olisi ollut jotenkin erikoisasemassa on jakomielinen. Kuhmossa käytetyt kranaatit eivät edes sopineet Kannaksen tykkeihin.
Mitäs jos inttäjät perehtyisivät ensin edes pikkuisen Talvisodan loppuvaiheen todelliseen tilanteeseen.Nyt toistetaan mielikuvituksellisia höpinöitä ja uskotaan niiden muuttuvan tosiksi 70 vuotta sodan jälkeen. Tarvitsee vain inttää riittävän kauan ja simsalabim! sota onkin muuttunut voitoksi, kunhan muutama tuhat kranaattia ja miestä on siirretty paikasta toiseen. Tosin ihan vähän myöhässä, muttaa siirretty kuitenkin.
Todelliset moninkertaiset siirrot voikin unohtaa, koska faktat nyt kerta kaikkiaan eivät ole hallussa.....Kuhmon kranaattien käytöstä päätti sikäläinen rintamajohto käytössään olleen materiaalin puitteissa. Mannerheimilla oli aivan muut murheet......
Ylipäällikkö on vastuussa kaikesta, aivan kaikesta. Jos päärintamalla on tykistöllä ammuspula niin ylipäällikön tulee silloin puuttua a-tarvikkeitten jakeluun. Että älä sinä sössää yhtään mitään kun et näköjään tajua kokonaisuuksia.
Näin on näppylät. - sai ammusten
Korppi ! kirjoitti:
....Kuhmon kranaattien käytöstä päätti sikäläinen rintamajohto käytössään olleen materiaalin puitteissa. Mannerheimilla oli aivan muut murheet......
Ylipäällikkö on vastuussa kaikesta, aivan kaikesta. Jos päärintamalla on tykistöllä ammuspula niin ylipäällikön tulee silloin puuttua a-tarvikkeitten jakeluun. Että älä sinä sössää yhtään mitään kun et näköjään tajua kokonaisuuksia.
Näin on näppylät.pääosan niin kuin Kannas kaiken muunkin materiaalin ja joukkojen pääosan.
Talvisodasssa käytettiin vajaa 800 000 erilaista tykistön ja heittimistön kranaattia. Kuhmossa kaikkiaan ehkä 15 000 koko sodan aikana. Olisi pitänyt olla tosi tehokasta tavaraa, jos niillä olisi sota ratkaistu. Kuhmon joukoilla oli omat tehtävänsä ja niihin osoitettu aseistus ja materiaali. Se käytettiin aivan asianmukaisesti.
Taisteluvälinehuollosta vastasi kenraalimajuri Väinö Svanström. Kyllä hän osasi tarvikkeet jakaa. Mannerheimin toiminnasta et ymmärrä yhtään mitään.
Eiköhän sotataitosi huippu ole ryhmän nopea asemaanmeno. Vai etkö kelvannut edes aliupseeriksi? - Temuge
sai ammusten kirjoitti:
pääosan niin kuin Kannas kaiken muunkin materiaalin ja joukkojen pääosan.
Talvisodasssa käytettiin vajaa 800 000 erilaista tykistön ja heittimistön kranaattia. Kuhmossa kaikkiaan ehkä 15 000 koko sodan aikana. Olisi pitänyt olla tosi tehokasta tavaraa, jos niillä olisi sota ratkaistu. Kuhmon joukoilla oli omat tehtävänsä ja niihin osoitettu aseistus ja materiaali. Se käytettiin aivan asianmukaisesti.
Taisteluvälinehuollosta vastasi kenraalimajuri Väinö Svanström. Kyllä hän osasi tarvikkeet jakaa. Mannerheimin toiminnasta et ymmärrä yhtään mitään.
Eiköhän sotataitosi huippu ole ryhmän nopea asemaanmeno. Vai etkö kelvannut edes aliupseeriksi?Olet korjannut jo alkuväittämäsi puoleen, mutta oikea luku on kolomasosa sillä ainut paikka,mistä saatiin ammuksia sopuhintaan oli Belgia ja nekin luvattiin toimittaa vasta maaliskuun alusta alkaen korkeintaan 50 000 kpl/ kk.
Ammustuotannosta ja hankinnoista päätti hallitus ministereineen. Oliko Mannerheim ministerikin. Ammushuolto oli keskitetty tykistön ulkopuolisille tahoille ja ammuksista oli siihen nähden pulaa ettei voitu vastata puna-armeijan 50 x tulitukseen ja kymmenien panssarien läpimurtoihin. - Minkäs teet?
Temuge kirjoitti:
Olet korjannut jo alkuväittämäsi puoleen, mutta oikea luku on kolomasosa sillä ainut paikka,mistä saatiin ammuksia sopuhintaan oli Belgia ja nekin luvattiin toimittaa vasta maaliskuun alusta alkaen korkeintaan 50 000 kpl/ kk.
Ammustuotannosta ja hankinnoista päätti hallitus ministereineen. Oliko Mannerheim ministerikin. Ammushuolto oli keskitetty tykistön ulkopuolisille tahoille ja ammuksista oli siihen nähden pulaa ettei voitu vastata puna-armeijan 50 x tulitukseen ja kymmenien panssarien läpimurtoihin.Ampumatarvikkeiden ( tyk hstö) suunnitellut hankinnat olivat 1,6 miljoonaa. Kaikkiaan saatiin sodan aikana käyttöön noin 1,3 miljoonaa ls. Niistä ammuttiin hiukan vaille 800 000. Varastoissa oli sodan päättyessä noin 0,5 miljoonaa laukausta. Osa oli juuri tullut.Lisää oli tulossa.
Totta kai hallitus päätti tuotannosta ja hankinnoista. Sehän oli Rytin hallituksen tärkein tehtävä rauhanteon ohella.
Tilaukset teollisuudelle ja ulkomaille teki PLM:n sotatalousosasto. Materiaali sijoitettiin ammusvarikoille. Sen jaosta joukoille määräsi PM:n tykistökomentaja kenrm Väinö Svanström, joka oli samalla vastuussa taisteluvälinehuollosta.
Hinnoista en tiedä, mutta tykistön ja heittimistön a-tarvikkeita saatiin ainakin Ruotsista mm 88 500 kvknls, ja Ranskasta 100 000 ls. Pienempiä eriä saatiin mm Englannista 25 000 hpls ja Norjasta.Krh-laukauksia saatiin suuria määriä Ruotsin lisäksi mm. Ranskasta ja Italiasta.
Belgiasta saatiin 23 900 ls, mutta tykkien ( 120 H/99) kunnostus vei sen verran,ettei niitä päästy käyttämään.
Jutussasi on sen verran tottakin, että nimenomaan raskaan tykistön ampumatarvikkeden pulasta johtuen ei puna-armeijan toimiin voitu kunnolla vastata.
Tietosi ovat aivan p-seestä.
Lopullisen tyhmyytesi voit paljastaa kysymällä, mistä nuo em. tiedot on saatu.Anna tulla vain!
Niin, Mannerheim! Ei ollut ministeri, vaan ylipäällikkö eli presidentistä seuraava sotilasasioissa. Et tainnut tietääkään? - dtryktuk
Korppi ! kirjoitti:
....Kuhmon kranaattien käytöstä päätti sikäläinen rintamajohto käytössään olleen materiaalin puitteissa. Mannerheimilla oli aivan muut murheet......
Ylipäällikkö on vastuussa kaikesta, aivan kaikesta. Jos päärintamalla on tykistöllä ammuspula niin ylipäällikön tulee silloin puuttua a-tarvikkeitten jakeluun. Että älä sinä sössää yhtään mitään kun et näköjään tajua kokonaisuuksia.
Näin on näppylät.Eli ylipäällikön olisi pitänyt ohjata Kannakselle sen tykistömalleihin sopimattomia a-tarvikkeita? Sinähän sankari olet!
Jos et ymmärrä mitään esikuntatoiminnasta, niin älä hauku niitä, jotka ymmärtävät. - Niukastelua
Minkäs teet? kirjoitti:
Ampumatarvikkeiden ( tyk hstö) suunnitellut hankinnat olivat 1,6 miljoonaa. Kaikkiaan saatiin sodan aikana käyttöön noin 1,3 miljoonaa ls. Niistä ammuttiin hiukan vaille 800 000. Varastoissa oli sodan päättyessä noin 0,5 miljoonaa laukausta. Osa oli juuri tullut.Lisää oli tulossa.
Totta kai hallitus päätti tuotannosta ja hankinnoista. Sehän oli Rytin hallituksen tärkein tehtävä rauhanteon ohella.
Tilaukset teollisuudelle ja ulkomaille teki PLM:n sotatalousosasto. Materiaali sijoitettiin ammusvarikoille. Sen jaosta joukoille määräsi PM:n tykistökomentaja kenrm Väinö Svanström, joka oli samalla vastuussa taisteluvälinehuollosta.
Hinnoista en tiedä, mutta tykistön ja heittimistön a-tarvikkeita saatiin ainakin Ruotsista mm 88 500 kvknls, ja Ranskasta 100 000 ls. Pienempiä eriä saatiin mm Englannista 25 000 hpls ja Norjasta.Krh-laukauksia saatiin suuria määriä Ruotsin lisäksi mm. Ranskasta ja Italiasta.
Belgiasta saatiin 23 900 ls, mutta tykkien ( 120 H/99) kunnostus vei sen verran,ettei niitä päästy käyttämään.
Jutussasi on sen verran tottakin, että nimenomaan raskaan tykistön ampumatarvikkeden pulasta johtuen ei puna-armeijan toimiin voitu kunnolla vastata.
Tietosi ovat aivan p-seestä.
Lopullisen tyhmyytesi voit paljastaa kysymällä, mistä nuo em. tiedot on saatu.Anna tulla vain!
Niin, Mannerheim! Ei ollut ministeri, vaan ylipäällikkö eli presidentistä seuraava sotilasasioissa. Et tainnut tietääkään?>>Kaikkiaan saatiin sodan aikana käyttöön noin 1,3 miljoonaa ls. Niistä ammuttiin hiukan vaille 800 000. Varastoissa oli sodan päättyessä noin 0,5 miljoonaa laukausta.
- Vittuun
Minkäs teet? kirjoitti:
Ampumatarvikkeiden ( tyk hstö) suunnitellut hankinnat olivat 1,6 miljoonaa. Kaikkiaan saatiin sodan aikana käyttöön noin 1,3 miljoonaa ls. Niistä ammuttiin hiukan vaille 800 000. Varastoissa oli sodan päättyessä noin 0,5 miljoonaa laukausta. Osa oli juuri tullut.Lisää oli tulossa.
Totta kai hallitus päätti tuotannosta ja hankinnoista. Sehän oli Rytin hallituksen tärkein tehtävä rauhanteon ohella.
Tilaukset teollisuudelle ja ulkomaille teki PLM:n sotatalousosasto. Materiaali sijoitettiin ammusvarikoille. Sen jaosta joukoille määräsi PM:n tykistökomentaja kenrm Väinö Svanström, joka oli samalla vastuussa taisteluvälinehuollosta.
Hinnoista en tiedä, mutta tykistön ja heittimistön a-tarvikkeita saatiin ainakin Ruotsista mm 88 500 kvknls, ja Ranskasta 100 000 ls. Pienempiä eriä saatiin mm Englannista 25 000 hpls ja Norjasta.Krh-laukauksia saatiin suuria määriä Ruotsin lisäksi mm. Ranskasta ja Italiasta.
Belgiasta saatiin 23 900 ls, mutta tykkien ( 120 H/99) kunnostus vei sen verran,ettei niitä päästy käyttämään.
Jutussasi on sen verran tottakin, että nimenomaan raskaan tykistön ampumatarvikkeden pulasta johtuen ei puna-armeijan toimiin voitu kunnolla vastata.
Tietosi ovat aivan p-seestä.
Lopullisen tyhmyytesi voit paljastaa kysymällä, mistä nuo em. tiedot on saatu.Anna tulla vain!
Niin, Mannerheim! Ei ollut ministeri, vaan ylipäällikkö eli presidentistä seuraava sotilasasioissa. Et tainnut tietääkään?Typerys.
"Tietosi ovat aivan p-seestä.
Hinnoista en tiedä, mutta tykistön ja heittimistön a-tarvikkeita saatiin ainakin Ruotsista mm 88 500 kvknls, ja Ranskasta 100 000 ls. Pienempiä eriä saatiin mm Englannista 25 000 hpls ja Norjasta.Krh-laukauksia saatiin suuria määriä Ruotsin lisäksi mm. Ranskasta ja Italiasta." - mutta melkein
Niukastelua kirjoitti:
>>Kaikkiaan saatiin sodan aikana käyttöön noin 1,3 miljoonaa ls. Niistä ammuttiin hiukan vaille 800 000. Varastoissa oli sodan päättyessä noin 0,5 miljoonaa laukausta.
"Ja Niukkasta syytetään kuitenkin valehtelijaksi kun hän sanoi ammustilanteen olevan paremman sodan lopu kuin sen alussa!"
Siinä Niukkanen oli aivan oikeassa. Sodan alussa oli tykistön ja heittimistön öaukauksia 394 640. Sodan lopussa niitä oli 506 910. Ongelmana oli se, että ne olivat lähes kokonaan heittimien ja keveiden kanuunoiden laukauksia. Haupitsit ja raskas tykistö olivat lähes ilman. Niukkanen oli siis sekä oikeassa että väärässä.
"Aikoinaan kun tein tuon avauksen, niin minua pidettiin valahtelijana. Nyt joku näyttää todistelevan samaan suuntaan kuin itsekin tuolloin ajattelin."
Et suinkaan valehdellut. Ei tarvitse todistella. Tiedot löytyväöt Talvisodan historian 4. osan ss.297-307.
Totuus voittaa aina. Jospa jopa korpit sen joskus ymmärtäisivät... - pysty
Vittuun kirjoitti:
Typerys.
"Tietosi ovat aivan p-seestä.
Hinnoista en tiedä, mutta tykistön ja heittimistön a-tarvikkeita saatiin ainakin Ruotsista mm 88 500 kvknls, ja Ranskasta 100 000 ls. Pienempiä eriä saatiin mm Englannista 25 000 hpls ja Norjasta.Krh-laukauksia saatiin suuria määriä Ruotsin lisäksi mm. Ranskasta ja Italiasta."osoittamaan lähdettä. Ja vaikka pystyisit, olet ymmärtänyt sen väärin. Tekstistä näkee heti heikon lukutaidon.
Onneksi olkoon. Olet vielä tyhmempi kuin Korppi. Siitä kannattaa olla ylpeä. - hommansa!
Korppi ! kirjoitti:
....Kuhmon kranaattien käytöstä päätti sikäläinen rintamajohto käytössään olleen materiaalin puitteissa. Mannerheimilla oli aivan muut murheet......
Ylipäällikkö on vastuussa kaikesta, aivan kaikesta. Jos päärintamalla on tykistöllä ammuspula niin ylipäällikön tulee silloin puuttua a-tarvikkeitten jakeluun. Että älä sinä sössää yhtään mitään kun et näköjään tajua kokonaisuuksia.
Näin on näppylät.Marskin pitkä työpäivä ( 14-16 tuntia) päättyi Talvisodan aikana viimeiseen esittelyyn iltayöstä. Sen teki huolto-osaston päällikkö eversti Harald Roos.Hän selvitti päivän taistelutappiot ja materiaalin kulutuksen armeijakunnittain. Marski syventyi näihinkin asioihin tapansa mukaan huolellisesti ja kantoi erittäin suurta murhetta varsinkin kaatuneista.
Aamun ensimmäinen esittely käsitti aina rintamatilanteen. Heti sen jälkeen oli yleensä kenraali Svanströmin esittely taisteluvälinetilanteesta. Silloin käytiin läpi armeijakunnittain tilanne ja määritettiin pääpiirtein viikottainen materiaalin jako.
Helmikuussa ammuttiin 286 000 heitttimistön ja tykistön kranaattia. Keveiden kanuunoiden kulutus oli reilut 30 000 viikossa, yhteensä 128 900. Maaliskuussa ammuttiin 178 100 kranaattia, josta keveillä kanuunoilla noin 100 000. Tarvikkeet eivät siis olleet lopussa, vaikka tietyistä kaliipereista oli suurtakin puutetta. Sodan päättyessä oli jäljellä 506 910 kranaattia ja lisää oli tulossa.
Marski hyväksyi kranaattien jaon armeijakunnittain ja ryhmittäin. Sellaista järjettömyyttä, että taistelussa olevalta joukolta olisi otettu pois sille annetut tarvikkeet, ei tietenkään koskaan tehty. Tarvikkeet ohjattiin suoraan varikoista sinne, missä kipeimmin tarvittiin.
Länsi-Kannaksella Viipurinlahti ml oli taistelujen painopiste. Sinne ohjattiin myös pääosa taisteluvälinemateriaalista eli mm. maaliskuussa noin 75 000 kranaattia viikossa. Näistä sai II AK pääosan, koska sillä oli eniten tykistöäkin. Mitään tarvetta kuskata muualle myönnettyjä tarvikkeita ei ollut.
On huvittavaa lukea, millaisia sepustuksia palstan idiootit ovat kehittäneet yrttäessään mustata ylipäällikön työtä 70 vuotta tapahtumien jälkeen. Kun muuta ei keksitä, ruvetaan vaatimaan muutoksia ampumatarvikkeiden jakeluun ja yritetään osoittaa, että siinä olisi tehty virheitä. Kuitenkaan ei hallita edes alkeistietoja ampumatarvikkeiden määristä, saati että tunnettaisiin tapa, jolla niiden jako päätettiin ja kulutusta valvottiin.
Aikaa ja lähteitä asialliseen selvitykseeen olisi ollut yllin kyllin, mutta kauna panee esittämään valheita. Niisdtä vaan jää kiinni, valitetttavasti.
Mutta yrittäkää pojat taas uudelleen. Kyllä maailmaan valeita mahtuu. - V Sukselainen
hommansa! kirjoitti:
Marskin pitkä työpäivä ( 14-16 tuntia) päättyi Talvisodan aikana viimeiseen esittelyyn iltayöstä. Sen teki huolto-osaston päällikkö eversti Harald Roos.Hän selvitti päivän taistelutappiot ja materiaalin kulutuksen armeijakunnittain. Marski syventyi näihinkin asioihin tapansa mukaan huolellisesti ja kantoi erittäin suurta murhetta varsinkin kaatuneista.
Aamun ensimmäinen esittely käsitti aina rintamatilanteen. Heti sen jälkeen oli yleensä kenraali Svanströmin esittely taisteluvälinetilanteesta. Silloin käytiin läpi armeijakunnittain tilanne ja määritettiin pääpiirtein viikottainen materiaalin jako.
Helmikuussa ammuttiin 286 000 heitttimistön ja tykistön kranaattia. Keveiden kanuunoiden kulutus oli reilut 30 000 viikossa, yhteensä 128 900. Maaliskuussa ammuttiin 178 100 kranaattia, josta keveillä kanuunoilla noin 100 000. Tarvikkeet eivät siis olleet lopussa, vaikka tietyistä kaliipereista oli suurtakin puutetta. Sodan päättyessä oli jäljellä 506 910 kranaattia ja lisää oli tulossa.
Marski hyväksyi kranaattien jaon armeijakunnittain ja ryhmittäin. Sellaista järjettömyyttä, että taistelussa olevalta joukolta olisi otettu pois sille annetut tarvikkeet, ei tietenkään koskaan tehty. Tarvikkeet ohjattiin suoraan varikoista sinne, missä kipeimmin tarvittiin.
Länsi-Kannaksella Viipurinlahti ml oli taistelujen painopiste. Sinne ohjattiin myös pääosa taisteluvälinemateriaalista eli mm. maaliskuussa noin 75 000 kranaattia viikossa. Näistä sai II AK pääosan, koska sillä oli eniten tykistöäkin. Mitään tarvetta kuskata muualle myönnettyjä tarvikkeita ei ollut.
On huvittavaa lukea, millaisia sepustuksia palstan idiootit ovat kehittäneet yrttäessään mustata ylipäällikön työtä 70 vuotta tapahtumien jälkeen. Kun muuta ei keksitä, ruvetaan vaatimaan muutoksia ampumatarvikkeiden jakeluun ja yritetään osoittaa, että siinä olisi tehty virheitä. Kuitenkaan ei hallita edes alkeistietoja ampumatarvikkeiden määristä, saati että tunnettaisiin tapa, jolla niiden jako päätettiin ja kulutusta valvottiin.
Aikaa ja lähteitä asialliseen selvitykseeen olisi ollut yllin kyllin, mutta kauna panee esittämään valheita. Niisdtä vaan jää kiinni, valitetttavasti.
Mutta yrittäkää pojat taas uudelleen. Kyllä maailmaan valeita mahtuu.Kenttätykistö sai oman ammustarvikehuoltonsa aikanaan vasta sotien jälkeen.
TAITAMATTOMUUTTA
JA BYROKRATIAA
Etulinjan tykistökomentajien pyynnöt riittävän
ampumatarvikevarannon ajamisesta ennalta tuliasemiin tyrmättiin, menettelyä pidettiin
pessimismin lietsomisena.
Ammukset loppuivat tuliasemista kriittisellä hetkellä ja asemasodan piinallisen jäykkä byrokratia esti täydennyksen. - koski siis
V Sukselainen kirjoitti:
Kenttätykistö sai oman ammustarvikehuoltonsa aikanaan vasta sotien jälkeen.
TAITAMATTOMUUTTA
JA BYROKRATIAA
Etulinjan tykistökomentajien pyynnöt riittävän
ampumatarvikevarannon ajamisesta ennalta tuliasemiin tyrmättiin, menettelyä pidettiin
pessimismin lietsomisena.
Ammukset loppuivat tuliasemista kriittisellä hetkellä ja asemasodan piinallisen jäykkä byrokratia esti täydennyksen.jatkosodan loppuvaihetta. Lokakuussa 1942 Päämajaan perustettiin Ase-esikunta, joka johti taisteluvälinehuoltoa yhdessa huolto-osaston kanssa.Tämä johti siihen, että tykistön ampumatarvikkeisiin perehtynytttä väkeä ei ollut riittävästi huollon eri portaissa.
Se johti suuriin ongelmiin oikeiden tarvikkeiden saamisessa lukuisille tykkityypeille. - Niukastelua
hommansa! kirjoitti:
Marskin pitkä työpäivä ( 14-16 tuntia) päättyi Talvisodan aikana viimeiseen esittelyyn iltayöstä. Sen teki huolto-osaston päällikkö eversti Harald Roos.Hän selvitti päivän taistelutappiot ja materiaalin kulutuksen armeijakunnittain. Marski syventyi näihinkin asioihin tapansa mukaan huolellisesti ja kantoi erittäin suurta murhetta varsinkin kaatuneista.
Aamun ensimmäinen esittely käsitti aina rintamatilanteen. Heti sen jälkeen oli yleensä kenraali Svanströmin esittely taisteluvälinetilanteesta. Silloin käytiin läpi armeijakunnittain tilanne ja määritettiin pääpiirtein viikottainen materiaalin jako.
Helmikuussa ammuttiin 286 000 heitttimistön ja tykistön kranaattia. Keveiden kanuunoiden kulutus oli reilut 30 000 viikossa, yhteensä 128 900. Maaliskuussa ammuttiin 178 100 kranaattia, josta keveillä kanuunoilla noin 100 000. Tarvikkeet eivät siis olleet lopussa, vaikka tietyistä kaliipereista oli suurtakin puutetta. Sodan päättyessä oli jäljellä 506 910 kranaattia ja lisää oli tulossa.
Marski hyväksyi kranaattien jaon armeijakunnittain ja ryhmittäin. Sellaista järjettömyyttä, että taistelussa olevalta joukolta olisi otettu pois sille annetut tarvikkeet, ei tietenkään koskaan tehty. Tarvikkeet ohjattiin suoraan varikoista sinne, missä kipeimmin tarvittiin.
Länsi-Kannaksella Viipurinlahti ml oli taistelujen painopiste. Sinne ohjattiin myös pääosa taisteluvälinemateriaalista eli mm. maaliskuussa noin 75 000 kranaattia viikossa. Näistä sai II AK pääosan, koska sillä oli eniten tykistöäkin. Mitään tarvetta kuskata muualle myönnettyjä tarvikkeita ei ollut.
On huvittavaa lukea, millaisia sepustuksia palstan idiootit ovat kehittäneet yrttäessään mustata ylipäällikön työtä 70 vuotta tapahtumien jälkeen. Kun muuta ei keksitä, ruvetaan vaatimaan muutoksia ampumatarvikkeiden jakeluun ja yritetään osoittaa, että siinä olisi tehty virheitä. Kuitenkaan ei hallita edes alkeistietoja ampumatarvikkeiden määristä, saati että tunnettaisiin tapa, jolla niiden jako päätettiin ja kulutusta valvottiin.
Aikaa ja lähteitä asialliseen selvitykseeen olisi ollut yllin kyllin, mutta kauna panee esittämään valheita. Niisdtä vaan jää kiinni, valitetttavasti.
Mutta yrittäkää pojat taas uudelleen. Kyllä maailmaan valeita mahtuu.> Tarvikkeet ohjattiin suoraan varikoista sinne, missä kipeimmin tarvittiin.<
Miksi ne olisi ohjattu suoraan varikoilta kun ammushuolto oli porrastettu niin moneen kerrokseen, että jopa Öhquist piti sitä huonona ratkaisuna kun ammuksia ei saatu sinne missä niitä tarvittiin ja ne vähätkin ammusmäärät hukkui moniportaisiin varastoihin. Tässä hän mainitsi esimerkkinä ne "kauas ampuvat ruotsalaistykit", joita ei ollut missään muualla!
Olet vamaankin lukenut nämä kaksi kauan sitten kirjoittamaani kohtaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4212226#comment-22185473
>>Todennäköisesti asiaa vielä pahensi lähes sadan esilaisen ammustyypin sekasotku ja joukkojen kirjava tykkikalusto yhdessä sekavan tilanteen kanssa rautateillä. Evakuointihan oli käynnissä saman aikaisesti ja logistiikka taisi osaltaan sotkea ammustäydennystä. Kesti jopa viikonkin saada ammustäydennys varikolta rintamalle, koska kuormat jouduttiin tarkistamaan uudelleen, jopa purkamaan ja lastaamaan uudelleen, juuri ammuskirjavuuden vuoksi. >Tykistön ammusten matka ammusvarikolta rintamalle kesti jopa 2 viikkoa! Erilaisia ammustyyppejä oli valtava määrä, useita kymmeniä siis, ja ne kuulemma lastattiin samoihin junavauhuihin A-varikoissa. Kuitenkin tykit oli sijoitettu jonkinlaiseen järjestykseen eri joukko-osastoittain rintamille, jo ihan ammushuollonkin kannalta, ja niinpä samoja ammusvaunuja piti purkaa ja lastata moneen eri kertaan juuri tuon ammuskirjavuuden takia. Ja aina tehtiin tarkka inventaario ja kirjanpito! Tämä kankea ammushuoltosysteemi aiheutti hirmuisesti lisätyötä ja ajanhukkaa. Luin jostain kirjasta, että pahimmillaan ammuksen matka varikosta rintamalle kesti jopa 2 viikkoa useine purkauksineen ja uusinta lastauksineen. Siinä varmastikin ehti jo putket ruostumaan jos paukut olisi päässeet loppumaan. - VKT 1944
V Sukselainen kirjoitti:
Kenttätykistö sai oman ammustarvikehuoltonsa aikanaan vasta sotien jälkeen.
TAITAMATTOMUUTTA
JA BYROKRATIAA
Etulinjan tykistökomentajien pyynnöt riittävän
ampumatarvikevarannon ajamisesta ennalta tuliasemiin tyrmättiin, menettelyä pidettiin
pessimismin lietsomisena.
Ammukset loppuivat tuliasemista kriittisellä hetkellä ja asemasodan piinallisen jäykkä byrokratia esti täydennyksen.>Kenttätykistö sai oman ammustarvikehuoltonsa aikanaan vasta sotien jälkeen.<
Niin taisi tehdä. Tosin sitä muutettiin jo 1944 sodan aikana parin mokan jälkeen.
IV AK ja Sippola ryssi kunnolla 1944, vieläpä kahteen kertaan eli Valkeasaaressa ja Viipurin taisteluissa. Siitä seurasikin tykistön ammushuollon uudelleenjärjestely ja ihme kumma tuo tyyppi säilytti vielä paikkansakin!
Keijo Suominen
IV ARMEIJAKUNNAN Huollon JÄRJESTELYT KESALLA 1944 TAISTELTAESSA VKT-ASEMASSA
http://users.tkk.fi/jseppane/vkt.txt
Toinenkin mielenkiintoinen teksti:
Venäjän kenttätykistön käyttö hyökkäysoperaatioissa nykyään
http://users.tkk.fi/jseppane/vkkh.txt - varikoista
Niukastelua kirjoitti:
> Tarvikkeet ohjattiin suoraan varikoista sinne, missä kipeimmin tarvittiin.<
Miksi ne olisi ohjattu suoraan varikoilta kun ammushuolto oli porrastettu niin moneen kerrokseen, että jopa Öhquist piti sitä huonona ratkaisuna kun ammuksia ei saatu sinne missä niitä tarvittiin ja ne vähätkin ammusmäärät hukkui moniportaisiin varastoihin. Tässä hän mainitsi esimerkkinä ne "kauas ampuvat ruotsalaistykit", joita ei ollut missään muualla!
Olet vamaankin lukenut nämä kaksi kauan sitten kirjoittamaani kohtaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4212226#comment-22185473
>>Todennäköisesti asiaa vielä pahensi lähes sadan esilaisen ammustyypin sekasotku ja joukkojen kirjava tykkikalusto yhdessä sekavan tilanteen kanssa rautateillä. Evakuointihan oli käynnissä saman aikaisesti ja logistiikka taisi osaltaan sotkea ammustäydennystä. Kesti jopa viikonkin saada ammustäydennys varikolta rintamalle, koska kuormat jouduttiin tarkistamaan uudelleen, jopa purkamaan ja lastaamaan uudelleen, juuri ammuskirjavuuden vuoksi. >Tykistön ammusten matka ammusvarikolta rintamalle kesti jopa 2 viikkoa! Erilaisia ammustyyppejä oli valtava määrä, useita kymmeniä siis, ja ne kuulemma lastattiin samoihin junavauhuihin A-varikoissa. Kuitenkin tykit oli sijoitettu jonkinlaiseen järjestykseen eri joukko-osastoittain rintamille, jo ihan ammushuollonkin kannalta, ja niinpä samoja ammusvaunuja piti purkaa ja lastata moneen eri kertaan juuri tuon ammuskirjavuuden takia. Ja aina tehtiin tarkka inventaario ja kirjanpito! Tämä kankea ammushuoltosysteemi aiheutti hirmuisesti lisätyötä ja ajanhukkaa. Luin jostain kirjasta, että pahimmillaan ammuksen matka varikosta rintamalle kesti jopa 2 viikkoa useine purkauksineen ja uusinta lastauksineen. Siinä varmastikin ehti jo putket ruostumaan jos paukut olisi päässeet loppumaan.lähetettiin niille armeijakunnille, joille tarvikkeet oli käsketty. Oli armeijakunnan asia, miten se porrasti materiaalinsa. AK:n tväl-huoltoa johti tykistöpäällikkö. Hän oli komentajan käskynalainen. Toisaalta porrastus takasi sen, ettei tarvikkeet loppuneet yhtäkkiä käsiin tai ettei joku joukko rohmunnut kaikkea itselleen.
- Savantille
pysty kirjoitti:
osoittamaan lähdettä. Ja vaikka pystyisit, olet ymmärtänyt sen väärin. Tekstistä näkee heti heikon lukutaidon.
Onneksi olkoon. Olet vielä tyhmempi kuin Korppi. Siitä kannattaa olla ylpeä.Suosittelen suurennuslasia ja kirjastossa käyntiä. Monet lapsetkin avartavat näkemystään lukemalla vaihteeksi jotain muuta kuin papan tietosanakirjaa.
- sitten virheet
Savantille kirjoitti:
Suosittelen suurennuslasia ja kirjastossa käyntiä. Monet lapsetkin avartavat näkemystään lukemalla vaihteeksi jotain muuta kuin papan tietosanakirjaa.
vaikka tuosta "Pimeyttä piisaa" kohdasta.
Oletko itse ylipäänsä lukenut mitään Talvisodasta?
"ainut paikka,mistä saatiin ammuksia sopuhintaan oli Belgia ja nekin luvattiin toimittaa vasta maaliskuun alusta alkaen korkeintaan 50 000 kpl/ kk."
Onko esimerkiksi tämä tieto mielestäsi paikkansa pitävä? Jos on, niin lähde? Ja eikö esimerkiksi Ruotsista saatu a-tarvikkeita?
Tietämättömyys ei ole rikos, mutta kyllä tuon tason väitteet kertovat myös melkoisesta tyhmyydestä. - Hallitus tyhmä
sitten virheet kirjoitti:
vaikka tuosta "Pimeyttä piisaa" kohdasta.
Oletko itse ylipäänsä lukenut mitään Talvisodasta?
"ainut paikka,mistä saatiin ammuksia sopuhintaan oli Belgia ja nekin luvattiin toimittaa vasta maaliskuun alusta alkaen korkeintaan 50 000 kpl/ kk."
Onko esimerkiksi tämä tieto mielestäsi paikkansa pitävä? Jos on, niin lähde? Ja eikö esimerkiksi Ruotsista saatu a-tarvikkeita?
Tietämättömyys ei ole rikos, mutta kyllä tuon tason väitteet kertovat myös melkoisesta tyhmyydestä.Nuo tiedot ovat nimittäin sieltä peräisin. Oletit, että kaikki muutkin käyttävät päättelyssään mutu menetelmää.
- hallituksen
Hallitus tyhmä kirjoitti:
Nuo tiedot ovat nimittäin sieltä peräisin. Oletit, että kaikki muutkin käyttävät päättelyssään mutu menetelmää.
tietoja. Tai jos ovatkin, niin epätarkkoja. Ainakaan tiedot Belgian osalta eivät pidä paikkaansa.
Tutkitut tiedot voit tarkistaa esim. Talvisodan historia 4 ss.297-307. En ole mutu-menetelmien kannattaja ollenkaan. - Tiedot aikanaan
hallituksen kirjoitti:
tietoja. Tai jos ovatkin, niin epätarkkoja. Ainakaan tiedot Belgian osalta eivät pidä paikkaansa.
Tutkitut tiedot voit tarkistaa esim. Talvisodan historia 4 ss.297-307. En ole mutu-menetelmien kannattaja ollenkaan.Asioista päättäessään. Ositinpahan vain, että sinulla on korjaamisen varaa tiedoissasi ja runsaasti sillä nämä ovat alkuperäispöytäkirjoissa.
- Edes perusasioista
hallituksen kirjoitti:
tietoja. Tai jos ovatkin, niin epätarkkoja. Ainakaan tiedot Belgian osalta eivät pidä paikkaansa.
Tutkitut tiedot voit tarkistaa esim. Talvisodan historia 4 ss.297-307. En ole mutu-menetelmien kannattaja ollenkaan.Risto Rytin hallitus nimitettiin 1.12.1939. Mikä vittu luulet saatanan kyrvänjatke olevasi.
- pöytäkirjat
Tiedot aikanaan kirjoitti:
Asioista päättäessään. Ositinpahan vain, että sinulla on korjaamisen varaa tiedoissasi ja runsaasti sillä nämä ovat alkuperäispöytäkirjoissa.
eivät ole tutkimustuloksia. Kaupat eivät useinkaan toteutuneet sellaisina, kuin niistä tietoja istuntoihin saatiin. Lisäksi Talvisota päättyi 13.3. 40. Sen jälkeen saapunut materiaali ei ollut käytössä Talvisodassa.
Minä olen esittänyt tutkimustietoja. Ne on koottu alkuperäisasiakirjoista. Todista ne vääriksi. - tarvikkeista
Edes perusasioista kirjoitti:
Risto Rytin hallitus nimitettiin 1.12.1939. Mikä vittu luulet saatanan kyrvänjatke olevasi.
Talvisodan aikana. Ei Rytin hallituksen nimityspäivästä.
Kielenkäyttö osoittaa, että et ymmärrä asiasta mitään. - 500 milj. mk
pöytäkirjat kirjoitti:
eivät ole tutkimustuloksia. Kaupat eivät useinkaan toteutuneet sellaisina, kuin niistä tietoja istuntoihin saatiin. Lisäksi Talvisota päättyi 13.3. 40. Sen jälkeen saapunut materiaali ei ollut käytössä Talvisodassa.
Minä olen esittänyt tutkimustietoja. Ne on koottu alkuperäisasiakirjoista. Todista ne vääriksi.Ne ovatkin faktaa aikalaisten suusta. Jos esittämäsi huuhaa pitäisi paikkansa, niin noita puheen vuoroja ei olisi kirjattu. Itse Ryti piti tykistön tilaa huonona.
Jos olisit jyvällä ymmärtäisit, että helmikuun aikana käydyt valtioneuvoston istunnot olivat merkityksettömiä, koska tiedettiin, että peli on kohta poikki. Ruotsista saatiin ammuksia hitaasti ja liian vähän lentoteitse. Belgia ja Englanti auttoivat saman verran.
Tuon mukaan tykin ammuksia tuli Ranskasta ihan perille asti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_ulkomainen_apu - vaan armeija
500 milj. mk kirjoitti:
Ne ovatkin faktaa aikalaisten suusta. Jos esittämäsi huuhaa pitäisi paikkansa, niin noita puheen vuoroja ei olisi kirjattu. Itse Ryti piti tykistön tilaa huonona.
Jos olisit jyvällä ymmärtäisit, että helmikuun aikana käydyt valtioneuvoston istunnot olivat merkityksettömiä, koska tiedettiin, että peli on kohta poikki. Ruotsista saatiin ammuksia hitaasti ja liian vähän lentoteitse. Belgia ja Englanti auttoivat saman verran.
Tuon mukaan tykin ammuksia tuli Ranskasta ihan perille asti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_ulkomainen_apuAvauksessa on kyse armeijan Talvisodan aikana käyttöön saamasta materiaalista. Siinä on mukana ennen sotaa hankittu, sodan aikana ulkomailta saatu ja omassa maassa tuotettu sekä sotasaaliskin. Luvuissa ei ole siis mukana se materiaali, joka valmistettiin tai saatiin ulkomailta sodan päätyttyä.
Ruotsista saatiin materiaalia ylivoimaisesti eniten mm. noin 250 erilaista tykkiä, runsaasti käsiaseita ja satojatuhansia erilaisia kranaatteja sekä
19 miljoonaa kiväärinpatruunaa..
Belgiasta saatiin 13 kpl vanhentunutta 120 mm haupitsia ampumatarvikkeinneen. Ne eivät ehtineet rintamalle. Lisäksi saatiin mm. pikakiväärejä, pistooleja ja valopistooleja, niistäkin osa vasta sodan päätyttyä. Belgiasta sodan aikana saatu aseapu ei ollut merkittävä.
Ranskasta saatiin jonkin verran kranaatteja tykkikaluston mukana. Tärkein apu oli tammikuun alussa saatu 100 000 heittimen kranaattia. Eräät tykki- ja kranaattierät eivät ehtineet sotaan. Ranskasta saatiin pst-tykkejä ja pikakivääreitä.
Osoita esittämäni luvut "huuhaaksi". Ne ovat Päämajan pitämistä kulutustilastoista. Kyllä ne ovat aikalaisten laatimia.Hankintasopimuksilla ei voitu ampua, vaan ainoastaan joukoille jaetuilla aseilla ja tarvikkeilla.
Rauhanteosta ei tiedetty ennen maaliskuun alkua. Silti helmikuussa pidetyt hallituksen istunnot tarviketilauksineen eivät olleet merkityksettömiä, sillä materiaalia tarvittiin myös sodan jälkeen vajausten täyttämiseksi.
Aihe menee näköjään täysin yli kykyjesi. Lue nyt ainakin nuo esittämäni faktat tuolta edeltä, niin ehkä ymmärrät edes, mistä on kyse. Epäilen kylläkin. Päämajan tilastoista koottujen tutkimustulosten väittäminen huuhaaksi osoittaa tietojesi surkean tason.
Puuttuu vain solvaukset. Nehän todistaisivat lopullisen tietämättömyytesi. - edes älyä
500 milj. mk kirjoitti:
Ne ovatkin faktaa aikalaisten suusta. Jos esittämäsi huuhaa pitäisi paikkansa, niin noita puheen vuoroja ei olisi kirjattu. Itse Ryti piti tykistön tilaa huonona.
Jos olisit jyvällä ymmärtäisit, että helmikuun aikana käydyt valtioneuvoston istunnot olivat merkityksettömiä, koska tiedettiin, että peli on kohta poikki. Ruotsista saatiin ammuksia hitaasti ja liian vähän lentoteitse. Belgia ja Englanti auttoivat saman verran.
Tuon mukaan tykin ammuksia tuli Ranskasta ihan perille asti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_ulkomainen_apuniin linkin Wikitiedot perustuvat nimenomaan Talvisodan historian 4. osaan. Lue viimein sen sivut 297-307, niin itedät asiasta edes jotain.
- Virheellistä soopaa
vaan armeija kirjoitti:
Avauksessa on kyse armeijan Talvisodan aikana käyttöön saamasta materiaalista. Siinä on mukana ennen sotaa hankittu, sodan aikana ulkomailta saatu ja omassa maassa tuotettu sekä sotasaaliskin. Luvuissa ei ole siis mukana se materiaali, joka valmistettiin tai saatiin ulkomailta sodan päätyttyä.
Ruotsista saatiin materiaalia ylivoimaisesti eniten mm. noin 250 erilaista tykkiä, runsaasti käsiaseita ja satojatuhansia erilaisia kranaatteja sekä
19 miljoonaa kiväärinpatruunaa..
Belgiasta saatiin 13 kpl vanhentunutta 120 mm haupitsia ampumatarvikkeinneen. Ne eivät ehtineet rintamalle. Lisäksi saatiin mm. pikakiväärejä, pistooleja ja valopistooleja, niistäkin osa vasta sodan päätyttyä. Belgiasta sodan aikana saatu aseapu ei ollut merkittävä.
Ranskasta saatiin jonkin verran kranaatteja tykkikaluston mukana. Tärkein apu oli tammikuun alussa saatu 100 000 heittimen kranaattia. Eräät tykki- ja kranaattierät eivät ehtineet sotaan. Ranskasta saatiin pst-tykkejä ja pikakivääreitä.
Osoita esittämäni luvut "huuhaaksi". Ne ovat Päämajan pitämistä kulutustilastoista. Kyllä ne ovat aikalaisten laatimia.Hankintasopimuksilla ei voitu ampua, vaan ainoastaan joukoille jaetuilla aseilla ja tarvikkeilla.
Rauhanteosta ei tiedetty ennen maaliskuun alkua. Silti helmikuussa pidetyt hallituksen istunnot tarviketilauksineen eivät olleet merkityksettömiä, sillä materiaalia tarvittiin myös sodan jälkeen vajausten täyttämiseksi.
Aihe menee näköjään täysin yli kykyjesi. Lue nyt ainakin nuo esittämäni faktat tuolta edeltä, niin ehkä ymmärrät edes, mistä on kyse. Epäilen kylläkin. Päämajan tilastoista koottujen tutkimustulosten väittäminen huuhaaksi osoittaa tietojesi surkean tason.
Puuttuu vain solvaukset. Nehän todistaisivat lopullisen tietämättömyytesi.Sen takia keskustelu on lähtenyt aivan alussa harhateille. Samaa tasoa kuin peräkylän siltarummut aikoinaan politiikassa.
- Konsulentille
edes älyä kirjoitti:
niin linkin Wikitiedot perustuvat nimenomaan Talvisodan historian 4. osaan. Lue viimein sen sivut 297-307, niin itedät asiasta edes jotain.
Kuka niitä nyt sinne sattuu laittamaan.
Olen vilkaissut sitäkin ja se on suunnattu eläkeläisille. Ei talvisodan tilastoja tarvitse tulkita päinvastaisella tavalla kuin ammattisotahistorioitsijat tekevät. Eihän tuollaisilla sepustuksille voi antaa mitään arvoa, kun niissä ei ole tilastomatematiikkaan kuuluvia virhearvioita. Lukumääriä on laskettu summaamalla yhteen moneen kertaan kaikki mahdolliset luvut. Noista valtioneuvoston istunnoista saa käsityksen siitä tilanteesta,missä silloin oltiin. Viimeisenä korttinasi yritit esittää sotasaalista näissä luku asioissa, mutta saaliin käyttöarvo on todellisuudessa ollut vähäinen. Tuossa vaiheessa jalat ovat jo irronneet maasta kauan sitten.
Kyllä nuo markkamääräiset luvut voivat olla suuntaa-antavia. 500 tmk 1939 rahaa vastaa nykyrahassa n. 270 te, mikä ei ole suuri raha ammushankinnoissa. Suurin osa hankinnoista tehtiin ilmavoimille. Ei kannata mennä aatamin aikaisen teoksen taakse yksinkertaisissa asioissa.
Oikeastaan ei kannata uskoa mihinkään lukuihin ilman alkuperäisiä liitteitä kuten nuo raportit. Miten jonkun jälkeen päin tekemä kirja voi olla lähteenä arvokkaampi kuin alkuperäiset dokumentit. Siinä sinulla on miettimistä.
Täällä on joku aiemmin todennut, että Niukkasen tilastoja ja taulukoita käytetään perustana. Niin, mikä estää. Pitemmän päälle tuo selitysradio ei muualla toimi. - faktoihin!
Virheellistä soopaa kirjoitti:
Sen takia keskustelu on lähtenyt aivan alussa harhateille. Samaa tasoa kuin peräkylän siltarummut aikoinaan politiikassa.
Ainoa epätarkkuus on kokonaismäärässä. 1,6 miljoonaa laukausta perustuu siis suunniteltuihin kokonaishankintoihin. Siitä ei 300 000 laukausta ehtinyt sodan aikana maahan ja käyttöön. Myöhemmissä puheenvuoroissa on lukuja täsmennetty.
Osoita siis virheet ja nimenomaan Talvisodan historian 4. osassa. Sieltä minun faktatietoni ovat. Sinä et edes käsitä, mistä aiheessa on kysymys.
Pystyt vain jankuttamaan omaa höpinääsi. Esitä faktoja väitteiden tueksi. - Tutkimustieto
Konsulentille kirjoitti:
Kuka niitä nyt sinne sattuu laittamaan.
Olen vilkaissut sitäkin ja se on suunnattu eläkeläisille. Ei talvisodan tilastoja tarvitse tulkita päinvastaisella tavalla kuin ammattisotahistorioitsijat tekevät. Eihän tuollaisilla sepustuksille voi antaa mitään arvoa, kun niissä ei ole tilastomatematiikkaan kuuluvia virhearvioita. Lukumääriä on laskettu summaamalla yhteen moneen kertaan kaikki mahdolliset luvut. Noista valtioneuvoston istunnoista saa käsityksen siitä tilanteesta,missä silloin oltiin. Viimeisenä korttinasi yritit esittää sotasaalista näissä luku asioissa, mutta saaliin käyttöarvo on todellisuudessa ollut vähäinen. Tuossa vaiheessa jalat ovat jo irronneet maasta kauan sitten.
Kyllä nuo markkamääräiset luvut voivat olla suuntaa-antavia. 500 tmk 1939 rahaa vastaa nykyrahassa n. 270 te, mikä ei ole suuri raha ammushankinnoissa. Suurin osa hankinnoista tehtiin ilmavoimille. Ei kannata mennä aatamin aikaisen teoksen taakse yksinkertaisissa asioissa.
Oikeastaan ei kannata uskoa mihinkään lukuihin ilman alkuperäisiä liitteitä kuten nuo raportit. Miten jonkun jälkeen päin tekemä kirja voi olla lähteenä arvokkaampi kuin alkuperäiset dokumentit. Siinä sinulla on miettimistä.
Täällä on joku aiemmin todennut, että Niukkasen tilastoja ja taulukoita käytetään perustana. Niin, mikä estää. Pitemmän päälle tuo selitysradio ei muualla toimi.Talvisodassa käytetyistä tarvikkeista on siis koottu Talvisodan historiaan. Se perustuu tietysti alkuperäislähteisiin eli sodan aikana laadittuihin kauppasopimuksiin ja kulutustilastoihin.
Olen esittänyt lukuja vain heittimistön ja tykistön a-tarvikkeista. Lentokoneet ja muu sellainen on kokonaan toinen asia.
En ole missään väittänyt sotasaaliin määriä merkityksellisiksi, mutta sitäkin siis käytettiin ja se on luvuissa mukana.
"Lukumääriä on laskettu summaamalla yhteen moneen kertaan kaikki mahdolliset luvut." Missä näin on tehty? Ei ainakaan Talvisodan historiassa.
Kun esitetään sodassa käytettyjä materiaalimääriä, ei markka/euromääräisillä luvuilla ole merkitystä. Kranaatit ammuttiin, ei markat.
Niukkasen lukemat on ajat sitten todettu poliitikon puolustuskirjoituksiksi. Tietysti esitetyt autenttiset asiakirjat ovat päteviä. Niistäkin vain pitäisi tehdä oikeat johtopäätökset. Niistähän ei ilmene kulutus.
Juttusi on pelkkää asiantuntematonta höpinää. Näillä palstoilla se on tästäkin asiasta valitettavan tavanomaista. - Paljonko on paljon
vaan armeija kirjoitti:
Avauksessa on kyse armeijan Talvisodan aikana käyttöön saamasta materiaalista. Siinä on mukana ennen sotaa hankittu, sodan aikana ulkomailta saatu ja omassa maassa tuotettu sekä sotasaaliskin. Luvuissa ei ole siis mukana se materiaali, joka valmistettiin tai saatiin ulkomailta sodan päätyttyä.
Ruotsista saatiin materiaalia ylivoimaisesti eniten mm. noin 250 erilaista tykkiä, runsaasti käsiaseita ja satojatuhansia erilaisia kranaatteja sekä
19 miljoonaa kiväärinpatruunaa..
Belgiasta saatiin 13 kpl vanhentunutta 120 mm haupitsia ampumatarvikkeinneen. Ne eivät ehtineet rintamalle. Lisäksi saatiin mm. pikakiväärejä, pistooleja ja valopistooleja, niistäkin osa vasta sodan päätyttyä. Belgiasta sodan aikana saatu aseapu ei ollut merkittävä.
Ranskasta saatiin jonkin verran kranaatteja tykkikaluston mukana. Tärkein apu oli tammikuun alussa saatu 100 000 heittimen kranaattia. Eräät tykki- ja kranaattierät eivät ehtineet sotaan. Ranskasta saatiin pst-tykkejä ja pikakivääreitä.
Osoita esittämäni luvut "huuhaaksi". Ne ovat Päämajan pitämistä kulutustilastoista. Kyllä ne ovat aikalaisten laatimia.Hankintasopimuksilla ei voitu ampua, vaan ainoastaan joukoille jaetuilla aseilla ja tarvikkeilla.
Rauhanteosta ei tiedetty ennen maaliskuun alkua. Silti helmikuussa pidetyt hallituksen istunnot tarviketilauksineen eivät olleet merkityksettömiä, sillä materiaalia tarvittiin myös sodan jälkeen vajausten täyttämiseksi.
Aihe menee näköjään täysin yli kykyjesi. Lue nyt ainakin nuo esittämäni faktat tuolta edeltä, niin ehkä ymmärrät edes, mistä on kyse. Epäilen kylläkin. Päämajan tilastoista koottujen tutkimustulosten väittäminen huuhaaksi osoittaa tietojesi surkean tason.
Puuttuu vain solvaukset. Nehän todistaisivat lopullisen tietämättömyytesi.>>Ruotsista saatiin materiaalia ylivoimaisesti eniten mm. noin 250 erilaista tykkiä, runsaasti käsiaseita ja satojatuhansia erilaisia kranaatteja sekä 19 miljoonaa kiväärinpatruunaa..
- Suunniteltuja
faktoihin! kirjoitti:
Ainoa epätarkkuus on kokonaismäärässä. 1,6 miljoonaa laukausta perustuu siis suunniteltuihin kokonaishankintoihin. Siitä ei 300 000 laukausta ehtinyt sodan aikana maahan ja käyttöön. Myöhemmissä puheenvuoroissa on lukuja täsmennetty.
Osoita siis virheet ja nimenomaan Talvisodan historian 4. osassa. Sieltä minun faktatietoni ovat. Sinä et edes käsitä, mistä aiheessa on kysymys.
Pystyt vain jankuttamaan omaa höpinääsi. Esitä faktoja väitteiden tueksi.Vaan jälkeen päin kuviteltuja hankintoja ja väärin tulkittuja. Talvisodan historia on varmaan tehty palvelemaan tekijöidensä tarkoitusperiä. En olisi, niin naivi, että lopun ikääni hakkaisin reliikkiä kiveen.
Onko vaikea erottaa alkuperäistietoja toimitetuista tiedoista. Muille ei näytä olevan, mutta sinulle. Minun puolestani voit lähteä vanhainkoteihin kauppaamaan rakkaita niteitäsi. - Uskottu mies
Tutkimustieto kirjoitti:
Talvisodassa käytetyistä tarvikkeista on siis koottu Talvisodan historiaan. Se perustuu tietysti alkuperäislähteisiin eli sodan aikana laadittuihin kauppasopimuksiin ja kulutustilastoihin.
Olen esittänyt lukuja vain heittimistön ja tykistön a-tarvikkeista. Lentokoneet ja muu sellainen on kokonaan toinen asia.
En ole missään väittänyt sotasaaliin määriä merkityksellisiksi, mutta sitäkin siis käytettiin ja se on luvuissa mukana.
"Lukumääriä on laskettu summaamalla yhteen moneen kertaan kaikki mahdolliset luvut." Missä näin on tehty? Ei ainakaan Talvisodan historiassa.
Kun esitetään sodassa käytettyjä materiaalimääriä, ei markka/euromääräisillä luvuilla ole merkitystä. Kranaatit ammuttiin, ei markat.
Niukkasen lukemat on ajat sitten todettu poliitikon puolustuskirjoituksiksi. Tietysti esitetyt autenttiset asiakirjat ovat päteviä. Niistäkin vain pitäisi tehdä oikeat johtopäätökset. Niistähän ei ilmene kulutus.
Juttusi on pelkkää asiantuntematonta höpinää. Näillä palstoilla se on tästäkin asiasta valitettavan tavanomaista.Rahat tosiaan menivät kranaatteihin eikä muuta sitten saatukaan. Ei meidän poikien kirjassa ainakaan. Eikö se ministeri hoitanut kuitenkin näitä asioitaan ja toiset selitti parhain päin. Nuo istuntojen puheenvuorot todistavat kyllä, että hankkeita on ollut vireillä, mutta taktisista syistä.
Helge Seppälän mukaan kulutus on ollut vaatimatonta ja siitä kaikki ovat yhtä mieltä paitsi sinä. Ketä tuo lukumäärien paisuttelu palvelee. Taitaa olla oma lehmä ojassa.
Kenttätykistön tuli oli tarkkaa, mutta ammuksia oli aivan liian vähän. Vertailun vuoksi voi mainita, että suomalaisen tykistön koko sodan ammuskulutus vastasi puna-armeijan kahden päivän kulutusta. Karjalan Kannaksella venäläisten tykistön tulivoima oli 7 kertaa suomalaisia vahvempi.[56] Yleisestikin Suomen huoltotilanne oli kriittinen. Vihollisuuksien alkuvaiheessa Suomen sotatarvikkeiden riittävyydeksi arvioitiin:[57]
Kiväärien ja kevyiden konetuliaseiden patruunoita 60 päiväksi Kevyiden kenttätykkien ammuksia 21 päiväksi 122mm. haupitsien ammuksia 24 päiväksi Raskaiden- ja rannikkotykkien ammuksia 19 päiväksi Maajoukkojen ajoneuvojen polttoainetta 60 päiväksi Lentokoneiden polttoainetta 30 päiväksi - muuhunkin
Uskottu mies kirjoitti:
Rahat tosiaan menivät kranaatteihin eikä muuta sitten saatukaan. Ei meidän poikien kirjassa ainakaan. Eikö se ministeri hoitanut kuitenkin näitä asioitaan ja toiset selitti parhain päin. Nuo istuntojen puheenvuorot todistavat kyllä, että hankkeita on ollut vireillä, mutta taktisista syistä.
Helge Seppälän mukaan kulutus on ollut vaatimatonta ja siitä kaikki ovat yhtä mieltä paitsi sinä. Ketä tuo lukumäärien paisuttelu palvelee. Taitaa olla oma lehmä ojassa.
Kenttätykistön tuli oli tarkkaa, mutta ammuksia oli aivan liian vähän. Vertailun vuoksi voi mainita, että suomalaisen tykistön koko sodan ammuskulutus vastasi puna-armeijan kahden päivän kulutusta. Karjalan Kannaksella venäläisten tykistön tulivoima oli 7 kertaa suomalaisia vahvempi.[56] Yleisestikin Suomen huoltotilanne oli kriittinen. Vihollisuuksien alkuvaiheessa Suomen sotatarvikkeiden riittävyydeksi arvioitiin:[57]
Kiväärien ja kevyiden konetuliaseiden patruunoita 60 päiväksi Kevyiden kenttätykkien ammuksia 21 päiväksi 122mm. haupitsien ammuksia 24 päiväksi Raskaiden- ja rannikkotykkien ammuksia 19 päiväksi Maajoukkojen ajoneuvojen polttoainetta 60 päiväksi Lentokoneiden polttoainetta 30 päiväksikuin kranaatteihin, esimerkiksi lentokoneisiin.
"Helge Seppälän mukaan kulutus on ollut vaatimatonta ja siitä kaikki ovat yhtä mieltä paitsi sinä. Ketä tuo lukumäärien paisuttelu palvelee. Taitaa olla oma lehmä ojassa."
Antamani luvut ovat Talvisodan "virallisesta" historiasta v. 1979. Sen on silloisen Sotatieteen laitoksen tutkimustietoa sodan ajan asiakirjoista koottuna. Osoita virheet, jos olet eri mieltä. Kukaan ei ole siihen pystynyt pyynnöistä huolimatta.
Mistään paisuttelusta ei tietenkään ole kyse. Vaikka ammuksista oli niukkuutta, oli helmikuun kulutus heittimillä ja kenttätykeillä 286 000 las eli noin 71 500 viikossa eli 10 200 päivässä. Tykkejä ja heittimiä oli noin
1 500, joten ei siitä niin montaa asetta kohti tullut. Niistäkin pääosa jakaantui heittimille ja keveille kanuunoille. Maaliskuun luvut olivat vielä noin viidenneksen suurempia. - Oikean suuntainen
muuhunkin kirjoitti:
kuin kranaatteihin, esimerkiksi lentokoneisiin.
"Helge Seppälän mukaan kulutus on ollut vaatimatonta ja siitä kaikki ovat yhtä mieltä paitsi sinä. Ketä tuo lukumäärien paisuttelu palvelee. Taitaa olla oma lehmä ojassa."
Antamani luvut ovat Talvisodan "virallisesta" historiasta v. 1979. Sen on silloisen Sotatieteen laitoksen tutkimustietoa sodan ajan asiakirjoista koottuna. Osoita virheet, jos olet eri mieltä. Kukaan ei ole siihen pystynyt pyynnöistä huolimatta.
Mistään paisuttelusta ei tietenkään ole kyse. Vaikka ammuksista oli niukkuutta, oli helmikuun kulutus heittimillä ja kenttätykeillä 286 000 las eli noin 71 500 viikossa eli 10 200 päivässä. Tykkejä ja heittimiä oli noin
1 500, joten ei siitä niin montaa asetta kohti tullut. Niistäkin pääosa jakaantui heittimille ja keveille kanuunoille. Maaliskuun luvut olivat vielä noin viidenneksen suurempia.Miksi tämä väitetty tilasto on eri kuin maallikon tekemä? on varmaan omia lehmiä ojassa, sillä valtion laitoksena sen pitää kaunistella tilastoja näyttämään paremmalta.
Jatkosodassa päiväkulutus oli melko vakio 5000 laukausta yhteensä päivää kohti (oli paljon enemmän kalustoakin).
Kyllä nuo markkamäärät osoittavat miten vaatimattomista määristä on täytynyt olla kyse.
Pommikoneet vievät tietty leijonan osan budjetista. - hölmöläiseltä
Oikean suuntainen kirjoitti:
Miksi tämä väitetty tilasto on eri kuin maallikon tekemä? on varmaan omia lehmiä ojassa, sillä valtion laitoksena sen pitää kaunistella tilastoja näyttämään paremmalta.
Jatkosodassa päiväkulutus oli melko vakio 5000 laukausta yhteensä päivää kohti (oli paljon enemmän kalustoakin).
Kyllä nuo markkamäärät osoittavat miten vaatimattomista määristä on täytynyt olla kyse.
Pommikoneet vievät tietty leijonan osan budjetista."Miksi tämä väitetty tilasto on eri kuin maallikon tekemä? on varmaan omia lehmiä ojassa, sillä valtion laitoksena sen pitää kaunistella tilastoja näyttämään paremmalta."
Mikä ihmeen "väitetty tilasto"? Se on tutkimustieto Talvisodan todellisen kulutuksen ja hankintojen pohjalta.Ja miten jonkun maallikon tekemä tilasto voisi olla oikeampi kuin ammattihistorioitsijoiden alkuperäiseen aineistoon perustuva tutkimus?
Ja mikä valtion laitos on kaunistelemassa tilastoja ja miksi?
Koeta nyt käsittää, että kranaatteja oli varattu jo ennen sotaa vajaa 400 000. Niitä tuotiin sodan aikana ulkomailta pelkästään tykistölle
519 923. Sodan päättyessä tykistön laukauksia oli jäljellä noin 360 000, mutta ne plivat pääasiassa keveille kanuunoille ja suurin osa oli saatu vasta maaliskuussa. Kova pula oli haupitsien ja raskaiden tykkien laukauksista.Sodan aikana ammuttiin välillä "eioota".
Jatkosodan päiväkulutus vaihteli tavattomasti. Torjuntataistelujen aikana ammuttiin painopistesuunnissa helposti pelkästään divisioonaa kohti joku 15 000 laukausta. Tuuloksen läpimurtoa 4.9.41 tuettiin noin 20 000 ls:lla. Keskimääräinen kulutus on voinut olla 5 000 vain asemasodan hiljainen aika mukaanlukien Välirauhan aikana hankittujen varastojen päälle ostettiin jatkosodan aikana koti- ja ulkomailta vajaa 2,5 miljoonaa laukausta kenttätykistölle. - oikeat luvut
Suunniteltuja kirjoitti:
Vaan jälkeen päin kuviteltuja hankintoja ja väärin tulkittuja. Talvisodan historia on varmaan tehty palvelemaan tekijöidensä tarkoitusperiä. En olisi, niin naivi, että lopun ikääni hakkaisin reliikkiä kiveen.
Onko vaikea erottaa alkuperäistietoja toimitetuista tiedoista. Muille ei näytä olevan, mutta sinulle. Minun puolestani voit lähteä vanhainkoteihin kauppaamaan rakkaita niteitäsi.lähteineen.
"Talvisodan historia on varmaan tehty palvelemaan tekijöidensä tarkoitusperiä"
Mistä noin päättelet? Osoita sitten ne tarkoitusperät ja virhetiedot.
Historia on kirjoitettu nimenomaan alkuperäislähteiden eli hankintojen ja kulutusilmoitusten perusteella. Kumoa nuo annetut tiedot omillasi. Tekemättä jää. - Tarkoitin
hölmöläiseltä kirjoitti:
"Miksi tämä väitetty tilasto on eri kuin maallikon tekemä? on varmaan omia lehmiä ojassa, sillä valtion laitoksena sen pitää kaunistella tilastoja näyttämään paremmalta."
Mikä ihmeen "väitetty tilasto"? Se on tutkimustieto Talvisodan todellisen kulutuksen ja hankintojen pohjalta.Ja miten jonkun maallikon tekemä tilasto voisi olla oikeampi kuin ammattihistorioitsijoiden alkuperäiseen aineistoon perustuva tutkimus?
Ja mikä valtion laitos on kaunistelemassa tilastoja ja miksi?
Koeta nyt käsittää, että kranaatteja oli varattu jo ennen sotaa vajaa 400 000. Niitä tuotiin sodan aikana ulkomailta pelkästään tykistölle
519 923. Sodan päättyessä tykistön laukauksia oli jäljellä noin 360 000, mutta ne plivat pääasiassa keveille kanuunoille ja suurin osa oli saatu vasta maaliskuussa. Kova pula oli haupitsien ja raskaiden tykkien laukauksista.Sodan aikana ammuttiin välillä "eioota".
Jatkosodan päiväkulutus vaihteli tavattomasti. Torjuntataistelujen aikana ammuttiin painopistesuunnissa helposti pelkästään divisioonaa kohti joku 15 000 laukausta. Tuuloksen läpimurtoa 4.9.41 tuettiin noin 20 000 ls:lla. Keskimääräinen kulutus on voinut olla 5 000 vain asemasodan hiljainen aika mukaanlukien Välirauhan aikana hankittujen varastojen päälle ostettiin jatkosodan aikana koti- ja ulkomailta vajaa 2,5 miljoonaa laukausta kenttätykistölle.Tuossa on laskettu samoja eriä moneen kertaan. Ei hyppyheikkejä kannata laskea mukaan ollenkaan eikä pieniä pst tykkejäkään. Tuossa on varmaan myös it ja rannikotykistö.
- sitäkään
Tarkoitin kirjoitti:
Tuossa on laskettu samoja eriä moneen kertaan. Ei hyppyheikkejä kannata laskea mukaan ollenkaan eikä pieniä pst tykkejäkään. Tuossa on varmaan myös it ja rannikotykistö.
Ei ole laskettu samoja, vaan kaliiperit ja tyypit eriteltyinä. Lähteenä ovat joukkojen kulutusilmoitukset. Ei ole mahdollista ampua samaa laukausta useaan kertaan. Tiesitkö sitäkään?
Pst, it ja rt ovat sitten erikseen, eivät näissä luvuissa. Esimerkiksi 37 mm pst-tykeillä ammuttiin 35 300 ls. Sodan päättyessä oli jäljellä 27 300 eli vajaa 170 ls/tki (164 kpl).
Jäykkälavettiset eivät ole mukana, mutta niillä ammuttiin vähän. Lisäksi esimerkiksi Ranskasta tullutta de Bange-kalustoa ei juuri ehditty jakaa joukoille.
Et tiedä asiasta mitään, mutta voin lohduttaa, että kulutuksen pääosa meni heittimille ja keveille kanuunoille. Haupitseilla ja raskailla tykeillä oli akuutti ammuspula käytännössä koko sodan ajan. Poikkeuksen tekivät vain muutamat ulkomailta saadut tyypit ( esim 114 H) , joille tuli tarvikkeet samalla.
Olet säälittävä inttäjä. Mitään et tiedä, mutta kinata pitää. Et kai ole sukua Korpille, vai oletko se typerys itse? - Veti vesiperän
sitäkään kirjoitti:
Ei ole laskettu samoja, vaan kaliiperit ja tyypit eriteltyinä. Lähteenä ovat joukkojen kulutusilmoitukset. Ei ole mahdollista ampua samaa laukausta useaan kertaan. Tiesitkö sitäkään?
Pst, it ja rt ovat sitten erikseen, eivät näissä luvuissa. Esimerkiksi 37 mm pst-tykeillä ammuttiin 35 300 ls. Sodan päättyessä oli jäljellä 27 300 eli vajaa 170 ls/tki (164 kpl).
Jäykkälavettiset eivät ole mukana, mutta niillä ammuttiin vähän. Lisäksi esimerkiksi Ranskasta tullutta de Bange-kalustoa ei juuri ehditty jakaa joukoille.
Et tiedä asiasta mitään, mutta voin lohduttaa, että kulutuksen pääosa meni heittimille ja keveille kanuunoille. Haupitseilla ja raskailla tykeillä oli akuutti ammuspula käytännössä koko sodan ajan. Poikkeuksen tekivät vain muutamat ulkomailta saadut tyypit ( esim 114 H) , joille tuli tarvikkeet samalla.
Olet säälittävä inttäjä. Mitään et tiedä, mutta kinata pitää. Et kai ole sukua Korpille, vai oletko se typerys itse?Olet laskenut Talvisodan historia osan 4 sivujen 302 ja 303 taulukot yhteen, kun ne ovat päällekkäisiä lukuja eli kuten moneen kertaan on varoitettu olet laskenut samoja artikkeleita ymmärtämättömyyksissäsi kahteen kertaan. Tähän ei kannata haaskata enää ruutia yhtään. Tannerin mukaan Ranska lupasi 20 miljoonaa ammusta ja Suomi voitti siitä lähtien kaikki käymänsä sodat.
- Tietysti
Veti vesiperän kirjoitti:
Olet laskenut Talvisodan historia osan 4 sivujen 302 ja 303 taulukot yhteen, kun ne ovat päällekkäisiä lukuja eli kuten moneen kertaan on varoitettu olet laskenut samoja artikkeleita ymmärtämättömyyksissäsi kahteen kertaan. Tähän ei kannata haaskata enää ruutia yhtään. Tannerin mukaan Ranska lupasi 20 miljoonaa ammusta ja Suomi voitti siitä lähtien kaikki käymänsä sodat.
hankinnat on laskettava 30.11. 39 tilanteen päälle. Silloin saadaan koko sodan aikana käytettävissä ollut materiaali. Vähentämällä siitä sivun 304 taulukon kulutus saadaan siis 30.3. 40 jäljellä olevat määrät. Kyllä ne täsmäävät.
Jopa sinun kaltaisesi höpöttäjän luulisi tajuavan, että sodan aloitus- ja päätöspäivän välillä on alkuvahvuudesta ja hankinnoista huomattava osa kulutettu.Tässä tapauksessa vajaa 800 000 ls.
Ampumatarviketilanne määräpäivinä on kokonaan eri asia kuin kulutus. Tietysti on huomattava, että osa materiaalista ei sodan päättyessä ollut joukoilla, vaan vasta varikoissa tarkistettavana.
Menehän jonkun taulukkoja ymmärtävän puheille
Se on sentään plussaa, että olet löytänyt Talvisodan historian. Olisi pitänyt arvata, että ällisi ei riitä faktojen ymmärtämiseen. Se tuli jo tuossa edellä selväksi.
Ranska ei ole voinut luvata 20 miljoonaa AMMUSTA, mutta ehkä saman verran patruunoita. Niitä saatiin esimerkiksi Ruotsilta 19 200 000. Et siis hallitse edes peruskäsitteitä, mutta älä anna sen häiritä itseäsi. Koeta etsiä taas uusi tapa munata itsesi. - Molo-ribbe
Tietysti kirjoitti:
hankinnat on laskettava 30.11. 39 tilanteen päälle. Silloin saadaan koko sodan aikana käytettävissä ollut materiaali. Vähentämällä siitä sivun 304 taulukon kulutus saadaan siis 30.3. 40 jäljellä olevat määrät. Kyllä ne täsmäävät.
Jopa sinun kaltaisesi höpöttäjän luulisi tajuavan, että sodan aloitus- ja päätöspäivän välillä on alkuvahvuudesta ja hankinnoista huomattava osa kulutettu.Tässä tapauksessa vajaa 800 000 ls.
Ampumatarviketilanne määräpäivinä on kokonaan eri asia kuin kulutus. Tietysti on huomattava, että osa materiaalista ei sodan päättyessä ollut joukoilla, vaan vasta varikoissa tarkistettavana.
Menehän jonkun taulukkoja ymmärtävän puheille
Se on sentään plussaa, että olet löytänyt Talvisodan historian. Olisi pitänyt arvata, että ällisi ei riitä faktojen ymmärtämiseen. Se tuli jo tuossa edellä selväksi.
Ranska ei ole voinut luvata 20 miljoonaa AMMUSTA, mutta ehkä saman verran patruunoita. Niitä saatiin esimerkiksi Ruotsilta 19 200 000. Et siis hallitse edes peruskäsitteitä, mutta älä anna sen häiritä itseäsi. Koeta etsiä taas uusi tapa munata itsesi.>Ranska ei ole voinut luvata 20 miljoonaa AMMUSTA<
Tästä puuttuu enää se neukkujen lista Suomen saamasta valtavasta avusta. Se on hurjaa luettavaa! Oliko pommikoneitakin 100 vai 200, tykkejä sadoittain ammuksia valtavat määrät ja mitä kaikkea se Molo luettelikaan? Kas tässä herkullisimmant palat naapurin silloisen ulkoministerin esittämänä:
V. M. Molotov 29.4.1940 kertoi puheessaan Kansankomissaarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Ulkoasiain Kansankomissaarin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI sessiassa maaliskuun 29 pnä v. 1940
Hallituksen ulkopolitiikka mm. näin:
"Chamberlain esitti luettelon sotatarvikkeista jotka oli luvattu ja lähetetty Suomeen:
-luvattu 152 lähetetty 101
-tykkejä luvattu 223 läöhetetty 114
-ammuksia luvattu 297 000 lähetetty 185 000
-Vickers kanuunoita luvattu 100 lähetetty 100
-lentopommeja luvattu 20 700 lähetetty 15 700
-panssarimiinoja luvattu 20 000 lähetetty 10 000
jne...
Ja mitä tulee Ranskaan, niin sieltä on sanomalehtitietojen mukaan lähetetty suomeen 179 lentokonetta, 472 tykkiä, 795 000 tykinammusta, 5100 konekivääriä 200 000 käsigranaattia jne...
On vielä mainitava ruotsin osanotosta Suomen sotaan. Ruotsin kaikissa lehdissä kierrelleiden tietojen mukaan Ruotsi on toimittanut suomen käytettäväksi "vissin määrän lentokoneita", jotka muodostivat noin viidennen osan Ruotsin kaikista silloisista lentovoimista. ruotsin sotaministerin selityksen mukaan suomalaiset saivat ruotsista 84 000 kivääriä, 575 konekivääriä, yli 300 tykkiä, 300 000 granaattia, 50 miljoonaa kiväärinpanosta. Nämä kaikki olivat ministerin mukaan uusinta mallia.
Lisäksi Italia läheti suomeen 50 sotilaslentokonetta.
suomi sai sotilaallista apua myöskin "rauhanrakkaudelle" amerikan Yhdysvalloista. Suomeen ainoastaan sodan aikana muista maista lähetettyjen kaikenlaisten aseiden yhteinen määrä oli epätäydellisten tietojen mukaan:
- lentokoneita ainakin 350
- tykkejä noin 1500
- konekiväärejä yli 6000
- kiväärekä noin 100 000
- käsigranaatteja 650 000
- kiväärinpanoksia 160 000 000
- ja vielä paljon muuta!
Lähteenä: Stalinin istunnot, Suomen ja baltian kohtalo neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982, sivut 21-30 - Pisnesmiehet
Tietysti kirjoitti:
hankinnat on laskettava 30.11. 39 tilanteen päälle. Silloin saadaan koko sodan aikana käytettävissä ollut materiaali. Vähentämällä siitä sivun 304 taulukon kulutus saadaan siis 30.3. 40 jäljellä olevat määrät. Kyllä ne täsmäävät.
Jopa sinun kaltaisesi höpöttäjän luulisi tajuavan, että sodan aloitus- ja päätöspäivän välillä on alkuvahvuudesta ja hankinnoista huomattava osa kulutettu.Tässä tapauksessa vajaa 800 000 ls.
Ampumatarviketilanne määräpäivinä on kokonaan eri asia kuin kulutus. Tietysti on huomattava, että osa materiaalista ei sodan päättyessä ollut joukoilla, vaan vasta varikoissa tarkistettavana.
Menehän jonkun taulukkoja ymmärtävän puheille
Se on sentään plussaa, että olet löytänyt Talvisodan historian. Olisi pitänyt arvata, että ällisi ei riitä faktojen ymmärtämiseen. Se tuli jo tuossa edellä selväksi.
Ranska ei ole voinut luvata 20 miljoonaa AMMUSTA, mutta ehkä saman verran patruunoita. Niitä saatiin esimerkiksi Ruotsilta 19 200 000. Et siis hallitse edes peruskäsitteitä, mutta älä anna sen häiritä itseäsi. Koeta etsiä taas uusi tapa munata itsesi.Sinä oletkin laskenut hankinnat ja sodan maaliskuun päättymispäivän yhteen saldon.
"päätöspäivän välillä on alkuvahvuudesta ja hankinnoista huomattava osa kulutettu" - 1939-40
Molo-ribbe kirjoitti:
>Ranska ei ole voinut luvata 20 miljoonaa AMMUSTA<
Tästä puuttuu enää se neukkujen lista Suomen saamasta valtavasta avusta. Se on hurjaa luettavaa! Oliko pommikoneitakin 100 vai 200, tykkejä sadoittain ammuksia valtavat määrät ja mitä kaikkea se Molo luettelikaan? Kas tässä herkullisimmant palat naapurin silloisen ulkoministerin esittämänä:
V. M. Molotov 29.4.1940 kertoi puheessaan Kansankomissaarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Ulkoasiain Kansankomissaarin selostus Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI sessiassa maaliskuun 29 pnä v. 1940
Hallituksen ulkopolitiikka mm. näin:
"Chamberlain esitti luettelon sotatarvikkeista jotka oli luvattu ja lähetetty Suomeen:
-luvattu 152 lähetetty 101
-tykkejä luvattu 223 läöhetetty 114
-ammuksia luvattu 297 000 lähetetty 185 000
-Vickers kanuunoita luvattu 100 lähetetty 100
-lentopommeja luvattu 20 700 lähetetty 15 700
-panssarimiinoja luvattu 20 000 lähetetty 10 000
jne...
Ja mitä tulee Ranskaan, niin sieltä on sanomalehtitietojen mukaan lähetetty suomeen 179 lentokonetta, 472 tykkiä, 795 000 tykinammusta, 5100 konekivääriä 200 000 käsigranaattia jne...
On vielä mainitava ruotsin osanotosta Suomen sotaan. Ruotsin kaikissa lehdissä kierrelleiden tietojen mukaan Ruotsi on toimittanut suomen käytettäväksi "vissin määrän lentokoneita", jotka muodostivat noin viidennen osan Ruotsin kaikista silloisista lentovoimista. ruotsin sotaministerin selityksen mukaan suomalaiset saivat ruotsista 84 000 kivääriä, 575 konekivääriä, yli 300 tykkiä, 300 000 granaattia, 50 miljoonaa kiväärinpanosta. Nämä kaikki olivat ministerin mukaan uusinta mallia.
Lisäksi Italia läheti suomeen 50 sotilaslentokonetta.
suomi sai sotilaallista apua myöskin "rauhanrakkaudelle" amerikan Yhdysvalloista. Suomeen ainoastaan sodan aikana muista maista lähetettyjen kaikenlaisten aseiden yhteinen määrä oli epätäydellisten tietojen mukaan:
- lentokoneita ainakin 350
- tykkejä noin 1500
- konekiväärejä yli 6000
- kiväärekä noin 100 000
- käsigranaatteja 650 000
- kiväärinpanoksia 160 000 000
- ja vielä paljon muuta!
Lähteenä: Stalinin istunnot, Suomen ja baltian kohtalo neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982, sivut 21-30Täällä on täsmälleen sama puhe ja sama se on lähdekkin
http://www.histdoc.net/historia/molotov.html
Lähteenä: Stalinin istunnot, Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, Antero Kautto, Kustannuspiste Oy, 1982, sivut 21-30
http://www.histdoc.net/historia/velikie1939_s.html
(*)= julkaistu tapahtuma-aikana,
Pääasialliset dokumenttien lähteet (tuon WEB -sivun artikkeleihin): 1) Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean korkein puoluekoulu. SNTL:n ulkopolitiikka. Dokumenttikokoelma. Osa IV. Moskova 1946. — 2) Venäjän Federaation ulkoministeriö. Ulkopolitiikan dokumentteja. 1939 XII:2. Moskova 1992. — 3) Sama. Ulkopolitiikan dokumentteja 1940—22. kesäkuuta 1941. XXIII:1. Moskova 1995. — 4) Sama. Ulkopolitiikan dokumentteja 1940—22. kesäkuuta 1941. XXIII:2. Moskova 1998. 5) [Suomen] ulkoasiainministeriön julkaisuja. Suomen sinivalkoinen kirja II. Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen Moskovan rauhan jälkeen. Helsinki 1941.
http://www.histdoc.net/historia/molotov.html
V. M. MOLOTOV
HALLITUKSEN ULKOPOLITIIKKA
Kansankomissaarien Neuvoston Puheenjohtajan
ja Ulkoasiain Kansankomissaarin selostus
Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI sessiassa
maaliskuun 29 pnä v. 1940 - Surkeita
Pisnesmiehet kirjoitti:
Sinä oletkin laskenut hankinnat ja sodan maaliskuun päättymispäivän yhteen saldon.
"päätöspäivän välillä on alkuvahvuudesta ja hankinnoista huomattava osa kulutettu"ja lukutaitodttomia valehteljioita. Edes väärentämistä ei hallita, puhumattakaan tilaston oikeasta tulkinnasta..
"Jopa sinun kaltaisesi höpöttäjän luulisi tajuavan, että sodan aloitus- ja päätöspäivän välillä on alkuvahvuudesta ja hankinnoista huomattava osa kulutettu.Tässä tapauksessa vajaa 800 000 ls."
Noin sanoin. Olen siis laskenut yhteen sodan aloituspäivän tilanteen ja hankinnat sodan aikana. Kun niistä vähentää ilmoitetun kulutuksen, saadaan 13.3. jäljellä oleva materiaali. Jos luku on suurempi, se tarkoittaa, että osa hankinnoista on vielä saamatta käyttöön. Tämä koski nimenomaan kotimaisiai raskaiden tykkien tarvkkeita. Niitä alettiin saada vasta kesällä -40. Hankinnoista oli 13.3. saamatta noin 300 000 ls. - Mahti saldot
Surkeita kirjoitti:
ja lukutaitodttomia valehteljioita. Edes väärentämistä ei hallita, puhumattakaan tilaston oikeasta tulkinnasta..
"Jopa sinun kaltaisesi höpöttäjän luulisi tajuavan, että sodan aloitus- ja päätöspäivän välillä on alkuvahvuudesta ja hankinnoista huomattava osa kulutettu.Tässä tapauksessa vajaa 800 000 ls."
Noin sanoin. Olen siis laskenut yhteen sodan aloituspäivän tilanteen ja hankinnat sodan aikana. Kun niistä vähentää ilmoitetun kulutuksen, saadaan 13.3. jäljellä oleva materiaali. Jos luku on suurempi, se tarkoittaa, että osa hankinnoista on vielä saamatta käyttöön. Tämä koski nimenomaan kotimaisiai raskaiden tykkien tarvkkeita. Niitä alettiin saada vasta kesällä -40. Hankinnoista oli 13.3. saamatta noin 300 000 ls.Tuo on paskaa yhdistellä noita taulukoita perusteettomasti.
En tiedä kenen tarkoitusperiä tämä vedätys palvelee, mutta valtion virkamiehet ainakin saivat tästä "tuhtaasta" leipänsä. Pyrit osoittamaan, että tarve rintamalla täytettiin (ammusjunien, laivojen, satamien, tehtaiden ja tuliasemien pommituksista ja tuhoamisista huolimatta) vaikka Nenosesta kertovan kirjoituksen mukaan:
Teollisuuslaitokset saivat vasta 30. marraskuuta 1939 käskyn valmistaa lisää ammuksia. Talvisodan päättyessä tuotanto oli 2 500 kranaattia ja tarve rintamalla 8 000 laukausta päivässä.
Nenosen asehankintamatka Yhdysvaltoihin oli vaikea. Aseita ei voitu myydä sotaa käyvälle maalle. Aseet ja ampumatarvikkeet toimitettiin vasta sodan jälkeen. Joukossa oli 100 kappaletta 75 mm:n kevyttä kenttäkanuunaa ja 30 kappaletta 203 mm:n järeää kenttähaupitsia ampumatarvikkeineen.
Tuo alla oleva ei pidä paikkaansa, sillä taulukossa on annettu suoraan talvisodan sodan loppusaldo.
"Kun niistä vähentää ilmoitetun kulutuksen, saadaan 13.3. jäljellä oleva materiaali. "
Armeijan eri tykistölajeittain tehdyn tilaston graafin mukaan saatavilla olevien ammusten lukumäärä oli marraskuun 30. 1939 kevyitä (3") 205 800, muita "oikeita" kaliipereja 76 500 kpl ja maaliskuun 13. 1940 kevyitä 58 168 ja muita n. 16 000 kpl. Kranaatinheittimiä tässä ei ole sillä tykistö ei ilmoita näitä lukuja.
Kaaviossa ei ole minkäänlaista virhetulkinnan mahdollisuutta. Lähteen mukaan tiedot ovat peräisin everstin arvoiselta henkilöltä. - sotket?
Mahti saldot kirjoitti:
Tuo on paskaa yhdistellä noita taulukoita perusteettomasti.
En tiedä kenen tarkoitusperiä tämä vedätys palvelee, mutta valtion virkamiehet ainakin saivat tästä "tuhtaasta" leipänsä. Pyrit osoittamaan, että tarve rintamalla täytettiin (ammusjunien, laivojen, satamien, tehtaiden ja tuliasemien pommituksista ja tuhoamisista huolimatta) vaikka Nenosesta kertovan kirjoituksen mukaan:
Teollisuuslaitokset saivat vasta 30. marraskuuta 1939 käskyn valmistaa lisää ammuksia. Talvisodan päättyessä tuotanto oli 2 500 kranaattia ja tarve rintamalla 8 000 laukausta päivässä.
Nenosen asehankintamatka Yhdysvaltoihin oli vaikea. Aseita ei voitu myydä sotaa käyvälle maalle. Aseet ja ampumatarvikkeet toimitettiin vasta sodan jälkeen. Joukossa oli 100 kappaletta 75 mm:n kevyttä kenttäkanuunaa ja 30 kappaletta 203 mm:n järeää kenttähaupitsia ampumatarvikkeineen.
Tuo alla oleva ei pidä paikkaansa, sillä taulukossa on annettu suoraan talvisodan sodan loppusaldo.
"Kun niistä vähentää ilmoitetun kulutuksen, saadaan 13.3. jäljellä oleva materiaali. "
Armeijan eri tykistölajeittain tehdyn tilaston graafin mukaan saatavilla olevien ammusten lukumäärä oli marraskuun 30. 1939 kevyitä (3") 205 800, muita "oikeita" kaliipereja 76 500 kpl ja maaliskuun 13. 1940 kevyitä 58 168 ja muita n. 16 000 kpl. Kranaatinheittimiä tässä ei ole sillä tykistö ei ilmoita näitä lukuja.
Kaaviossa ei ole minkäänlaista virhetulkinnan mahdollisuutta. Lähteen mukaan tiedot ovat peräisin everstin arvoiselta henkilöltä.Perehdy nyt viimein sinäkin Talvisodan historian 4. osan sivujen 297-307 taulukoihin, niin olet edes vähän selvillä aiheesta. Mistään taulukoiden perusteettomasta yhdistelystä ei tietenkään ole kyse.
Tutkimusten mukaan erilaisia kenttätykistön ammuksia oli 30.11. 39 käytössä 283 840. Lisäksi oli noin 100 800 kvkrhls.
13.3. 40 oli käytössä 364 910 ktls ja 142 000 kvkrh ls. Eihän ne rintamalla aseiden luona olleet läheskään kaikki, mutta maassa ja matkalla käyttöön
Tiedot ovat tutkineet eversti Eino Osvald Tirronen kotimaisten hankintojen ja tutkija Pekka Huhtaniemi ulkomaisten hankintojen osalta.
Jos lähteesi on joku Nenosesta kertova artikkeli, niin se ei näköjään kata lainkaan koko a-tarvikeasiaa edes tykistön osalta.
En ole missään väittänyt että tarve rintamilla kyettiin täyttämään. Asiahan oli juuri päinvastoin. Tarvikkeet olivat loppua tykkänään moneen kertaan, mutta ulkomaiset tilaukset ja kotimainen tuotanto pitivät jotenkin tykistön äänessä nimenomaan kevyen kanuunakaluston osalta.
"Talvisodan päättyessä tuotanto oli 2 500 kranaattia ja tarve rintamalla
8 000 laukausta päivässä."
Aivan virheellinen tieto. Kotimaassa valmistettiin Talvisodan aikana
247 000 76K:n laukausta. Tuotanto oli lopuksi 4 000 ls/pv. Rintamalla ammmuttiin sodan parin viime viikon aikana noin 112 800 ls pääasiassa keveillä kanuunoilla eli noin 9 400 ls/pv. - Tietävän edes
sotket? kirjoitti:
Perehdy nyt viimein sinäkin Talvisodan historian 4. osan sivujen 297-307 taulukoihin, niin olet edes vähän selvillä aiheesta. Mistään taulukoiden perusteettomasta yhdistelystä ei tietenkään ole kyse.
Tutkimusten mukaan erilaisia kenttätykistön ammuksia oli 30.11. 39 käytössä 283 840. Lisäksi oli noin 100 800 kvkrhls.
13.3. 40 oli käytössä 364 910 ktls ja 142 000 kvkrh ls. Eihän ne rintamalla aseiden luona olleet läheskään kaikki, mutta maassa ja matkalla käyttöön
Tiedot ovat tutkineet eversti Eino Osvald Tirronen kotimaisten hankintojen ja tutkija Pekka Huhtaniemi ulkomaisten hankintojen osalta.
Jos lähteesi on joku Nenosesta kertova artikkeli, niin se ei näköjään kata lainkaan koko a-tarvikeasiaa edes tykistön osalta.
En ole missään väittänyt että tarve rintamilla kyettiin täyttämään. Asiahan oli juuri päinvastoin. Tarvikkeet olivat loppua tykkänään moneen kertaan, mutta ulkomaiset tilaukset ja kotimainen tuotanto pitivät jotenkin tykistön äänessä nimenomaan kevyen kanuunakaluston osalta.
"Talvisodan päättyessä tuotanto oli 2 500 kranaattia ja tarve rintamalla
8 000 laukausta päivässä."
Aivan virheellinen tieto. Kotimaassa valmistettiin Talvisodan aikana
247 000 76K:n laukausta. Tuotanto oli lopuksi 4 000 ls/pv. Rintamalla ammmuttiin sodan parin viime viikon aikana noin 112 800 ls pääasiassa keveillä kanuunoilla eli noin 9 400 ls/pv.Että Nenonen oli kenttätykistön tarkastaja.
Vertailun vuoksi, Suomen tykistöllä oli 1. kesäkuuta 1941, yli 2 760 000 ammusta varastossa.
Taidat itsekin tehdä tuhtaata, kun korjailet noita normeja koko ajan. - HISTORIASTA
sotket? kirjoitti:
Perehdy nyt viimein sinäkin Talvisodan historian 4. osan sivujen 297-307 taulukoihin, niin olet edes vähän selvillä aiheesta. Mistään taulukoiden perusteettomasta yhdistelystä ei tietenkään ole kyse.
Tutkimusten mukaan erilaisia kenttätykistön ammuksia oli 30.11. 39 käytössä 283 840. Lisäksi oli noin 100 800 kvkrhls.
13.3. 40 oli käytössä 364 910 ktls ja 142 000 kvkrh ls. Eihän ne rintamalla aseiden luona olleet läheskään kaikki, mutta maassa ja matkalla käyttöön
Tiedot ovat tutkineet eversti Eino Osvald Tirronen kotimaisten hankintojen ja tutkija Pekka Huhtaniemi ulkomaisten hankintojen osalta.
Jos lähteesi on joku Nenosesta kertova artikkeli, niin se ei näköjään kata lainkaan koko a-tarvikeasiaa edes tykistön osalta.
En ole missään väittänyt että tarve rintamilla kyettiin täyttämään. Asiahan oli juuri päinvastoin. Tarvikkeet olivat loppua tykkänään moneen kertaan, mutta ulkomaiset tilaukset ja kotimainen tuotanto pitivät jotenkin tykistön äänessä nimenomaan kevyen kanuunakaluston osalta.
"Talvisodan päättyessä tuotanto oli 2 500 kranaattia ja tarve rintamalla
8 000 laukausta päivässä."
Aivan virheellinen tieto. Kotimaassa valmistettiin Talvisodan aikana
247 000 76K:n laukausta. Tuotanto oli lopuksi 4 000 ls/pv. Rintamalla ammmuttiin sodan parin viime viikon aikana noin 112 800 ls pääasiassa keveillä kanuunoilla eli noin 9 400 ls/pv.Talvisodassa kenttätykistöllä oli sodan aikana käytetty määrä 509000 kranaattia yhteensä ja nämä tiedot ovat kenttätykistön historia vol. 2. En lähde arvaamaan KRH:sta mitään sillä näitä tietoja ei ole enkä ota minkään P:n lukuja vakavasti.
- Nenosesta
Tietävän edes kirjoitti:
Että Nenonen oli kenttätykistön tarkastaja.
Vertailun vuoksi, Suomen tykistöllä oli 1. kesäkuuta 1941, yli 2 760 000 ammusta varastossa.
Taidat itsekin tehdä tuhtaata, kun korjailet noita normeja koko ajan.kaiken. Koeta käsittää, että elämäkerta ei ole tutkimus. Nenosen puuhat USA:ssa eivät mitenkään kattaneet kaikkia Talvisodan hankintoja.
En muuta mitään tietoja. Ne on kaikki TSH 4:stä. Lue tarkemmin.
Mikä ihmeen tarve olisi "virkamiehillä" korjailla jotain lukuja? Ne perustuvat PLM:n ja PM:n tykistökomentajan kenraalimajri Väino Svantrömin alkuperäisiin tilastoihin. Muutokset paljastuisivat ilman muuta.
Jatkosta on kokonaan toinen asia. Et näy ymmärtävän sitäkään. - lukemat oli
HISTORIASTA kirjoitti:
Talvisodassa kenttätykistöllä oli sodan aikana käytetty määrä 509000 kranaattia yhteensä ja nämä tiedot ovat kenttätykistön historia vol. 2. En lähde arvaamaan KRH:sta mitään sillä näitä tietoja ei ole enkä ota minkään P:n lukuja vakavasti.
TSH 4:ssä on luku 490 100. Onko jokin tieto sitten puuttunut, tai eikö jäykkälavettiset sisälly. En tiedä. KT:n historia on saattanut käydä tilastot tarkemmin läpi.
Krh laukauksia ammuttiin 293 700.
Tässä asiassa on siis kaksi totuutta, jotka eivät näy mahtuvan asiantuntemattomien inttäjien kalloihin. Ampumatarvikkeita oli siis nämä esitetyt määrät. Se on totuus. Toinen totuus on se, että nämä määrät olivat aivan riittämättömät ja että erityisesti puuttui raskaalta tykistöltä sekä putket että ammukset. Erityisesti tammikuussa oli materiaali loppumassa, mutta eräät ulkomailta saadut erät pelastivat tilanteen. Samoin kotimainen kevyen tykistön laukausten tuotanto. Sodan lopun suuri ammusmäärä käsitti suurelta juuri maahan tulleita tarvikkeita, jotka olivat paljolti vielä varikoissa. - lisää!
Tietävän edes kirjoitti:
Että Nenonen oli kenttätykistön tarkastaja.
Vertailun vuoksi, Suomen tykistöllä oli 1. kesäkuuta 1941, yli 2 760 000 ammusta varastossa.
Taidat itsekin tehdä tuhtaata, kun korjailet noita normeja koko ajan.Nenonen oli PLM:n asesuunnittelukunnan päällikkö 1937- 1940. Jatkosodassa hän oli tykistön tarkastaja. Kenraalimajuri Svanström oli PM:n tykistökomentaja molemmissa sodissa.
Koeta ottaa selkoa edes perusasioista. - 1939-1944
Mahti saldot kirjoitti:
Tuo on paskaa yhdistellä noita taulukoita perusteettomasti.
En tiedä kenen tarkoitusperiä tämä vedätys palvelee, mutta valtion virkamiehet ainakin saivat tästä "tuhtaasta" leipänsä. Pyrit osoittamaan, että tarve rintamalla täytettiin (ammusjunien, laivojen, satamien, tehtaiden ja tuliasemien pommituksista ja tuhoamisista huolimatta) vaikka Nenosesta kertovan kirjoituksen mukaan:
Teollisuuslaitokset saivat vasta 30. marraskuuta 1939 käskyn valmistaa lisää ammuksia. Talvisodan päättyessä tuotanto oli 2 500 kranaattia ja tarve rintamalla 8 000 laukausta päivässä.
Nenosen asehankintamatka Yhdysvaltoihin oli vaikea. Aseita ei voitu myydä sotaa käyvälle maalle. Aseet ja ampumatarvikkeet toimitettiin vasta sodan jälkeen. Joukossa oli 100 kappaletta 75 mm:n kevyttä kenttäkanuunaa ja 30 kappaletta 203 mm:n järeää kenttähaupitsia ampumatarvikkeineen.
Tuo alla oleva ei pidä paikkaansa, sillä taulukossa on annettu suoraan talvisodan sodan loppusaldo.
"Kun niistä vähentää ilmoitetun kulutuksen, saadaan 13.3. jäljellä oleva materiaali. "
Armeijan eri tykistölajeittain tehdyn tilaston graafin mukaan saatavilla olevien ammusten lukumäärä oli marraskuun 30. 1939 kevyitä (3") 205 800, muita "oikeita" kaliipereja 76 500 kpl ja maaliskuun 13. 1940 kevyitä 58 168 ja muita n. 16 000 kpl. Kranaatinheittimiä tässä ei ole sillä tykistö ei ilmoita näitä lukuja.
Kaaviossa ei ole minkäänlaista virhetulkinnan mahdollisuutta. Lähteen mukaan tiedot ovat peräisin everstin arvoiselta henkilöltä."Nenosen asehankintamatka Yhdysvaltoihin oli vaikea. Aseita ei voitu myydä sotaa käyvälle maalle. Aseet ja ampumatarvikkeet toimitettiin vasta sodan jälkeen. Joukossa oli 100 kappaletta 75 mm:n kevyttä kenttäkanuunaa ja 30 kappaletta 203 mm:n järeää kenttähaupitsia ampumatarvikkeineen."
Eipä ole sinunkaan tiedoissasi hurraamista kun tuollaiset asiat muistat noin väärin! Nenonen oli vittumaisen tarkka ja naurettavuuksiin menevä aseiden ostaja, siinä osasyy miksi homma kesti liian kauan. Tykkimallit koeammuttiinkin...
75 K/17 "Betlehem"
(75 mm cannon model 1917 "Bethlehem")
(75 mm Field Gun M1917 (British))
http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY3.htm
"Finnish use: 200 purchased from USA in 1940. The guns arrived too late to be used in Winter War and were in very poor shape. - Finland purchased 200 of these guns and almost 209,000 shots for them from United States during Winter War."
Tämäkin meni väärin!
203 H/17
(203 mm howitzer model 1917)
(BL 8 inch Howitzer Mk 7, Vickers Mark 6)
http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY7.htm
"Finnish use: 32 howitzers bought from USA during Winter War, they arrived in summer of 1940. During Continuation War the howitzers were used by Super-Heavy Artillery units of Field Artillery." - Perskärpäselle
1939-1944 kirjoitti:
"Nenosen asehankintamatka Yhdysvaltoihin oli vaikea. Aseita ei voitu myydä sotaa käyvälle maalle. Aseet ja ampumatarvikkeet toimitettiin vasta sodan jälkeen. Joukossa oli 100 kappaletta 75 mm:n kevyttä kenttäkanuunaa ja 30 kappaletta 203 mm:n järeää kenttähaupitsia ampumatarvikkeineen."
Eipä ole sinunkaan tiedoissasi hurraamista kun tuollaiset asiat muistat noin väärin! Nenonen oli vittumaisen tarkka ja naurettavuuksiin menevä aseiden ostaja, siinä osasyy miksi homma kesti liian kauan. Tykkimallit koeammuttiinkin...
75 K/17 "Betlehem"
(75 mm cannon model 1917 "Bethlehem")
(75 mm Field Gun M1917 (British))
http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY3.htm
"Finnish use: 200 purchased from USA in 1940. The guns arrived too late to be used in Winter War and were in very poor shape. - Finland purchased 200 of these guns and almost 209,000 shots for them from United States during Winter War."
Tämäkin meni väärin!
203 H/17
(203 mm howitzer model 1917)
(BL 8 inch Howitzer Mk 7, Vickers Mark 6)
http://www.jaegerplatoon.net/ARTILLERY7.htm
"Finnish use: 32 howitzers bought from USA during Winter War, they arrived in summer of 1940. During Continuation War the howitzers were used by Super-Heavy Artillery units of Field Artillery."En ota kantaa tuon linkin oikeellisuuteen tai virheellisyyteen. Tuo linkki on sivuseikka. Pysy asiassa ja valita tuon linkin tekijälle. Ota tehtäväksesi oikaista kaikki Wikin virheet! Sinussa on todella talvisodan savanttia, mutta itse en haluaisi sortua sivuseikkojen kanssa näpertelyyn. Onneksi olkoon vain, mutta näkyvät ne muutkin erehtyvän:
"Talvisota loppui, aseet ja ampumatarvikkeet saatiin. Joukossa oli sata kappaletta 75 mm kevyttä kenttäkanuunaa ja kolmekymmentä 203 mm järeää kenttähaupitsia ampumatarvikkeineen.
Yhdysvalloissa Nenonen herätti ammattitaidollaan pelonsekaista kauhua aseteollisuuden piirissä vaatimalla ostettujen ammuserien tarkistamista koeammunnoilla, joita hän valvoi henkilökohtaisesti."
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Nenonen
Tästä et löydä koko tykkiä (75 k17).
hhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisen_kenttätykistön_kalusto_talvisodassa
Ilmeisesti USA:laiset totesivat, että ota tai suksi ...
Voit minun puolestani ryhtyä vaikka salapoliisiksi tutkimaan tuota aseenhankintaa. Ne olivat Norjassakin kai jonkun aikaa. Kai sitä pitää kalabaliikkiakin olla. Taidat olla sielultasi venäläinen, kun saat sotkettua yksin kertaisen asian ihan joka käänteessä.
En voi enkä halua asiaa tarkistaa, koska olen kirjoittanut vain talvisodan aikaisista tapahtumista. Enkä ole tuota myöhästynyttä episodia voinut lukea myöskään diagrammeistani, koska ne ovat talvisotaa eivätkä välirauhaa koskevia. Joten isompaa virhettä ei ole tapahtunut vaan pahimmat möhläykset ja virheet on oikaistu.
- Moraalia !!!
....on aivan lapsellista väittää Kuhmossa parina päivänä ammutun - kieltämättä paikallisesti suuren ( 9 000 - 11 000 ls) - tulivalmistelunn ratkaisevaa merkitystä......
Jos päärintamalla, samaan aikaan kun se on murtumassa ja tappiot aivan hirvittävät, kranaatteja on tykkiä kohden päiväksi vain ehkä20 ja jollain sivusotanäyttämöllä ammutaan päivässä merkityksettömästi 10 000 kranua on se ylimmältä johdolta periaatteellinen kannanotto ja kaikilta puoliltaan täysin moraaliton ja jopa rikollinen teko. Osoittaa ylimmän johdon olleen jo täysin lamassa ja askarrelleen kaiken muun kuin asiallisen sodan johtamisen parissa.
Jos tämä olisi julkistettu Summan joukoille silloin kun se tapahtui niin ukot olisivat pysähtyneet vasta Kymijoella jos sielläkään. Miltähän on Summan(kin) puolustajista mahtanut tuntua sitten kun joskus saivat kuulla totuuden. Onneksi Jatkosodan aikana kranut ammuttiin Ihantalassa eikä esim. Rukajärvellä.- Turhuuksien turhuus
Arvokkaat Etelä-Suomen asutuskeskukset ovat tietenkin ensisijaisen tärkemmät puolustettavat. Kuhmo ja koko Pohjois-Suomi olivat aivan toissijaiset rintaman osuudet. Samoin oli jatkosodassa, aivan turhaan tapatettiin miehiä Ilomantsin korpitaisteluissa. Aivan järjetön operaatio joka maksoi turhan paljon kaatuneina ja haavoittuneina.
- virhetietoja!
"Jos tämä olisi julkistettu Summan joukoille silloin kun se tapahtui niin ukot olisivat pysähtyneet vasta Kymijoella jos sielläkään. Miltähän on Summan(kin) puolustajista mahtanut tuntua sitten kun joskus saivat kuulla totuuden"
Summan kovat taistelut käytiin helmikuun puoliväliin mennessä. Päivittäin ammuttiin Summan lohkolla noin
3 000 laukausta tykistöllä ja heittimistöllä. Enemmän olisi tietysti pitänyt ampua, mutta kun ei ollut, niin ei ollut. Tilanne parani vasta helmikuun lopussa.Kuhmossa oli helmikuussa vajaa patteristo tykistöä. Se ampui tuohon aikaan yhden puolen tunnin tulivalmistelun eli ehkä muutamia satoja kranaatteja.
Kuhmossa ammuttiin kyllä noin 9 200 laukausta kolmessa päivässä 2.-5. maaliskuuta. Silloin käytettiin suurin piirtein Pohjois-Suomen ryhmän kuukauden kiintiö, jota oli pitkään säästelty. Ammuttu laukausmäärä oli kyllä huomattavan suuri, mutta kyse oli hyökkäyksestä linnoitettuihin motteihin ja jalkaväki oli kärsinyt suuria tappioita.Huomattava osa kranaateista oli sellaisia, jotka eivätt edes sopineet Kannaksen tykkeihin.
Ylijohto ei Kuhmon ampumisiin puuttunut. Oli rintamajohdon asia, missä ja milloin se saamansa kranaatit käytti. Armeijan päiväkulutus oli tuolloin noin 14 000 laukausta. Kuhmossa siis ammutiin noin 2/3 yhden päivän kiintiöstä. Sodan päättyessä armeijalla oli noion 500 000 tykistön ja heittimistön laukausta. Suurin osa oli vasta maahan saatua ja siksi vielä varikoissa.
Kannattaa käsittää, että menneet sotatapahtumat eivät muutu miksikään edes esittämällä oikeita tietoja. Vielä vähemmän niiihn vaikuttaa tällä palstalla harjoitettu vääristely, joka perustuu mustamaalaajien omiin kuvitelmiin. - Kummastelija
virhetietoja! kirjoitti:
"Jos tämä olisi julkistettu Summan joukoille silloin kun se tapahtui niin ukot olisivat pysähtyneet vasta Kymijoella jos sielläkään. Miltähän on Summan(kin) puolustajista mahtanut tuntua sitten kun joskus saivat kuulla totuuden"
Summan kovat taistelut käytiin helmikuun puoliväliin mennessä. Päivittäin ammuttiin Summan lohkolla noin
3 000 laukausta tykistöllä ja heittimistöllä. Enemmän olisi tietysti pitänyt ampua, mutta kun ei ollut, niin ei ollut. Tilanne parani vasta helmikuun lopussa.Kuhmossa oli helmikuussa vajaa patteristo tykistöä. Se ampui tuohon aikaan yhden puolen tunnin tulivalmistelun eli ehkä muutamia satoja kranaatteja.
Kuhmossa ammuttiin kyllä noin 9 200 laukausta kolmessa päivässä 2.-5. maaliskuuta. Silloin käytettiin suurin piirtein Pohjois-Suomen ryhmän kuukauden kiintiö, jota oli pitkään säästelty. Ammuttu laukausmäärä oli kyllä huomattavan suuri, mutta kyse oli hyökkäyksestä linnoitettuihin motteihin ja jalkaväki oli kärsinyt suuria tappioita.Huomattava osa kranaateista oli sellaisia, jotka eivätt edes sopineet Kannaksen tykkeihin.
Ylijohto ei Kuhmon ampumisiin puuttunut. Oli rintamajohdon asia, missä ja milloin se saamansa kranaatit käytti. Armeijan päiväkulutus oli tuolloin noin 14 000 laukausta. Kuhmossa siis ammutiin noin 2/3 yhden päivän kiintiöstä. Sodan päättyessä armeijalla oli noion 500 000 tykistön ja heittimistön laukausta. Suurin osa oli vasta maahan saatua ja siksi vielä varikoissa.
Kannattaa käsittää, että menneet sotatapahtumat eivät muutu miksikään edes esittämällä oikeita tietoja. Vielä vähemmän niiihn vaikuttaa tällä palstalla harjoitettu vääristely, joka perustuu mustamaalaajien omiin kuvitelmiin.Jos Suomi olisi valmistuttanut A. Lahden Pst- kivääreitä jo talvisotaan. Vain 2 oli käytettävissä. Jos Ranskasta olisi hankittu Somua panssarivaunuja, ne olivat aikansa huippua ja niitä olisi ollut saatavana. Jos panssarilaivojen sijasta olisi hankittu hävittäjäkoneita, Englannista. Jos sukellusveneiden tilalle olisi myöhemmin hankittu Pst- ja it- tykistöä. Jos Salpa-aseman sijaan olisi hankittu voimakas kenttätykistö, niin......
Lisäksi: Miksi Viipurin puolustajat jatkosodan lopussa eivät saaneet ammustäydennytä ajallaan ? Miksi Viipurin puolustajilla ei ollut It-torjuntaa ? Miksi Viipuria puolusti kelvoton panssarivaunutyyppi ? Joutuiko
kukaan johtajista syytettyjen penkille asioista ?. - ole rikos
Kummastelija kirjoitti:
Jos Suomi olisi valmistuttanut A. Lahden Pst- kivääreitä jo talvisotaan. Vain 2 oli käytettävissä. Jos Ranskasta olisi hankittu Somua panssarivaunuja, ne olivat aikansa huippua ja niitä olisi ollut saatavana. Jos panssarilaivojen sijasta olisi hankittu hävittäjäkoneita, Englannista. Jos sukellusveneiden tilalle olisi myöhemmin hankittu Pst- ja it- tykistöä. Jos Salpa-aseman sijaan olisi hankittu voimakas kenttätykistö, niin......
Lisäksi: Miksi Viipurin puolustajat jatkosodan lopussa eivät saaneet ammustäydennytä ajallaan ? Miksi Viipurin puolustajilla ei ollut It-torjuntaa ? Miksi Viipuria puolusti kelvoton panssarivaunutyyppi ? Joutuiko
kukaan johtajista syytettyjen penkille asioista ?.Peruskysymys ennen -39 oli, että maanpuolustukseen ei annettu riittävästi rahaa, koska sodan syttymiseen ei uskottu.
Sodan aikana tehdyt virheratkaisut taas johtuivat siitä, että johtajilla ei ollut sitä kykyä ennustaa tulevaisuutta, mikä tämän palstan kirjoittajilla on menneisyyden ennustajina. Tosin siinäkään ei ennusteet aina mene oikein, vaikka aikaa on kulunut 60-70 vuotta.
Johtamisvirhe ei ole rikos. Jos olisi, kaikki toimivat johtajat olisivat ennen pitkää telkien takana. - Korppi !
virhetietoja! kirjoitti:
"Jos tämä olisi julkistettu Summan joukoille silloin kun se tapahtui niin ukot olisivat pysähtyneet vasta Kymijoella jos sielläkään. Miltähän on Summan(kin) puolustajista mahtanut tuntua sitten kun joskus saivat kuulla totuuden"
Summan kovat taistelut käytiin helmikuun puoliväliin mennessä. Päivittäin ammuttiin Summan lohkolla noin
3 000 laukausta tykistöllä ja heittimistöllä. Enemmän olisi tietysti pitänyt ampua, mutta kun ei ollut, niin ei ollut. Tilanne parani vasta helmikuun lopussa.Kuhmossa oli helmikuussa vajaa patteristo tykistöä. Se ampui tuohon aikaan yhden puolen tunnin tulivalmistelun eli ehkä muutamia satoja kranaatteja.
Kuhmossa ammuttiin kyllä noin 9 200 laukausta kolmessa päivässä 2.-5. maaliskuuta. Silloin käytettiin suurin piirtein Pohjois-Suomen ryhmän kuukauden kiintiö, jota oli pitkään säästelty. Ammuttu laukausmäärä oli kyllä huomattavan suuri, mutta kyse oli hyökkäyksestä linnoitettuihin motteihin ja jalkaväki oli kärsinyt suuria tappioita.Huomattava osa kranaateista oli sellaisia, jotka eivätt edes sopineet Kannaksen tykkeihin.
Ylijohto ei Kuhmon ampumisiin puuttunut. Oli rintamajohdon asia, missä ja milloin se saamansa kranaatit käytti. Armeijan päiväkulutus oli tuolloin noin 14 000 laukausta. Kuhmossa siis ammutiin noin 2/3 yhden päivän kiintiöstä. Sodan päättyessä armeijalla oli noion 500 000 tykistön ja heittimistön laukausta. Suurin osa oli vasta maahan saatua ja siksi vielä varikoissa.
Kannattaa käsittää, että menneet sotatapahtumat eivät muutu miksikään edes esittämällä oikeita tietoja. Vielä vähemmän niiihn vaikuttaa tällä palstalla harjoitettu vääristely, joka perustuu mustamaalaajien omiin kuvitelmiin.....Kuhmossa ammuttiin kyllä noin 9 200 laukausta kolmessa päivässä 2.-5. maaliskuuta. Silloin käytettiin suurin piirtein Pohjois-Suomen ryhmän kuukauden kiintiö, jota oli pitkään säästelty.......
Kun oli säästetty niin olisipa viety Kannakselle tai Viipurin lahden puolustajille. Varmaan oli maan kannalta tärkeämmät paikat kuin Kuhmossa.
..... Ammuttu laukausmäärä oli kyllä huomattavan suuri, mutta kyse oli hyökkäyksestä linnoitettuihin motteihin ja jalkaväki oli kärsinyt suuria tappioita......
Kuka käski hyökätä, olisi vain annettu olla ja ammuttu pelkästään apuun tulevia joukkoja tai annettu motitettujen mennä. Totuus on se, että m-heim halusi ehdottomasti saada motissa olleen ns. kenraalin eli toveri divisioonankomentajan sotavangiksi. Sen takia siellä käytettiin niin hillittömästi kranuja.
.....Ylijohto ei Kuhmon ampumisiin puuttunut........
Noin ei ollut vaan m-heim seurasi tilannetta ja odotti kieli pitkällä kenraalivankia, jonka kanssa pääsisi naukkailemaan Mikkelin klubille kallista konjakkia ja juttelemaan kuulumisia. Eikä voi ajatella sellaista vaihtoehtoa, että kunkin alueen komentaja käy ikäänkuin omaa pikkusotaansa kokonaisuudesta välittämättä. Sitä ei voi millään puolustella ja siitä pitää ylijohdon pitää huoli ja lopettaa sooloilut.
..... Oli rintamajohdon asia, missä ja milloin se saamansa kranaatit käytti.......
Ei ollut vaan haluttiin täyttää ukon vaatimus kenraalivangista. Siihen uhrattiin paitsi kranuja niin sadoittain nuoria miehiä. Olisi viety miehet, tykit ja kranut vaan Viipurin lahdelle. Siellä silloin ratkottiin Suomen kohtaloa, ei sitä ratkottu Kuhmon moteissa.
.......Armeijan päiväkulutus oli tuolloin noin 14 000 laukausta. Kuhmossa siis ammutiin noin 2/3 yhden päivän kiintiöstä. ......
Se on aika paljon yhteen pikku mottiin ammuttuna sivusotanäyttämöllä kun samaan aikaan sodan ratkaisurintamille myydään ei-oota. - Korppi !
Kummastelija kirjoitti:
Jos Suomi olisi valmistuttanut A. Lahden Pst- kivääreitä jo talvisotaan. Vain 2 oli käytettävissä. Jos Ranskasta olisi hankittu Somua panssarivaunuja, ne olivat aikansa huippua ja niitä olisi ollut saatavana. Jos panssarilaivojen sijasta olisi hankittu hävittäjäkoneita, Englannista. Jos sukellusveneiden tilalle olisi myöhemmin hankittu Pst- ja it- tykistöä. Jos Salpa-aseman sijaan olisi hankittu voimakas kenttätykistö, niin......
Lisäksi: Miksi Viipurin puolustajat jatkosodan lopussa eivät saaneet ammustäydennytä ajallaan ? Miksi Viipurin puolustajilla ei ollut It-torjuntaa ? Miksi Viipuria puolusti kelvoton panssarivaunutyyppi ? Joutuiko
kukaan johtajista syytettyjen penkille asioista ?....Joutuiko kukaan johtajista syytettyjen penkille asioista ?. .........
Ei joutunut koska Viipuri haluttiin luovuttaa. Tuomittiin vain paikalliskomentajia, ei ylintä johtoa. Olikohan ylijohdolla hyväkin omatunto. - luovuttaa
Korppi ! kirjoitti:
...Joutuiko kukaan johtajista syytettyjen penkille asioista ?. .........
Ei joutunut koska Viipuri haluttiin luovuttaa. Tuomittiin vain paikalliskomentajia, ei ylintä johtoa. Olikohan ylijohdolla hyväkin omatunto.Viipurin? Kerro tarkemmin! Asiaa ei ole aiemmin tunnettu.
- höpinää
Korppi ! kirjoitti:
....Kuhmossa ammuttiin kyllä noin 9 200 laukausta kolmessa päivässä 2.-5. maaliskuuta. Silloin käytettiin suurin piirtein Pohjois-Suomen ryhmän kuukauden kiintiö, jota oli pitkään säästelty.......
Kun oli säästetty niin olisipa viety Kannakselle tai Viipurin lahden puolustajille. Varmaan oli maan kannalta tärkeämmät paikat kuin Kuhmossa.
..... Ammuttu laukausmäärä oli kyllä huomattavan suuri, mutta kyse oli hyökkäyksestä linnoitettuihin motteihin ja jalkaväki oli kärsinyt suuria tappioita......
Kuka käski hyökätä, olisi vain annettu olla ja ammuttu pelkästään apuun tulevia joukkoja tai annettu motitettujen mennä. Totuus on se, että m-heim halusi ehdottomasti saada motissa olleen ns. kenraalin eli toveri divisioonankomentajan sotavangiksi. Sen takia siellä käytettiin niin hillittömästi kranuja.
.....Ylijohto ei Kuhmon ampumisiin puuttunut........
Noin ei ollut vaan m-heim seurasi tilannetta ja odotti kieli pitkällä kenraalivankia, jonka kanssa pääsisi naukkailemaan Mikkelin klubille kallista konjakkia ja juttelemaan kuulumisia. Eikä voi ajatella sellaista vaihtoehtoa, että kunkin alueen komentaja käy ikäänkuin omaa pikkusotaansa kokonaisuudesta välittämättä. Sitä ei voi millään puolustella ja siitä pitää ylijohdon pitää huoli ja lopettaa sooloilut.
..... Oli rintamajohdon asia, missä ja milloin se saamansa kranaatit käytti.......
Ei ollut vaan haluttiin täyttää ukon vaatimus kenraalivangista. Siihen uhrattiin paitsi kranuja niin sadoittain nuoria miehiä. Olisi viety miehet, tykit ja kranut vaan Viipurin lahdelle. Siellä silloin ratkottiin Suomen kohtaloa, ei sitä ratkottu Kuhmon moteissa.
.......Armeijan päiväkulutus oli tuolloin noin 14 000 laukausta. Kuhmossa siis ammutiin noin 2/3 yhden päivän kiintiöstä. ......
Se on aika paljon yhteen pikku mottiin ammuttuna sivusotanäyttämöllä kun samaan aikaan sodan ratkaisurintamille myydään ei-oota."Totuus on se, että m-heim halusi ehdottomasti saada motissa olleen ns. kenraalin eli toveri divisioonankomentajan sotavangiksi. Sen takia siellä käytettiin niin hillittömästi kranuja."
Saisiko lähteen tuohon tietoon? Siis muun kuin Korpin mielikuvituksen.
"Eikä voi ajatella sellaista vaihtoehtoa, että kunkin alueen komentaja käy ikäänkuin omaa pikkusotaansa kokonaisuudesta välittämättä. Sitä ei voi millään puolustella ja siitä pitää ylijohdon pitää huoli ja lopettaa sooloilut."
Kyllä se vain on näin, että rintamakomentajat johtavat taisteluja saamiensa tehtävien puitteissa. Jo nytkin Päämaja turhan usein puuttui yksityiskohtiin ja muutteli tehtäviä.
"Ei ollut vaan haluttiin täyttää ukon vaatimus kenraalivangista. Siihen uhrattiin paitsi kranuja niin sadoittain nuoria miehiä. Olisi viety miehet, tykit ja kranut vaan Viipurin lahdelle. Siellä silloin ratkottiin Suomen kohtaloa, ei sitä ratkottu Kuhmon moteissa."
Siis missä on esietty vaatimus kenraalivangista? Viipurinlahdelle siirrettiin joukkoja mm. Uudenmaan ja Lounais-Suomen rannikolta ( 5 pataljoonaa), Pohjois-Karjalasta RvPr ja ErP 18) ja Sallasta ( JR 40 ym). Lisäksi irroitettiin eräitä joukkoja Kannakselta. Korppi ei vain vieläkään ole perillä sotatapahtumista. Olisko aika vähitellen siirtyä mielikuvituksesta todellisiin tapahtumiin?
Kuhmossa vihollinen valmisteli uutta hyökkäystä. Kuka sen olisi torjunut, jos joukot olisi siirretty etelään?
Länsi-Kannaksella ja Viipurinlahdella ammuttiin päivittäin maaliskuussa noin 10 000 laukausta ja ylikin. Muutama tuhat laukausta - nekin kuviteltuja - ei olisi kokonaisuutta muuttanut mihinkään.
Viipurinlahdelle olisi tarvittu pari verestä divisioonaa panssarin- ja ilmatorjuntoineen sekä useita raskaita patteristoja runsaine a-tarvikkeineen. Niitä ei yksinkertaisesti ollut olemassa.
Korppi-paran pitäisi hieman perehtyä sotahistoriaan ennen kuin alkaa antaa typeriä ohjeita. Onko edes selvinnyt, että Kuhmon taistelut ja Summa käytiin aivan eri aikoina? - kertoilee
Korppi ! kirjoitti:
....Kuhmossa ammuttiin kyllä noin 9 200 laukausta kolmessa päivässä 2.-5. maaliskuuta. Silloin käytettiin suurin piirtein Pohjois-Suomen ryhmän kuukauden kiintiö, jota oli pitkään säästelty.......
Kun oli säästetty niin olisipa viety Kannakselle tai Viipurin lahden puolustajille. Varmaan oli maan kannalta tärkeämmät paikat kuin Kuhmossa.
..... Ammuttu laukausmäärä oli kyllä huomattavan suuri, mutta kyse oli hyökkäyksestä linnoitettuihin motteihin ja jalkaväki oli kärsinyt suuria tappioita......
Kuka käski hyökätä, olisi vain annettu olla ja ammuttu pelkästään apuun tulevia joukkoja tai annettu motitettujen mennä. Totuus on se, että m-heim halusi ehdottomasti saada motissa olleen ns. kenraalin eli toveri divisioonankomentajan sotavangiksi. Sen takia siellä käytettiin niin hillittömästi kranuja.
.....Ylijohto ei Kuhmon ampumisiin puuttunut........
Noin ei ollut vaan m-heim seurasi tilannetta ja odotti kieli pitkällä kenraalivankia, jonka kanssa pääsisi naukkailemaan Mikkelin klubille kallista konjakkia ja juttelemaan kuulumisia. Eikä voi ajatella sellaista vaihtoehtoa, että kunkin alueen komentaja käy ikäänkuin omaa pikkusotaansa kokonaisuudesta välittämättä. Sitä ei voi millään puolustella ja siitä pitää ylijohdon pitää huoli ja lopettaa sooloilut.
..... Oli rintamajohdon asia, missä ja milloin se saamansa kranaatit käytti.......
Ei ollut vaan haluttiin täyttää ukon vaatimus kenraalivangista. Siihen uhrattiin paitsi kranuja niin sadoittain nuoria miehiä. Olisi viety miehet, tykit ja kranut vaan Viipurin lahdelle. Siellä silloin ratkottiin Suomen kohtaloa, ei sitä ratkottu Kuhmon moteissa.
.......Armeijan päiväkulutus oli tuolloin noin 14 000 laukausta. Kuhmossa siis ammutiin noin 2/3 yhden päivän kiintiöstä. ......
Se on aika paljon yhteen pikku mottiin ammuttuna sivusotanäyttämöllä kun samaan aikaan sodan ratkaisurintamille myydään ei-oota.Ei näy Korppi oleva asioista selvillä.
Viipurinlahdella oli lopuksi käytössä noin 12 ktpstoa ja ja noin 50 kranaatinheitintä. Lisäksi oli kaksi raskasta rannikkopatteria ja joitain keveitä.
A-tarvikkeista oli pulaa, mutta patteristot saivat noin 400-500 ls päivää kohti eli 30-40/putki. Päivittäin kyettiin mapumaan noin 4 500 - 6 000 ls kenttätykeillä. Siihen heittimet ja rt päälle, ainakin 500 ls. Kyllä Kuhmon kranaateillekin olisi käyttöä ollut, mutta ne tarvittiin siellä.
Maaliskuussa ilmavoimat tekivät kaikkiaan 27 pommitusretkeä Viipurinlahdelle. Maaleja riitti. Sodan viimeisinä päivinä kaikki irtisaatavat hävittäjät ja pommikoneet suorittivat noin 150 rynnäkkölentoa Viipurinlahdelle. Mukana olivat myös uudet Fiat- ja Morane-hävittäjät, sikäli kuin niitä ehdittiin saada käyttöön. - Tammi++
luovuttaa kirjoitti:
Viipurin? Kerro tarkemmin! Asiaa ei ole aiemmin tunnettu.
väittää, että Airo, Nihtilä, Heinrich ja Laatikainen olisivat kevättalvella sopineet Viipurin luovutuksesta. Pitäviä todisteita neuvotteluista ei kuitenkaan ole olemassa kumpaankaan suuntaa, mutta väittämä ei myöskään ole täysin pois suljettu.
- sairaanhoitaja,
Tammi++ kirjoitti:
väittää, että Airo, Nihtilä, Heinrich ja Laatikainen olisivat kevättalvella sopineet Viipurin luovutuksesta. Pitäviä todisteita neuvotteluista ei kuitenkaan ole olemassa kumpaankaan suuntaa, mutta väittämä ei myöskään ole täysin pois suljettu.
ei tutkija, saato sotilasasiantuntija. Viipurin pitämisestä ja kuulumisesta pääpuolustuslinjaan on olemassa selvä ylipäällikön käsky. Myöskään eversti Kempillä ei olltu asiasta mitään epäselvyyttä.
Kokonaan toinen asia on, että jokainen taktiikasta vähänkin ymmärtävä pystyi arvioimaan Viipruin pitämisen erittäin vaikeaksi tehtäväksi. Lagus ehdotti kaupungin luovuttamista Laatikaiselle ja Oeschille, mutta käsky oli selvä.
On aivan mieletöntä väittää, että kaupunki olisi suunniteltu luovutettavaksi jo kuukausia ennen kuin hyökkäys edes alkoi.
Aina voisi vähän käyttää järkeäkin. - Kumpi ja kampi....
sairaanhoitaja, kirjoitti:
ei tutkija, saato sotilasasiantuntija. Viipurin pitämisestä ja kuulumisesta pääpuolustuslinjaan on olemassa selvä ylipäällikön käsky. Myöskään eversti Kempillä ei olltu asiasta mitään epäselvyyttä.
Kokonaan toinen asia on, että jokainen taktiikasta vähänkin ymmärtävä pystyi arvioimaan Viipruin pitämisen erittäin vaikeaksi tehtäväksi. Lagus ehdotti kaupungin luovuttamista Laatikaiselle ja Oeschille, mutta käsky oli selvä.
On aivan mieletöntä väittää, että kaupunki olisi suunniteltu luovutettavaksi jo kuukausia ennen kuin hyökkäys edes alkoi.
Aina voisi vähän käyttää järkeäkin.Tammi on arvostettu tutkija, sairaanhoitajakoulutus sitä ei miksikään muuta.
- koulutettu tutkija
Kumpi ja kampi.... kirjoitti:
Tammi on arvostettu tutkija, sairaanhoitajakoulutus sitä ei miksikään muuta.
eikä sotilasasiantuntija. Arvostaa voi kuka haluaa.
Kevättalvella pääasema oli edelleen Kannaksella, eikä hyökkäyksestä tietoakaan. Miksi ihmeessä joku porukka olisi sopinut Viipurin luovutuksesta? Kenelle? Millä valtuuksilla? Marski teki kaikki päätökset, vaikkei Tammi ilmeisesti sitäkään tiedä.
Kaupungin puolustus hoidettiin huonosti kaikilla tasoilla, mutta se on aivan toinen juttu, kuin luovutus kuukausia enne tasitelua. - Tammen
koulutettu tutkija kirjoitti:
eikä sotilasasiantuntija. Arvostaa voi kuka haluaa.
Kevättalvella pääasema oli edelleen Kannaksella, eikä hyökkäyksestä tietoakaan. Miksi ihmeessä joku porukka olisi sopinut Viipurin luovutuksesta? Kenelle? Millä valtuuksilla? Marski teki kaikki päätökset, vaikkei Tammi ilmeisesti sitäkään tiedä.
Kaupungin puolustus hoidettiin huonosti kaikilla tasoilla, mutta se on aivan toinen juttu, kuin luovutus kuukausia enne tasitelua.väittämä sopisi hyvinkin siihen kuvaan, että Mannerheimi oli jo siinä vaiheessa vanha seniili "gubbe" jonka hermotkaan eivät olleet oikein kunnossa. Tunnetusti Airo pimitti Mannerheimiltä runsaastikin asioita perustellen sitä hänen iällään ja hermoilla.
Vaikka Tammi täyttääkin konservatiivisten sotahistorian harrastajien keskuudessa kaikki mahdolliset ”synnit” eli on nainen ja sairaanhoitaja, niin hän ainakin veteraanien keskuudessa on hyvin arvostettu. Usko tai älä, niin naisillakin on aivot. - saa vapaasti
Tammen kirjoitti:
väittämä sopisi hyvinkin siihen kuvaan, että Mannerheimi oli jo siinä vaiheessa vanha seniili "gubbe" jonka hermotkaan eivät olleet oikein kunnossa. Tunnetusti Airo pimitti Mannerheimiltä runsaastikin asioita perustellen sitä hänen iällään ja hermoilla.
Vaikka Tammi täyttääkin konservatiivisten sotahistorian harrastajien keskuudessa kaikki mahdolliset ”synnit” eli on nainen ja sairaanhoitaja, niin hän ainakin veteraanien keskuudessa on hyvin arvostettu. Usko tai älä, niin naisillakin on aivot.Tammella ei vain ole juuri muuta tietoa, kuin paremmilta tutkijoilta kopioitu. Esimerkiksi näille väitteilkeen Viipurin luovutuksen tahallisuudesta hänellä ei ole mitään perusteita.
On kokonaan toinen asia pohtia kaupungin puolustuksen järkevyyttä, kuin jättää se puolustamatta. Kempin tehtävä oli aivan selvä. Toisaalta hänen prikaatinsa ratkaisi paollaan vaikean operatiivisen ongelman. Viipuri olisi ollut erittäin vaikea pitää takana oleva vesistön takia. Mannerheimin taktinen ja operatiivinen taito ei ollut mikään erityisen korkea, mutta Viipurin symboolinen merkitys oli suuri. Siksi se oli välttämätön sisällyttää VKT-asemaan vastoin taktista järkeä.
Operatiivisista syistä mm. Heinrichs ja Oesch eivät pitäneet Viipurin menetystä niin suurena takaiskuna kun jatkuvista tappioista ja käskynsä laiminlyönnistä järkyttynyt Marski. Sama koski Airoa. - Näkökulma
saa vapaasti kirjoitti:
Tammella ei vain ole juuri muuta tietoa, kuin paremmilta tutkijoilta kopioitu. Esimerkiksi näille väitteilkeen Viipurin luovutuksen tahallisuudesta hänellä ei ole mitään perusteita.
On kokonaan toinen asia pohtia kaupungin puolustuksen järkevyyttä, kuin jättää se puolustamatta. Kempin tehtävä oli aivan selvä. Toisaalta hänen prikaatinsa ratkaisi paollaan vaikean operatiivisen ongelman. Viipuri olisi ollut erittäin vaikea pitää takana oleva vesistön takia. Mannerheimin taktinen ja operatiivinen taito ei ollut mikään erityisen korkea, mutta Viipurin symboolinen merkitys oli suuri. Siksi se oli välttämätön sisällyttää VKT-asemaan vastoin taktista järkeä.
Operatiivisista syistä mm. Heinrichs ja Oesch eivät pitäneet Viipurin menetystä niin suurena takaiskuna kun jatkuvista tappioista ja käskynsä laiminlyönnistä järkyttynyt Marski. Sama koski Airoa.PST- kiväärin valmistukseen ottoa jarrutti Kenraali Heinrich. Hänen johdollaan Suomeen pyrittiin hankkimaan pienempikaliibeinen tuontiase. Vasta Kenraali Nenonen arvovallaan sai uusien koeammuntojen jälkeen Lahden suunniteleman 20 mm pst-kiväärin valmistuksen alkuun. Mainittakoon että ase oli muihin verrattuna ylivoimainen 1939. Talvisodan taisteluihin ehti mukaan 2 asetta ! Tämä ase olisi tuhonnut kaikki silloiset panssarvaunut. Mitä tulee Salpa-asemaan, niin sillä oli ainakin moraalia kohottava vaikute. Taisteluja asemassa ei käyty jatkosodan aikana. Ranskalainen Somua vaunu oli kyllä erinomainen panssarivaunu. Niitä valmistui kuitenkin vain noin 100 kpl. Vaunuja ottivat Saksalaiset käyttöön sotasaaliina ja niitä oli myös Pohjois-Suomessa Saksan joukoilla. Ilmarinen ja Väinämöinen olivat tehokkaita aseistukseltaan. Avomerelle niistä ei juuri ollut. Sukellusveneiden käyttöä rajoitti Suomenlahden miinoitus ja jääesteet talviaikana.Kuitenkin Suomessa silloin 20 luvulla haluttiin panostaa laivastoon, muun aseistuksen kustannuksella.
- Kartussivaunu
kertoilee kirjoitti:
Ei näy Korppi oleva asioista selvillä.
Viipurinlahdella oli lopuksi käytössä noin 12 ktpstoa ja ja noin 50 kranaatinheitintä. Lisäksi oli kaksi raskasta rannikkopatteria ja joitain keveitä.
A-tarvikkeista oli pulaa, mutta patteristot saivat noin 400-500 ls päivää kohti eli 30-40/putki. Päivittäin kyettiin mapumaan noin 4 500 - 6 000 ls kenttätykeillä. Siihen heittimet ja rt päälle, ainakin 500 ls. Kyllä Kuhmon kranaateillekin olisi käyttöä ollut, mutta ne tarvittiin siellä.
Maaliskuussa ilmavoimat tekivät kaikkiaan 27 pommitusretkeä Viipurinlahdelle. Maaleja riitti. Sodan viimeisinä päivinä kaikki irtisaatavat hävittäjät ja pommikoneet suorittivat noin 150 rynnäkkölentoa Viipurinlahdelle. Mukana olivat myös uudet Fiat- ja Morane-hävittäjät, sikäli kuin niitä ehdittiin saada käyttöön.Viipurin alueen Rautakorven asevarikon päälikkö silloin kun taistelu Viipurista oli käynnissä ? Varikossahan piti olla "pilvin pimein" materiaalia mutta sitä kieltäydyttiin luovuttamasta taistelijoille. Vasta aseistettu (konepistoolein) ryhmä sai väkisin otettua tarvittavaa täydennustä joukoille. Sekin tapahtui liian myöhään, ja raskaan tykistön ammukset olivat lisäksi vääriä. Puolustus joutuikin taistelemaan lähes kivääriaseistuksella vihollista vastaan jolla oli tukenaan raskas panssarivaunupataljoona ja moninkertainen miesylivoma. Sumalaisten muutama mitääntekemätön rynnäkkötykki oli pelistä pois hetkessä, vaikka miehistö taisteli viimeiseen saakka. Jotain erikoista täytyi "Taisteluun Viipurista" liittyä ? Voisiko erikoitutkija Tammi kommentoida asiaa ?
- tehostamista
Näkökulma kirjoitti:
PST- kiväärin valmistukseen ottoa jarrutti Kenraali Heinrich. Hänen johdollaan Suomeen pyrittiin hankkimaan pienempikaliibeinen tuontiase. Vasta Kenraali Nenonen arvovallaan sai uusien koeammuntojen jälkeen Lahden suunniteleman 20 mm pst-kiväärin valmistuksen alkuun. Mainittakoon että ase oli muihin verrattuna ylivoimainen 1939. Talvisodan taisteluihin ehti mukaan 2 asetta ! Tämä ase olisi tuhonnut kaikki silloiset panssarvaunut. Mitä tulee Salpa-asemaan, niin sillä oli ainakin moraalia kohottava vaikute. Taisteluja asemassa ei käyty jatkosodan aikana. Ranskalainen Somua vaunu oli kyllä erinomainen panssarivaunu. Niitä valmistui kuitenkin vain noin 100 kpl. Vaunuja ottivat Saksalaiset käyttöön sotasaaliina ja niitä oli myös Pohjois-Suomessa Saksan joukoilla. Ilmarinen ja Väinämöinen olivat tehokkaita aseistukseltaan. Avomerelle niistä ei juuri ollut. Sukellusveneiden käyttöä rajoitti Suomenlahden miinoitus ja jääesteet talviaikana.Kuitenkin Suomessa silloin 20 luvulla haluttiin panostaa laivastoon, muun aseistuksen kustannuksella.
ajoi Laivastoliitto, josta syntyi suoranainen kansanliike. Silloinen sotaväen johto ei ollut erityisen innostunut. Mannerheim ei pitänyt syntynyttä laivastoa toimintakykyisenä. Panssarilaivat nähtiin tarpeellisina suojamaan demilitarisoitua Ahvenanmaata.
Somua-panssaria ei missään vaiheessa ollut ainakaan vakavasti tarjonnassa Suomelle.
Salpa-aseman rakentaminen alkoi välirauhan aikana. Se ei vienyt rahaa muulta varustamiselta.Talvisodan jälkeen ei ollut pulaa varustamisrahoista.
Jalkaväen tarkastaja Erik Heinrichsin hidastelulle pst-kivääriasiassa ei ole löytynyt selitystä. - AKM:N
Kartussivaunu kirjoitti:
Viipurin alueen Rautakorven asevarikon päälikkö silloin kun taistelu Viipurista oli käynnissä ? Varikossahan piti olla "pilvin pimein" materiaalia mutta sitä kieltäydyttiin luovuttamasta taistelijoille. Vasta aseistettu (konepistoolein) ryhmä sai väkisin otettua tarvittavaa täydennustä joukoille. Sekin tapahtui liian myöhään, ja raskaan tykistön ammukset olivat lisäksi vääriä. Puolustus joutuikin taistelemaan lähes kivääriaseistuksella vihollista vastaan jolla oli tukenaan raskas panssarivaunupataljoona ja moninkertainen miesylivoma. Sumalaisten muutama mitääntekemätön rynnäkkötykki oli pelistä pois hetkessä, vaikka miehistö taisteli viimeiseen saakka. Jotain erikoista täytyi "Taisteluun Viipurista" liittyä ? Voisiko erikoitutkija Tammi kommentoida asiaa ?
päällikkö oli kapteeni Karl Rautamaa. Hän toimi saamiensa ohjeiden mukaan kovassa paineessa liian pienen henkilöstön avustamana. Jonossa oli koko ajan kymmenittäin useiden yhtymien ajoneuvoja odottamassa kuormausta.
IV AKE:lla näyttää olleen väärä tieto 20. Prikaatin a-atarviketilanteesta. Prikaatin omat toimet eivät myöskään kestä kritiikkiä.
Eeva Tammen käsitys Viipurista sisältyy hänen toimittamaansa kirjaan Viipuri 1944. Siinä ei ole tapahtumien osalta uutta aiempiin tietoihin, esim Tarkki ja Jäntti tai Jatkosodan historia. - P Trewitt
Näkökulma kirjoitti:
PST- kiväärin valmistukseen ottoa jarrutti Kenraali Heinrich. Hänen johdollaan Suomeen pyrittiin hankkimaan pienempikaliibeinen tuontiase. Vasta Kenraali Nenonen arvovallaan sai uusien koeammuntojen jälkeen Lahden suunniteleman 20 mm pst-kiväärin valmistuksen alkuun. Mainittakoon että ase oli muihin verrattuna ylivoimainen 1939. Talvisodan taisteluihin ehti mukaan 2 asetta ! Tämä ase olisi tuhonnut kaikki silloiset panssarvaunut. Mitä tulee Salpa-asemaan, niin sillä oli ainakin moraalia kohottava vaikute. Taisteluja asemassa ei käyty jatkosodan aikana. Ranskalainen Somua vaunu oli kyllä erinomainen panssarivaunu. Niitä valmistui kuitenkin vain noin 100 kpl. Vaunuja ottivat Saksalaiset käyttöön sotasaaliina ja niitä oli myös Pohjois-Suomessa Saksan joukoilla. Ilmarinen ja Väinämöinen olivat tehokkaita aseistukseltaan. Avomerelle niistä ei juuri ollut. Sukellusveneiden käyttöä rajoitti Suomenlahden miinoitus ja jääesteet talviaikana.Kuitenkin Suomessa silloin 20 luvulla haluttiin panostaa laivastoon, muun aseistuksen kustannuksella.
vaunua valmistettiin Ranskassa enemmän kuin 100 kpl. Niitä oli rintamallakin, kun Saksa hyökkäsi Ranskaan noin 250 kpl. Tietoja: Vaunussa oli kolmen hengen miehistö, mikä oli puute. Vaunu oli varustettu radiolla. Vaunun pääase oli niin tehokas, että saksalaiset käyttivät tyyppiä vielä Normandian maihinnousun jälkeisissä taisteluissa kesäkuussa -44. Somua S-35 oli paras vuonna 1940 palveluskäytössä olleista liittoutuneiden panssarivaunuista. Aseistus: yksi 47 mm:n tykki ja yksi tykinsuuntainen 7.5 mm:n konekivääri. Nopeus: 40 km/h. Paino: 19 500 kg. Tämä vaunu olisi kyllä sopinut Suomen armeijan käyttöön, nimenomaan hyökkäävien vaunujen torjuntaan.
- Parolan mies
tehostamista kirjoitti:
ajoi Laivastoliitto, josta syntyi suoranainen kansanliike. Silloinen sotaväen johto ei ollut erityisen innostunut. Mannerheim ei pitänyt syntynyttä laivastoa toimintakykyisenä. Panssarilaivat nähtiin tarpeellisina suojamaan demilitarisoitua Ahvenanmaata.
Somua-panssaria ei missään vaiheessa ollut ainakaan vakavasti tarjonnassa Suomelle.
Salpa-aseman rakentaminen alkoi välirauhan aikana. Se ei vienyt rahaa muulta varustamiselta.Talvisodan jälkeen ei ollut pulaa varustamisrahoista.
Jalkaväen tarkastaja Erik Heinrichsin hidastelulle pst-kivääriasiassa ei ole löytynyt selitystä.panssarivaunun hankintaa suositteli Mannerheim ennen talvisotaa. Hän koki panssariaseen korvaavan ratsuväen. Ranskan ratsuväkeä mekanisoitiin 1930 luvulla ja Somua S-35 liittyi tähän muutokseen.
- Ukkomauser
tehostamista kirjoitti:
ajoi Laivastoliitto, josta syntyi suoranainen kansanliike. Silloinen sotaväen johto ei ollut erityisen innostunut. Mannerheim ei pitänyt syntynyttä laivastoa toimintakykyisenä. Panssarilaivat nähtiin tarpeellisina suojamaan demilitarisoitua Ahvenanmaata.
Somua-panssaria ei missään vaiheessa ollut ainakaan vakavasti tarjonnassa Suomelle.
Salpa-aseman rakentaminen alkoi välirauhan aikana. Se ei vienyt rahaa muulta varustamiselta.Talvisodan jälkeen ei ollut pulaa varustamisrahoista.
Jalkaväen tarkastaja Erik Heinrichsin hidastelulle pst-kivääriasiassa ei ole löytynyt selitystä.Mikähän päättävä elin sellainen oli Suomessa ? Miten kansa voi vaikuttaa armeijan hankintapäätöksiin ? Mitä laivasto sai aikaan 1939-1944 ? Ilmarinen ei ampunut yhtään laukausta raskaalla tykistöllä, lisäksi alus ajoi miinaan ja haaksirikkoutui. Sukellusveneet upottivat 2 vihollisen alusta, muun ajan olivat satamassa. Panssarilaivat eivät oikeastaan olleet avomerialuksia vaan saaristoon tarkoitettuja tykkilauttoja, johtuen suunnitteluvirheistä. Aseistus oli kyllä ajanmukaista, it- tykkejä lukuunottamatta. Salpa-Asema oli Suomen ja pohjoismaiden suuri rakennushanke, josta osan kyllä maksoi Ruotsi. Silti sen rahan olisi voinut käyttää toisin. Mitä hyötyä sodassa on linnoitteella johon ei ole aseistusta eikä miehistöä ? Saksa lupasi 6 divisioonaa ja 4 panssarirykmenttiä, mutta sattuneesta syystä niitä ei saatu kuin nimeksi.
- Jälkiviisauttako ?
AKM:N kirjoitti:
päällikkö oli kapteeni Karl Rautamaa. Hän toimi saamiensa ohjeiden mukaan kovassa paineessa liian pienen henkilöstön avustamana. Jonossa oli koko ajan kymmenittäin useiden yhtymien ajoneuvoja odottamassa kuormausta.
IV AKE:lla näyttää olleen väärä tieto 20. Prikaatin a-atarviketilanteesta. Prikaatin omat toimet eivät myöskään kestä kritiikkiä.
Eeva Tammen käsitys Viipurista sisältyy hänen toimittamaansa kirjaan Viipuri 1944. Siinä ei ole tapahtumien osalta uutta aiempiin tietoihin, esim Tarkki ja Jäntti tai Jatkosodan historia.Viipurissa olisi komentajana ollut Vihma tai Talvela, niin sellainen varikkopäälikkö olisi hirtetty m...n jollei ammustäydennystä olisi tullut. Minkähän rangaistuksen Rautamaa sai ? Vai saiko mitään ?
- Viipurinlahti
Jälkiviisauttako ? kirjoitti:
Viipurissa olisi komentajana ollut Vihma tai Talvela, niin sellainen varikkopäälikkö olisi hirtetty m...n jollei ammustäydennystä olisi tullut. Minkähän rangaistuksen Rautamaa sai ? Vai saiko mitään ?
puolustukseen siirrettiin porukka Itä-karjalasta niin junanvaunuihin lastattiin tykit, ilman ammuksia ? Kemppi otti vastoin käskyä mukaan 2 ns. tuliannosta kranaatteja. Tämä vähäinen määrä oli puolustajien käytössä kun Viipurissa taisteltiin. Kuka oli vastuussa menettelystä, Airoko ? Olenkin samaa mieltä kuin eräs kirjoittaja "Jotain mätää Viipurin puolustukseen liittyi".
- Oli täällä
P Trewitt kirjoitti:
vaunua valmistettiin Ranskassa enemmän kuin 100 kpl. Niitä oli rintamallakin, kun Saksa hyökkäsi Ranskaan noin 250 kpl. Tietoja: Vaunussa oli kolmen hengen miehistö, mikä oli puute. Vaunu oli varustettu radiolla. Vaunun pääase oli niin tehokas, että saksalaiset käyttivät tyyppiä vielä Normandian maihinnousun jälkeisissä taisteluissa kesäkuussa -44. Somua S-35 oli paras vuonna 1940 palveluskäytössä olleista liittoutuneiden panssarivaunuista. Aseistus: yksi 47 mm:n tykki ja yksi tykinsuuntainen 7.5 mm:n konekivääri. Nopeus: 40 km/h. Paino: 19 500 kg. Tämä vaunu olisi kyllä sopinut Suomen armeijan käyttöön, nimenomaan hyökkäävien vaunujen torjuntaan.
Vaik kuin paljon ja varmaan sakut lähtiessään veivät mukanaan Norjaan. Ei ne sillä Muurmanskiin päässeet vaan muuleilla yrittivät.
- sakujen
Oli täällä kirjoitti:
Vaik kuin paljon ja varmaan sakut lähtiessään veivät mukanaan Norjaan. Ei ne sillä Muurmanskiin päässeet vaan muuleilla yrittivät.
Pohjosien Suomen panssariosasto (apatljoona) oli varustettu Somuoilla ja toinen saksalaisilla vaunuilla. Tämä jälkimmäinen vietiin pois. Somuat jäivtä ja olivat mukana vielä Lapin sodassa. Komppanian verran taisi selviytyä Norjaan asti.
- Trewhitt
sakujen kirjoitti:
Pohjosien Suomen panssariosasto (apatljoona) oli varustettu Somuoilla ja toinen saksalaisilla vaunuilla. Tämä jälkimmäinen vietiin pois. Somuat jäivtä ja olivat mukana vielä Lapin sodassa. Komppanian verran taisi selviytyä Norjaan asti.
lukeneeni, että saksalaisilla olisi ollut kyllä Ranskalainen vaunutyyppi Suomen rintamalla ja olin varma, että se oli Hotchkiss H-39. Niin tai näin. Somua oli joka tapauksessa laatuunkäypä vaunu. Puutteena kolmen hengen miehistö ja reunapanssaroinnin pultti /mutteri kiinnitys.
- ihan varma
Trewhitt kirjoitti:
lukeneeni, että saksalaisilla olisi ollut kyllä Ranskalainen vaunutyyppi Suomen rintamalla ja olin varma, että se oli Hotchkiss H-39. Niin tai näin. Somua oli joka tapauksessa laatuunkäypä vaunu. Puutteena kolmen hengen miehistö ja reunapanssaroinnin pultti /mutteri kiinnitys.
Ranskalainenhan Somuakin on. Olisiko osastolla ollut molempia? Muistelen, että PsP 211:n Tornion taistelussa tuhotut vaunut olisivat olleet nimenomaan Somuoita. Hothckiss oli pienempi ja kevyempi aj sillä 37 mm tykki.
- Missä totuus ?
Tammi++ kirjoitti:
väittää, että Airo, Nihtilä, Heinrich ja Laatikainen olisivat kevättalvella sopineet Viipurin luovutuksesta. Pitäviä todisteita neuvotteluista ei kuitenkaan ole olemassa kumpaankaan suuntaa, mutta väittämä ei myöskään ole täysin pois suljettu.
"kokous" on mahdettu pitää ? Onkohan siitä jäljellä pöytäkirja ? Jos 4 miestä päättää jotakin valtion etuja tai valtion edustajia (sotilaita) vaarantavia tekoja, niin kyseessä on valtiorikos. Ei tunnu uskottovalta, että "millintarkka" Nihtilä ainakaan olisi ollut mukana tuon tyyppisessä toiminnassa.
Asekätkentä onkin jo eri asia. Asekätkentä tai varastointi oli ainakin moraalisesti hyväksyttävää. - Krenatööri
saa vapaasti kirjoitti:
Tammella ei vain ole juuri muuta tietoa, kuin paremmilta tutkijoilta kopioitu. Esimerkiksi näille väitteilkeen Viipurin luovutuksen tahallisuudesta hänellä ei ole mitään perusteita.
On kokonaan toinen asia pohtia kaupungin puolustuksen järkevyyttä, kuin jättää se puolustamatta. Kempin tehtävä oli aivan selvä. Toisaalta hänen prikaatinsa ratkaisi paollaan vaikean operatiivisen ongelman. Viipuri olisi ollut erittäin vaikea pitää takana oleva vesistön takia. Mannerheimin taktinen ja operatiivinen taito ei ollut mikään erityisen korkea, mutta Viipurin symboolinen merkitys oli suuri. Siksi se oli välttämätön sisällyttää VKT-asemaan vastoin taktista järkeä.
Operatiivisista syistä mm. Heinrichs ja Oesch eivät pitäneet Viipurin menetystä niin suurena takaiskuna kun jatkuvista tappioista ja käskynsä laiminlyönnistä järkyttynyt Marski. Sama koski Airoa.jotakin mitä akateemisilta, "palliaan" vartioivilta tutkijoilta puuttuu. Se on rohkeus.
- painostuksesta
Ukkomauser kirjoitti:
Mikähän päättävä elin sellainen oli Suomessa ? Miten kansa voi vaikuttaa armeijan hankintapäätöksiin ? Mitä laivasto sai aikaan 1939-1944 ? Ilmarinen ei ampunut yhtään laukausta raskaalla tykistöllä, lisäksi alus ajoi miinaan ja haaksirikkoutui. Sukellusveneet upottivat 2 vihollisen alusta, muun ajan olivat satamassa. Panssarilaivat eivät oikeastaan olleet avomerialuksia vaan saaristoon tarkoitettuja tykkilauttoja, johtuen suunnitteluvirheistä. Aseistus oli kyllä ajanmukaista, it- tykkejä lukuunottamatta. Salpa-Asema oli Suomen ja pohjoismaiden suuri rakennushanke, josta osan kyllä maksoi Ruotsi. Silti sen rahan olisi voinut käyttää toisin. Mitä hyötyä sodassa on linnoitteella johon ei ole aseistusta eikä miehistöä ? Saksa lupasi 6 divisioonaa ja 4 panssarirykmenttiä, mutta sattuneesta syystä niitä ei saatu kuin nimeksi.
säädettiin 1927 Laivastolaki. Swen perusteella rakennettiin suunnilleen se laivasto, joka oli sotien aikana käytössä.
Armeija ei määrää hankinnoista, vaan sen tekee hallitus, joka saa esityksensä läpi eduskunnassa tai sitten ei.
Vasta Mannerheimin tultua 1931 puolustusneuvoston johtoon, saatiin 1934 alkaen puolustusvoimien ääni kuuluviin. Rahaa tuli isommin vasta 1938. Silloin oli jo myöhäistä, mikä johtui osittain myös armeijan omasta vitkastelusta. - punamultahallitus
painostuksesta kirjoitti:
säädettiin 1927 Laivastolaki. Swen perusteella rakennettiin suunnilleen se laivasto, joka oli sotien aikana käytössä.
Armeija ei määrää hankinnoista, vaan sen tekee hallitus, joka saa esityksensä läpi eduskunnassa tai sitten ei.
Vasta Mannerheimin tultua 1931 puolustusneuvoston johtoon, saatiin 1934 alkaen puolustusvoimien ääni kuuluviin. Rahaa tuli isommin vasta 1938. Silloin oli jo myöhäistä, mikä johtui osittain myös armeijan omasta vitkastelusta.muodostettiin turhan myöhään, että se olisi ehtinyt korjata kaikki oikeistohallitusten virheet maanpuolustuksen suhteen edelliset kymmenen vuotta.
"Rahaa tuli isommin vasta 1938. Silloin oli jo myöhäistä, mikä johtui osittain myös armeijan omasta vitkastelusta. " - saa kyllä
Missä totuus ? kirjoitti:
"kokous" on mahdettu pitää ? Onkohan siitä jäljellä pöytäkirja ? Jos 4 miestä päättää jotakin valtion etuja tai valtion edustajia (sotilaita) vaarantavia tekoja, niin kyseessä on valtiorikos. Ei tunnu uskottovalta, että "millintarkka" Nihtilä ainakaan olisi ollut mukana tuon tyyppisessä toiminnassa.
Asekätkentä onkin jo eri asia. Asekätkentä tai varastointi oli ainakin moraalisesti hyväksyttävää.sotilaatkin mistä asiasta tahansa. Päätökset ovat eri asia. Mitään "rikosta" ei tietenkään ole ollut siinä, jos Laatikaisen uudesta tehtävästä on kavereiden kesken ollut puhetta. Se lienee tapahtunut, jos Airo on niin kertonut. Muu on Tammen mielikuvitusta. Hän on tyypillien amatööri. Esittää mielipiteitä, joille ei ole perusteita. Samanlaisia kölmöjä on tämä palsta täynnä. Esimerkkinä höpinä Kuhmon kranaateista.
Viipurin puolustamisesat päätti ylipäällikkö. Asiaan ei ollut nokan koputtamista kenelläkään. - esittää
Krenatööri kirjoitti:
jotakin mitä akateemisilta, "palliaan" vartioivilta tutkijoilta puuttuu. Se on rohkeus.
perusteettomia väitteitä on tietysti sallittua historian harrastelijoille. Tutkijan tulee aina esittää faktat väitteidensä tueksi. Muuten saa taakseen vain jymäytettäviä hölmöjä kuten Ylikangas.
- Skeptikko
punamultahallitus kirjoitti:
muodostettiin turhan myöhään, että se olisi ehtinyt korjata kaikki oikeistohallitusten virheet maanpuolustuksen suhteen edelliset kymmenen vuotta.
"Rahaa tuli isommin vasta 1938. Silloin oli jo myöhäistä, mikä johtui osittain myös armeijan omasta vitkastelusta. ""kaksipuolinen" Pääministeri oli sitä mieltä, samoin Tanner, että kaikki 30 luvulla tehdyt asehankinnat olisiavat olleet perusteettomia. Ne olisivat olleet vanhentuneita parissa vuodessa. Mielipide on oikea. Mitä olisi pitänyt tehdä ?
Ehkä olisi pitänyt sopia lisenssivalmistussopimuksia ja tehdä aseita itse. Hävittäjäkoneita kehitettiin ja tehtiin, tuloksia saatiin (Myrsky ja Pyörremyrsky)
mutta resussit eivät riitttäneet, lisenssisopimus olisi ratkaissut asian. Samoin panssarivaunu, kun vetureita osattiin valmistaa niin kyllä panssareitakin. Seluloosateollisuus takasi ruudin raaka-aineen. Laivoja osattiin tehdä samoin tykkejä, niistähän olikin rajoitettu valmistussopimus Boforssin kanssa. Miinoja osattiin tehdä ja sukellusveneitä, miksi siis ei pistetty teollisuutta tositoimiin ? Oliko taas kyseessä se harmillinen politiikka ?. - Kenttäkelponen
saa kyllä kirjoitti:
sotilaatkin mistä asiasta tahansa. Päätökset ovat eri asia. Mitään "rikosta" ei tietenkään ole ollut siinä, jos Laatikaisen uudesta tehtävästä on kavereiden kesken ollut puhetta. Se lienee tapahtunut, jos Airo on niin kertonut. Muu on Tammen mielikuvitusta. Hän on tyypillien amatööri. Esittää mielipiteitä, joille ei ole perusteita. Samanlaisia kölmöjä on tämä palsta täynnä. Esimerkkinä höpinä Kuhmon kranaateista.
Viipurin puolustamisesat päätti ylipäällikkö. Asiaan ei ollut nokan koputtamista kenelläkään.Tammen ja asiantuntijan yhteisteos voi olla pelkkää mielikuvitusta, koska kirja noudattelee Uno Tarkin ja muidenkin asiantuntioiden mielipiteitä, ainakin pääosin. Majuri Kirman pataljoonan miehiä on vielä jäljellä ja heidän kertomuksensa antavatkin mielenkiintoisen lisän käytyyn keskusteluun.
- Skeptikko
esittää kirjoitti:
perusteettomia väitteitä on tietysti sallittua historian harrastelijoille. Tutkijan tulee aina esittää faktat väitteidensä tueksi. Muuten saa taakseen vain jymäytettäviä hölmöjä kuten Ylikangas.
ammattitutkijoiden "tutkimukset" on jouduttu heivaamaan paperikoriin, vuosien kulessa. Niistä riittää näyttöä.
- onkin siis
Kenttäkelponen kirjoitti:
Tammen ja asiantuntijan yhteisteos voi olla pelkkää mielikuvitusta, koska kirja noudattelee Uno Tarkin ja muidenkin asiantuntioiden mielipiteitä, ainakin pääosin. Majuri Kirman pataljoonan miehiä on vielä jäljellä ja heidän kertomuksensa antavatkin mielenkiintoisen lisän käytyyn keskusteluun.
asiantuntijoiden laatima teos. Tammi on toinen toimittaja. Hänen antinsa kirjaan on lähinnä ss. 90-97. Sen väitteisiin voi uskoa tai olla uskomatta. Faktatietoa siinä on vähän, joskin ne lienevät Eero Elfvengrenin tarkistamia.
- säästämiseksi
Viipurinlahti kirjoitti:
puolustukseen siirrettiin porukka Itä-karjalasta niin junanvaunuihin lastattiin tykit, ilman ammuksia ? Kemppi otti vastoin käskyä mukaan 2 ns. tuliannosta kranaatteja. Tämä vähäinen määrä oli puolustajien käytössä kun Viipurissa taisteltiin. Kuka oli vastuussa menettelystä, Airoko ? Olenkin samaa mieltä kuin eräs kirjoittaja "Jotain mätää Viipurin puolustukseen liittyi".
jätettiin pääosa a-tarvikkeista pois. Matkalta piti saada ammusvaunuja ja lisäksi paukkuja luvattiin saatavan Viipurista yllin kyllin.
Luuletko tosiaan päämajamestarin ehtineen laskea kranaatteja noin sivutöinään? Vaikka eipä ihme, olettehan te inttäneet ylipäällikön harjoittaneen sitä Talvisodassa.
Tunnustusta on toki annettava suuresta innosta jakaa tuomioita kenelle hyvänsä mistä hyvänsä. Miten olis asioihin perehtyminen ensin?
Ei Viipurin puolustamiseen liittynyt muuta määtää kuin 20. Prikaatin joutuminen pakokauhuiun ennen kuin taisielu varsinaisesti alkoi. Osasyy pakoon oli heikolla a-tarviketilanteella. Se taas meni paljolti prikaatin omaan piikkiin. Toisenlaisin ottein olisi tarvikkeitakin ollut. - viivytteli
punamultahallitus kirjoitti:
muodostettiin turhan myöhään, että se olisi ehtinyt korjata kaikki oikeistohallitusten virheet maanpuolustuksen suhteen edelliset kymmenen vuotta.
"Rahaa tuli isommin vasta 1938. Silloin oli jo myöhäistä, mikä johtui osittain myös armeijan omasta vitkastelusta. "varustamisasioissa ja lykkäsi päätöksiä, vaikka tilanne Euroopassa kiristyi joka päivä. Erityisesti valtionvarainministeri Tanner ei uskonut sotaan ja piti Marskin vaatimuksia liioiteltuina. Jotain kyllä tehtiin, mutta esimerkiksi sotateollisuus käynnistettiin vasta Rytin hallituksen päätöksillä sodan sytyttyä.
Tanner halusui marraskuussa 1939 kotiuttaa 200 000 miestä. Se olisi merkinnyt tuhoa sodan alkaessa. Niukkanen ja Mannerheim saivat päätöksen kumottua. - muutama pikku
Skeptikko kirjoitti:
ammattitutkijoiden "tutkimukset" on jouduttu heivaamaan paperikoriin, vuosien kulessa. Niistä riittää näyttöä.
esimerkki.
- Marsares
Skeptikko kirjoitti:
"kaksipuolinen" Pääministeri oli sitä mieltä, samoin Tanner, että kaikki 30 luvulla tehdyt asehankinnat olisiavat olleet perusteettomia. Ne olisivat olleet vanhentuneita parissa vuodessa. Mielipide on oikea. Mitä olisi pitänyt tehdä ?
Ehkä olisi pitänyt sopia lisenssivalmistussopimuksia ja tehdä aseita itse. Hävittäjäkoneita kehitettiin ja tehtiin, tuloksia saatiin (Myrsky ja Pyörremyrsky)
mutta resussit eivät riitttäneet, lisenssisopimus olisi ratkaissut asian. Samoin panssarivaunu, kun vetureita osattiin valmistaa niin kyllä panssareitakin. Seluloosateollisuus takasi ruudin raaka-aineen. Laivoja osattiin tehdä samoin tykkejä, niistähän olikin rajoitettu valmistussopimus Boforssin kanssa. Miinoja osattiin tehdä ja sukellusveneitä, miksi siis ei pistetty teollisuutta tositoimiin ? Oliko taas kyseessä se harmillinen politiikka ?."Pääministeri oli sitä mieltä, samoin Tanner, että kaikki 30 luvulla tehdyt asehankinnat olisiavat olleet perusteettomia. Ne olisivat olleet vanhentuneita parissa vuodessa. Mielipide on oikea"
Ei ollut. Esimerkiksi NL:n sotavarustus 1939 oli tehty pääosin 1930-luvun alkupuolella. Oli tietysti uuttakin. Totta on, että tietyt asetyypit vanhenevat muutamassa vuodessa varsinkin sodan aikana, mutta esimerkiksi kenttätykki on käyttökelpoinen vuosikymmeniä.
Soateollisuuden käynnistäminen oli tavattoman mutkikasta alkaen tosiaan poliitista näkemyksistä ja esimerkiksi laitosten sijoittamisesta. Kotimaisen teollisuuden rakentaminen oli erittäin kallista ja takuita tilauksista ei ollut. Lisenssejä pyritiin hankkimaan, mutta siinäkin tuli aina politiikka eteen. Lisäksi on selvää, ettei kaikkea kannattanut edes yrittää tehdä itse. lentokonetouhu jatkosodan aikana oli hyvä esimerkki. - Eikö vain
Marsares kirjoitti:
"Pääministeri oli sitä mieltä, samoin Tanner, että kaikki 30 luvulla tehdyt asehankinnat olisiavat olleet perusteettomia. Ne olisivat olleet vanhentuneita parissa vuodessa. Mielipide on oikea"
Ei ollut. Esimerkiksi NL:n sotavarustus 1939 oli tehty pääosin 1930-luvun alkupuolella. Oli tietysti uuttakin. Totta on, että tietyt asetyypit vanhenevat muutamassa vuodessa varsinkin sodan aikana, mutta esimerkiksi kenttätykki on käyttökelpoinen vuosikymmeniä.
Soateollisuuden käynnistäminen oli tavattoman mutkikasta alkaen tosiaan poliitista näkemyksistä ja esimerkiksi laitosten sijoittamisesta. Kotimaisen teollisuuden rakentaminen oli erittäin kallista ja takuita tilauksista ei ollut. Lisenssejä pyritiin hankkimaan, mutta siinäkin tuli aina politiikka eteen. Lisäksi on selvää, ettei kaikkea kannattanut edes yrittää tehdä itse. lentokonetouhu jatkosodan aikana oli hyvä esimerkki.Pyörremyrsky oli helvetin hyvä koneen alku, resussit vaan eivät riittäneet. Materiaalit eivät olleet parhaat mahdolliset. Sattuneesta syystä. Turhaa oli kuitenkin rakentaa pelkkä hyvä tyyppi 2-5 (kpl), kun lisenssisopimuksella olisi voitu tehdä 100 kpl Esim. Hurrican hävittäjiä.
- Yrittelijäs nuori
viivytteli kirjoitti:
varustamisasioissa ja lykkäsi päätöksiä, vaikka tilanne Euroopassa kiristyi joka päivä. Erityisesti valtionvarainministeri Tanner ei uskonut sotaan ja piti Marskin vaatimuksia liioiteltuina. Jotain kyllä tehtiin, mutta esimerkiksi sotateollisuus käynnistettiin vasta Rytin hallituksen päätöksillä sodan sytyttyä.
Tanner halusui marraskuussa 1939 kotiuttaa 200 000 miestä. Se olisi merkinnyt tuhoa sodan alkaessa. Niukkanen ja Mannerheim saivat päätöksen kumottua.Neuvostojohto Väinö Tanneria suurinpana Neuvostoliiton vastustajana. Voiko kukaan vastata ? Vai oliko taas kysymys siitä inhoittavasta politiikasta ?
- olisi antanut
Eikö vain kirjoitti:
Pyörremyrsky oli helvetin hyvä koneen alku, resussit vaan eivät riittäneet. Materiaalit eivät olleet parhaat mahdolliset. Sattuneesta syystä. Turhaa oli kuitenkin rakentaa pelkkä hyvä tyyppi 2-5 (kpl), kun lisenssisopimuksella olisi voitu tehdä 100 kpl Esim. Hurrican hävittäjiä.
lisenssin vihollismaalle. Olet sinäkin tietoviisas.
Lisenssillä rakennettiin kotimaassa 51 pahasti vanhentunutta Fokker-hävittäjää ja 56 kelvollista Bristol Blenheim pommikonetta.
Usean hävittäjätyypin kehittelyyn uhrattiin järjettömästi resursseja. - Onhan näitä
muutama pikku kirjoitti:
esimerkki.
tuli mieleen Aristoteles. Antiikin suuri jos ei suurin nero. Haluatko oikein listan
10 "kärjessä". - työväestöä
Yrittelijäs nuori kirjoitti:
Neuvostojohto Väinö Tanneria suurinpana Neuvostoliiton vastustajana. Voiko kukaan vastata ? Vai oliko taas kysymys siitä inhoittavasta politiikasta ?
mukaan maanpuolustukseen. Demarit eli mensevikit olivat kommunistien ykkösvihollinen eli pahempia kuin kapitalistit. Ja Tanner oli mensevikkien ehdoton johtaja. Hän oli pahin este kommunistien vallankaappaukselle. Siitä vihat.
- tiedä
Onhan näitä kirjoitti:
tuli mieleen Aristoteles. Antiikin suuri jos ei suurin nero. Haluatko oikein listan
10 "kärjessä".asiasta yhtään mitään.
- Alleviivaaja
onkin siis kirjoitti:
asiantuntijoiden laatima teos. Tammi on toinen toimittaja. Hänen antinsa kirjaan on lähinnä ss. 90-97. Sen väitteisiin voi uskoa tai olla uskomatta. Faktatietoa siinä on vähän, joskin ne lienevät Eero Elfvengrenin tarkistamia.
pitääkin tutustua tuohon "Tammen" kirjaan. En kyllä ole siitä ennen kuullutkaan.
- Sotahapsi
säästämiseksi kirjoitti:
jätettiin pääosa a-tarvikkeista pois. Matkalta piti saada ammusvaunuja ja lisäksi paukkuja luvattiin saatavan Viipurista yllin kyllin.
Luuletko tosiaan päämajamestarin ehtineen laskea kranaatteja noin sivutöinään? Vaikka eipä ihme, olettehan te inttäneet ylipäällikön harjoittaneen sitä Talvisodassa.
Tunnustusta on toki annettava suuresta innosta jakaa tuomioita kenelle hyvänsä mistä hyvänsä. Miten olis asioihin perehtyminen ensin?
Ei Viipurin puolustamiseen liittynyt muuta määtää kuin 20. Prikaatin joutuminen pakokauhuiun ennen kuin taisielu varsinaisesti alkoi. Osasyy pakoon oli heikolla a-tarviketilanteella. Se taas meni paljolti prikaatin omaan piikkiin. Toisenlaisin ottein olisi tarvikkeitakin ollut.ylimainostettu henkilö. Seurusteli toimistovirkailijan kanssa ja joi viinaa liikaa. Piiloitteli tiedustelun raportteja yläpääliköltä, vaikka ne hänelle toimitettiin. Väitti:- "Ylipäälikköä ei saa hermostuttaa mokomalla". Että tälläinen oli Airo. Näin ollen Neuvostoliiton suurhyökkäys onnistui, koska Suomi "nukkui".
- Kaliiberi
Sotahapsi kirjoitti:
ylimainostettu henkilö. Seurusteli toimistovirkailijan kanssa ja joi viinaa liikaa. Piiloitteli tiedustelun raportteja yläpääliköltä, vaikka ne hänelle toimitettiin. Väitti:- "Ylipäälikköä ei saa hermostuttaa mokomalla". Että tälläinen oli Airo. Näin ollen Neuvostoliiton suurhyökkäys onnistui, koska Suomi "nukkui".
"Säästämiseksi" olisit puolustanut Viipuria, niillä edellytyksillä ? Ei taida tulla vastausta.
- Odottelevan aika
säästämiseksi kirjoitti:
jätettiin pääosa a-tarvikkeista pois. Matkalta piti saada ammusvaunuja ja lisäksi paukkuja luvattiin saatavan Viipurista yllin kyllin.
Luuletko tosiaan päämajamestarin ehtineen laskea kranaatteja noin sivutöinään? Vaikka eipä ihme, olettehan te inttäneet ylipäällikön harjoittaneen sitä Talvisodassa.
Tunnustusta on toki annettava suuresta innosta jakaa tuomioita kenelle hyvänsä mistä hyvänsä. Miten olis asioihin perehtyminen ensin?
Ei Viipurin puolustamiseen liittynyt muuta määtää kuin 20. Prikaatin joutuminen pakokauhuiun ennen kuin taisielu varsinaisesti alkoi. Osasyy pakoon oli heikolla a-tarviketilanteella. Se taas meni paljolti prikaatin omaan piikkiin. Toisenlaisin ottein olisi tarvikkeitakin ollut.kun olet "perehtynyt asioihin".
- oli siis
Kaliiberi kirjoitti:
"Säästämiseksi" olisit puolustanut Viipuria, niillä edellytyksillä ? Ei taida tulla vastausta.
täydentää tarvikkeet osin jo matkalla. Piti saada ammusvaunuja, mutta niitä ei ilmoitetulla asemalla ollutkaan. Sitten Rautakorvessa oli tunnetut ongelmat.
Lisäksi 20. PR:n johto uskoi IV AK:n ilmoitukseen, että aikaa puolustusvalmisteluihin olisi ollut ainakin kolme päivää. Nyt vain kävi niin, että edessä olleet 10. ja 4. D:n osat vetäytyivät suunniteltua nopeammin.Aikaa jäi tuskin vuorokautta, eikä sitäkään osattu käyttää tehokkaimmalla tavalla.
Muutenkin Viipurin muodostama ulkonema oli alttiina hyökkäyksille kolmesta suunnasta. Sen puolustaminen olisi ollut äärimmäisen vaikeaa 20. Pr:a paremmallakin joukolla. - perehtyä
Odottelevan aika kirjoitti:
kun olet "perehtynyt asioihin".
asioihin, ennen tuiomioiden jakelua. Minä en sellaista edes harrasta, koska tunnen sotahistorian.
- Taktiikkaako vain
Odottelevan aika kirjoitti:
kun olet "perehtynyt asioihin".
sellainen kuva Viipurin osalta, että herrojen "paitaa" on kokoajan haluttu pitää puhtaana.
Ja syy, kuten usein käy, halutaan sysäistä "rupusakille". Nimelliset rangaistukset saivat eversti Kemppi (Syy: Poistuminen komentopaikalta) ja pataljoonankomentaja Bacman (Syy:
vetäytyminen ilman käskyä) Kuitenkin todellinen syyllinen on Päämaja ja täysin väärin suunniteltu puolustustaistelu Viipurin kohdalla. Miksi puolustus sitten onnistui olosuhteisiin nähden hyvin Tali - Ihantalassa ?. Kuka voi sen kertoa ?. - Absolutisti
oli siis kirjoitti:
täydentää tarvikkeet osin jo matkalla. Piti saada ammusvaunuja, mutta niitä ei ilmoitetulla asemalla ollutkaan. Sitten Rautakorvessa oli tunnetut ongelmat.
Lisäksi 20. PR:n johto uskoi IV AK:n ilmoitukseen, että aikaa puolustusvalmisteluihin olisi ollut ainakin kolme päivää. Nyt vain kävi niin, että edessä olleet 10. ja 4. D:n osat vetäytyivät suunniteltua nopeammin.Aikaa jäi tuskin vuorokautta, eikä sitäkään osattu käyttää tehokkaimmalla tavalla.
Muutenkin Viipurin muodostama ulkonema oli alttiina hyökkäyksille kolmesta suunnasta. Sen puolustaminen olisi ollut äärimmäisen vaikeaa 20. Pr:a paremmallakin joukolla.Rautakorven "tunnetut ongelmat" Ettei vaan taas olisi ollut kunigas- alkoholi ? Herrojen ikuinen ryyppyputki oli helvetin suuri ongelma koko sodan aikana. Ratkaisut tehtiin "pää täynnä" Onneksi sama "tauti" oli vastapuolellakin.
- Perehtyjä
säästämiseksi kirjoitti:
jätettiin pääosa a-tarvikkeista pois. Matkalta piti saada ammusvaunuja ja lisäksi paukkuja luvattiin saatavan Viipurista yllin kyllin.
Luuletko tosiaan päämajamestarin ehtineen laskea kranaatteja noin sivutöinään? Vaikka eipä ihme, olettehan te inttäneet ylipäällikön harjoittaneen sitä Talvisodassa.
Tunnustusta on toki annettava suuresta innosta jakaa tuomioita kenelle hyvänsä mistä hyvänsä. Miten olis asioihin perehtyminen ensin?
Ei Viipurin puolustamiseen liittynyt muuta määtää kuin 20. Prikaatin joutuminen pakokauhuiun ennen kuin taisielu varsinaisesti alkoi. Osasyy pakoon oli heikolla a-tarviketilanteella. Se taas meni paljolti prikaatin omaan piikkiin. Toisenlaisin ottein olisi tarvikkeitakin ollut.Majuri Kirman pataljoonan miehistä. Osa heidän kertomuksistaan on tallennettu. Vänr.
Mäkisen Suomen lipun noudosta Viipurin linnan tornista viime hetkellä, ja paljon muuta.
Ei niitä tässä ole syytä tuoda esiin, mutta katsotaan vuosi eteenpäin, silloin saadaan asiat eräiltä osin julkisuuteen. - toiminta näkyy
Taktiikkaako vain kirjoitti:
sellainen kuva Viipurin osalta, että herrojen "paitaa" on kokoajan haluttu pitää puhtaana.
Ja syy, kuten usein käy, halutaan sysäistä "rupusakille". Nimelliset rangaistukset saivat eversti Kemppi (Syy: Poistuminen komentopaikalta) ja pataljoonankomentaja Bacman (Syy:
vetäytyminen ilman käskyä) Kuitenkin todellinen syyllinen on Päämaja ja täysin väärin suunniteltu puolustustaistelu Viipurin kohdalla. Miksi puolustus sitten onnistui olosuhteisiin nähden hyvin Tali - Ihantalassa ?. Kuka voi sen kertoa ?.kokonaan unohtuneen. Hyökkääjä tunki Viipuriin odotettua nopeammin. 20. Pr:n taisteluhenki ei kestänyt edes alkukahakkaa. Ei sellainen ole Päämajan vika.
Tali-Ihantala on eri taistelu. Siellä oli eri tilanne, eri maasto ja eri vihollinen. Sieltä ei lähdetty karkuun ja voimaa saatiin koko ajan lisää mm. pst-aseita ja ilmavoimia, joita ei juuri Viipurissa ollut.Ja johtajatkin olivat eri kaliiperia.
Taisteluja ei kuitenkaan voi verrata keskenään kuin vierekkäisten tavaratalojen viikkomyyntiä. - Tuomas E
perehtyä kirjoitti:
asioihin, ennen tuiomioiden jakelua. Minä en sellaista edes harrasta, koska tunnen sotahistorian.
joka asiaan.
- Nuo asiat on
Perehtyjä kirjoitti:
Majuri Kirman pataljoonan miehistä. Osa heidän kertomuksistaan on tallennettu. Vänr.
Mäkisen Suomen lipun noudosta Viipurin linnan tornista viime hetkellä, ja paljon muuta.
Ei niitä tässä ole syytä tuoda esiin, mutta katsotaan vuosi eteenpäin, silloin saadaan asiat eräiltä osin julkisuuteen.kyllä tuotu esiin lukuisissa yhetyksissä mm. Lauri Jäntin ja Uuno Tarkin kirjoissa sekä uusimmassa "Viipuri 1944" teoksesssa vuodelta 2007.
Mäkisen lipunnouto on kuvattu moneen kertaan. Mm hän on itse kertonut siitä tv-dokumentissa 1970.
Olet siis peräti myöhässä, jos kuvittelet voivasi tuoda jotain erityistä uutta tähän perin juurin pengottuun asiaan.
Lisäksi on huomattavaa, että Viipurin menetys ei sotilaallisesti ollut mikään suuri juttu. VKT-asema oli huomattavsti helpompi puolustaa sen jälkeen. Siis 20. Prikaatin pako pelasti Päämajan yhdestä pahasta pääsärystä. Niitä tosin riitti. - Ollako vai ei
toiminta näkyy kirjoitti:
kokonaan unohtuneen. Hyökkääjä tunki Viipuriin odotettua nopeammin. 20. Pr:n taisteluhenki ei kestänyt edes alkukahakkaa. Ei sellainen ole Päämajan vika.
Tali-Ihantala on eri taistelu. Siellä oli eri tilanne, eri maasto ja eri vihollinen. Sieltä ei lähdetty karkuun ja voimaa saatiin koko ajan lisää mm. pst-aseita ja ilmavoimia, joita ei juuri Viipurissa ollut.Ja johtajatkin olivat eri kaliiperia.
Taisteluja ei kuitenkaan voi verrata keskenään kuin vierekkäisten tavaratalojen viikkomyyntiä.paraatioven auki. Se oli Päämajan suuri virhe. On eri asia olisiko Viipuria silti kannattanut puolustaa "viimeiseen asti" vaan tehdä kuin kenraali Lagus esitti:- "Luopukaa sovinnolla Viipurista, ja keskittäkää puolustus taka-asemaan". Näin ollen kysymys Viipurista 1944 onkin skeptinen. Silti turha miesten uhraaminen oli väärin.
- Sellaine ol Viipuri
Nuo asiat on kirjoitti:
kyllä tuotu esiin lukuisissa yhetyksissä mm. Lauri Jäntin ja Uuno Tarkin kirjoissa sekä uusimmassa "Viipuri 1944" teoksesssa vuodelta 2007.
Mäkisen lipunnouto on kuvattu moneen kertaan. Mm hän on itse kertonut siitä tv-dokumentissa 1970.
Olet siis peräti myöhässä, jos kuvittelet voivasi tuoda jotain erityistä uutta tähän perin juurin pengottuun asiaan.
Lisäksi on huomattavaa, että Viipurin menetys ei sotilaallisesti ollut mikään suuri juttu. VKT-asema oli huomattavsti helpompi puolustaa sen jälkeen. Siis 20. Prikaatin pako pelasti Päämajan yhdestä pahasta pääsärystä. Niitä tosin riitti.mitä he eivät tiedä. Tunsin miehen joka oli suojaamassa Mäkisen lipun "laskua" Viipurissa
-44. Tunnen majuri Kirman elämän vaiheet Orimattilassa, hän oli kunnioitettu henkilö myös vasemmistolaisten parissa. Myös paljon muuta minulle mielenkiintoista. - Onhan tuossa
Sellaine ol Viipuri kirjoitti:
mitä he eivät tiedä. Tunsin miehen joka oli suojaamassa Mäkisen lipun "laskua" Viipurissa
-44. Tunnen majuri Kirman elämän vaiheet Orimattilassa, hän oli kunnioitettu henkilö myös vasemmistolaisten parissa. Myös paljon muuta minulle mielenkiintoista.aihetta juttuun. Varmaan Mäkistä suojannut mies pystyy kertomaan, miten hän Mäkistä suojasi. Kirma taas eli Orimattilassa suojeluskunnan aluepäällikkönä ennen sotia. Varmaan niilä asioilla on suuri merkitys Viipurin menetyksessä.
Toivottavasti sinulla ei ole "lepakoita ullakolla", kuten jenkit sanovat aika häijysti. - Kysyn vain
AKM:N kirjoitti:
päällikkö oli kapteeni Karl Rautamaa. Hän toimi saamiensa ohjeiden mukaan kovassa paineessa liian pienen henkilöstön avustamana. Jonossa oli koko ajan kymmenittäin useiden yhtymien ajoneuvoja odottamassa kuormausta.
IV AKE:lla näyttää olleen väärä tieto 20. Prikaatin a-atarviketilanteesta. Prikaatin omat toimet eivät myöskään kestä kritiikkiä.
Eeva Tammen käsitys Viipurista sisältyy hänen toimittamaansa kirjaan Viipuri 1944. Siinä ei ole tapahtumien osalta uutta aiempiin tietoihin, esim Tarkki ja Jäntti tai Jatkosodan historia."Prikaatin omat toimet eivät myöskään kestä kritiikkiä" Minkä tahon "toimet" Viipurin tapauksessa sitten kestävät kritiikkiä ? Päämajanko ? "Pappa" Laatikaisenko ? Vai kestääkä kenenkään ?.
- Kannaksella
Ollako vai ei kirjoitti:
paraatioven auki. Se oli Päämajan suuri virhe. On eri asia olisiko Viipuria silti kannattanut puolustaa "viimeiseen asti" vaan tehdä kuin kenraali Lagus esitti:- "Luopukaa sovinnolla Viipurista, ja keskittäkää puolustus taka-asemaan". Näin ollen kysymys Viipurista 1944 onkin skeptinen. Silti turha miesten uhraaminen oli väärin.
oli etulinjassa kolme divisioonaa ja prikaati. Asema oli yhtenäinen ja 2,5 vuotta valmisteltu. Pääaseman takana oli kaksi divisioonaa ja prikaati VT-asemssa ja Panssaridivisioona Viipurin seudulla. Kannaksella oli 33 patteristoa tykistöä, ilmatorjuntaa ja rannikkotykistöä ynnä pari hävittäjälaivuetta. Suurhyökkäyksen torjunnasta oli annettu erittäin selvät ohjeet.
Ei se ovi sentään ihan auki ollut. Tosin Mannerheim ei suostunut Kannaksen joukkojen enempään vahvistamiseen Itä-Karjalasta, koska ei "halunnut olla Klingspor, joka peräännyttää joukkonsa ilman taistelua". Kesällä -41 tehtyä ratkaisua oli vaikea perua kaikkien uhrausten jälkeen.
Lisäksi Marski ei tiennyt etuikäteen sitä, minkä me tiedämme takakäteen. Se näkyy palstan nojatuolistrategeilta koko ajan unohtuvan. - "Viipuri 1944"
Kysyn vain kirjoitti:
"Prikaatin omat toimet eivät myöskään kestä kritiikkiä" Minkä tahon "toimet" Viipurin tapauksessa sitten kestävät kritiikkiä ? Päämajanko ? "Pappa" Laatikaisenko ? Vai kestääkä kenenkään ?.
Kaikki varmaan yrittivät parhaansa ja kaikki varmaan tekivät virheitä. Jälkikäteen on helppo olla viisas. Ja mitä vähemmän tietää, sen helpompi on jaella tuomioita.
- On niitä ja paljon
Onhan tuossa kirjoitti:
aihetta juttuun. Varmaan Mäkistä suojannut mies pystyy kertomaan, miten hän Mäkistä suojasi. Kirma taas eli Orimattilassa suojeluskunnan aluepäällikkönä ennen sotia. Varmaan niilä asioilla on suuri merkitys Viipurin menetyksessä.
Toivottavasti sinulla ei ole "lepakoita ullakolla", kuten jenkit sanovat aika häijysti.Eihän suojeluskunnan aluepäälikön tehtävä ainakaan haitaksi ollut pataljoonan komentajalle. Ikä ja kuulovamma sitä sensiaan saattoi olla. Esimerkillinen esimies Kirma kuitenkin oli. Suojamiehellä oli konepistooli, vaikka olikin Krh:n ryhmänjohtaja.
- pätevyyttä
On niitä ja paljon kirjoitti:
Eihän suojeluskunnan aluepäälikön tehtävä ainakaan haitaksi ollut pataljoonan komentajalle. Ikä ja kuulovamma sitä sensiaan saattoi olla. Esimerkillinen esimies Kirma kuitenkin oli. Suojamiehellä oli konepistooli, vaikka olikin Krh:n ryhmänjohtaja.
komentajan ole kukaan kiistänyt. Ei myöskään III P:n komentajan Teppo Sorrin.
- riittävät,
Tuomas E kirjoitti:
joka asiaan.
vaikka kaikki palstan höpöttäjät pantaisiin toiselle puolelle. Niin näkyy joskus olevankin. Minä esitän vain faktoja. Jos niitä ei ymmärretä, niin sille en voi mitään.
- IV AKE
Taktiikkaako vain kirjoitti:
sellainen kuva Viipurin osalta, että herrojen "paitaa" on kokoajan haluttu pitää puhtaana.
Ja syy, kuten usein käy, halutaan sysäistä "rupusakille". Nimelliset rangaistukset saivat eversti Kemppi (Syy: Poistuminen komentopaikalta) ja pataljoonankomentaja Bacman (Syy:
vetäytyminen ilman käskyä) Kuitenkin todellinen syyllinen on Päämaja ja täysin väärin suunniteltu puolustustaistelu Viipurin kohdalla. Miksi puolustus sitten onnistui olosuhteisiin nähden hyvin Tali - Ihantalassa ?. Kuka voi sen kertoa ?.että PM ovat saaneet osansa arvostelusta ja Kempillä on paljon ymmärtäjiä.
Toisaalta hillitön joukkopako ennen todellisen taistelun alkua, on ainutkertaista viime sodissa.
Kemppi laiminlöi taistelun kannalta oleellisimmat valmistelut, mutta teki kyllä rutiinihommat aivan asiallisesti. Hän uskoi aikaa valmisteluille olevan vielä pari vuorokautta ja vihollinen pääsi yllättämään. - Väärinkö ajateltu ?
olisi antanut kirjoitti:
lisenssin vihollismaalle. Olet sinäkin tietoviisas.
Lisenssillä rakennettiin kotimaassa 51 pahasti vanhentunutta Fokker-hävittäjää ja 56 kelvollista Bristol Blenheim pommikonetta.
Usean hävittäjätyypin kehittelyyn uhrattiin järjettömästi resursseja.ne olivat Blenheimitkin. Samaan "syssyyn" olisi voinut tehdä lisenssivalmistussopimuksen hävittäjistä. Gladiaattoreitahan ostettiinkin Englannista ennen sitä Stalinin vaatimaa sodanjulistusta 1941. Eikö vain. On se sotakin vaikeaa kun politiikot sotkeutuvat joka asiaan. Englantikin pelasi silloin "kaksin kortein" Mutta Suomen ja ennenkaikkea Ylipäälikön suhteet Englantiin olivat hyvät 1940 ja vielä -41 alkuvuonna.
- Elanto
työväestöä kirjoitti:
mukaan maanpuolustukseen. Demarit eli mensevikit olivat kommunistien ykkösvihollinen eli pahempia kuin kapitalistit. Ja Tanner oli mensevikkien ehdoton johtaja. Hän oli pahin este kommunistien vallankaappaukselle. Siitä vihat.
noinkin olla. Tanneriahan historia pitää "huonona" politiikkona. Häneltä puuttui diblomatiataito. Toisin sanoen hän oli liian suorasanainen mies, silloin kun olisi pitänyt hieman kumarrella kun haluttiin asioita viedä eteenpäin.
- Oliko näin ?
Kannaksella kirjoitti:
oli etulinjassa kolme divisioonaa ja prikaati. Asema oli yhtenäinen ja 2,5 vuotta valmisteltu. Pääaseman takana oli kaksi divisioonaa ja prikaati VT-asemssa ja Panssaridivisioona Viipurin seudulla. Kannaksella oli 33 patteristoa tykistöä, ilmatorjuntaa ja rannikkotykistöä ynnä pari hävittäjälaivuetta. Suurhyökkäyksen torjunnasta oli annettu erittäin selvät ohjeet.
Ei se ovi sentään ihan auki ollut. Tosin Mannerheim ei suostunut Kannaksen joukkojen enempään vahvistamiseen Itä-Karjalasta, koska ei "halunnut olla Klingspor, joka peräännyttää joukkonsa ilman taistelua". Kesällä -41 tehtyä ratkaisua oli vaikea perua kaikkien uhrausten jälkeen.
Lisäksi Marski ei tiennyt etuikäteen sitä, minkä me tiedämme takakäteen. Se näkyy palstan nojatuolistrategeilta koko ajan unohtuvan.sanoo itse, että valloitettu Karjala (Itä-Karjala) pidetään panttina tulevia rauhanneuvotteluja varten, eikä sieltä siksi vetäydytä. Ilmari Turja kertoo.
- Kirman puolesta
Onhan tuossa kirjoitti:
aihetta juttuun. Varmaan Mäkistä suojannut mies pystyy kertomaan, miten hän Mäkistä suojasi. Kirma taas eli Orimattilassa suojeluskunnan aluepäällikkönä ennen sotia. Varmaan niilä asioilla on suuri merkitys Viipurin menetyksessä.
Toivottavasti sinulla ei ole "lepakoita ullakolla", kuten jenkit sanovat aika häijysti."Varmaan niillä asioilla on suuri merkitys Viipurin menetyksessä" ? Lepakkoasia on kyllä hoidossa. Ei huolta.
- Varusmies 98
"Viipuri 1944" kirjoitti:
Kaikki varmaan yrittivät parhaansa ja kaikki varmaan tekivät virheitä. Jälkikäteen on helppo olla viisas. Ja mitä vähemmän tietää, sen helpompi on jaella tuomioita.
tuomiot ole jo jaettu. Ei niitä enää jaella. Kysymys onkin ymmärtääkseni siitä oliko taistelu Viipurista osittain ennakkoon "järjestetty" aivan kuin ammattinyrkkeilyssä vai ei. Minäkin aion lukea sen Tammen kirjan joka tässä on usein esiintullut.
- E= mc 2
tiedä kirjoitti:
asiasta yhtään mitään.
Olisiko sellainen esimerkiksi Kosminen vakio ? Tai Hitlerin huippufyysikon laskuvirhe, määriteltäessä atomiaseen kriittistä massaa ? Virhehän esti Saksan ydinaseen valmistuksen vaikka edellytykset siihen olivat olemassa.
- Kauko Putki
Onhan näitä kirjoitti:
tuli mieleen Aristoteles. Antiikin suuri jos ei suurin nero. Haluatko oikein listan
10 "kärjessä".joka tapauksessa tienraivaaja jos niin voi ilmaista asian. Virheet havaittiin aikanaan kun oli havaintovälineet.
- kumartelijoita
Elanto kirjoitti:
noinkin olla. Tanneriahan historia pitää "huonona" politiikkona. Häneltä puuttui diblomatiataito. Toisin sanoen hän oli liian suorasanainen mies, silloin kun olisi pitänyt hieman kumarrella kun haluttiin asioita viedä eteenpäin.
sotien jälkeen riittänyt ihan kotitarpeiksi. Pitihän vaaran vuosina olla edes yksi politiikko ja puolue (Tanner ja demarit)jolla selkäranka pysyi suorana koska kaikesta päätellen kaikilla muilla se selkäranka oli valahtanut housunkauluksesta sisälle.
- Ristinmäki
Varusmies 98 kirjoitti:
tuomiot ole jo jaettu. Ei niitä enää jaella. Kysymys onkin ymmärtääkseni siitä oliko taistelu Viipurista osittain ennakkoon "järjestetty" aivan kuin ammattinyrkkeilyssä vai ei. Minäkin aion lukea sen Tammen kirjan joka tässä on usein esiintullut.
Viipurissa. 20. Prikaati torjuu ensimmäiset hyökkäykset. Neuvostojalkaväki jatkoi koko aamupäivän ryhmittymistään 20.6. Suomalaiset häiritsivät heitä menestyksellisesti ja torjuivat kaikkien aseiden tulella myös vihollisen lähestymisyritykset. Kello 11 aikaan neuvostojoukot aloittivat tulivalmistelun, johon liittyi ilmapommituksia prikaatin asemia vastaan. Suomalaiset tähystäjät arvioivat vihollisen ryhmittäneen Säiniön tien ja rautatien välimaastoon 2/20 Pr:aa vastaan noin 4 pataljoonaa jalkaväkeä ja 20 panssarivaunua ja Pappilanniemen-Kangasrannan sedulle 4/20 Pr:aa vastaan noin 2 pataljoonaa ja useita panssareita. Neuvostojoukot ryhtyivät molemmissa suunnissa ennen puoltapäivää hyökkäykseen, mutta heidän yrityksensä torjuttiin kaikkialla. Suomalaisilla oli kuitenkin kaikkia ampumatarvikkeita vähän, ja tulta oli rajoitettava. Keskipäivällä neuvostojoukkojen painostus jatkui varsinkin 2/20. Pr:aa vastaan. Lukuisat panssarivaunut alkoivat liikehtiä asemien edustalla, sillä aamupäivällä torjuntaan osallistuneet Er.Ps.K:n rynnäkkötykit olivat saaneet vastaansa niin voimakasta tulta, että ne olivat vaurioituneina joutuneet vetäytymään suojaan. Käytettävissä olevat panssarintorjunta-aseet eivät tehonneet raskaisiin vaunuihin. Kun myös tykistön ja kranaatinheittimien toiminta ammusten puutteessa vaimeni lähes kokonaan, alkoi tilanne tuntua uhkaavalta. Eikä vain tuntua, vaan tilanne oli erittäin uhkaava. Kirjoittajalle tuleekin mieleen, miksi heti ei otettu käyttöön Suomelle aiemmin toimitettuja tehokkaita panssarinyrkkiä ja panssarikauhua ? Saksalainen torpedovene toimitti Suomeen 12.6 9000 "nyrkkiä" ja 1500 "kauhua" aiemmin keväällä toimitettujen lisäksi. Tarina kertoo, että nämä aseet varastoitiin ja julistettiin "salaisiksi" ?
Talin-Ihantalan taisteluissahan mainitut aseet olivat ratkaisevan tärkeitä panssarivaunujen lähi-torjunnassa. - 1944
Ristinmäki kirjoitti:
Viipurissa. 20. Prikaati torjuu ensimmäiset hyökkäykset. Neuvostojalkaväki jatkoi koko aamupäivän ryhmittymistään 20.6. Suomalaiset häiritsivät heitä menestyksellisesti ja torjuivat kaikkien aseiden tulella myös vihollisen lähestymisyritykset. Kello 11 aikaan neuvostojoukot aloittivat tulivalmistelun, johon liittyi ilmapommituksia prikaatin asemia vastaan. Suomalaiset tähystäjät arvioivat vihollisen ryhmittäneen Säiniön tien ja rautatien välimaastoon 2/20 Pr:aa vastaan noin 4 pataljoonaa jalkaväkeä ja 20 panssarivaunua ja Pappilanniemen-Kangasrannan sedulle 4/20 Pr:aa vastaan noin 2 pataljoonaa ja useita panssareita. Neuvostojoukot ryhtyivät molemmissa suunnissa ennen puoltapäivää hyökkäykseen, mutta heidän yrityksensä torjuttiin kaikkialla. Suomalaisilla oli kuitenkin kaikkia ampumatarvikkeita vähän, ja tulta oli rajoitettava. Keskipäivällä neuvostojoukkojen painostus jatkui varsinkin 2/20. Pr:aa vastaan. Lukuisat panssarivaunut alkoivat liikehtiä asemien edustalla, sillä aamupäivällä torjuntaan osallistuneet Er.Ps.K:n rynnäkkötykit olivat saaneet vastaansa niin voimakasta tulta, että ne olivat vaurioituneina joutuneet vetäytymään suojaan. Käytettävissä olevat panssarintorjunta-aseet eivät tehonneet raskaisiin vaunuihin. Kun myös tykistön ja kranaatinheittimien toiminta ammusten puutteessa vaimeni lähes kokonaan, alkoi tilanne tuntua uhkaavalta. Eikä vain tuntua, vaan tilanne oli erittäin uhkaava. Kirjoittajalle tuleekin mieleen, miksi heti ei otettu käyttöön Suomelle aiemmin toimitettuja tehokkaita panssarinyrkkiä ja panssarikauhua ? Saksalainen torpedovene toimitti Suomeen 12.6 9000 "nyrkkiä" ja 1500 "kauhua" aiemmin keväällä toimitettujen lisäksi. Tarina kertoo, että nämä aseet varastoitiin ja julistettiin "salaisiksi" ?
Talin-Ihantalan taisteluissahan mainitut aseet olivat ratkaisevan tärkeitä panssarivaunujen lähi-torjunnassa.>Saksalainen torpedovene toimitti Suomeen 12.6 9000 "nyrkkiä" ja 1500 "kauhua" aiemmin keväällä toimitettujen lisäksi.<
Suomessa oli keväällä 1944 näitä panssatintorjuntaan käytettäviä (lähi)torjunta-aseita riittävästi yhden suurhyökkäyksen torjuntaan. Näin oli saksalaiet mitoittaneet toimittamansa määrän Panssari-nyrkkejä ja -Fausteja.
Suomalaiset eivät vaan itse tainneet oikein uskoa näihin aseisiin ja niin ne jäi jakamatta rintamajoukoille ja henkilöt kouluttamatta. Tämä oli jälleen kerran hyvin kuvaavaa toimintaa suomalaisten upseerien välinpitämättömyydestä ja kyvyttömyydestä valmistautua tulevaan. Toinen oli panssarintorjuntatykkien sijoittelu eteen vastoin saksalaisten nimenomaisia ohjeita. Heillähän oli tuoretta kokemusta venäläishyökkäysten torjunnasta Itä-rintamalla 1944 kevältä.
http://www.pkymasehist.fi/index.html
http://www.pkymasehist.fi/onteloammus.html
http://www.pkymasehist.fi/panzerfaust.html
http://www.pkymasehist.fi/panzerschreck.html
http://www.pkymasehist.fi/liittoutuneiden_aseet.html - tätäkään asiaa
1944 kirjoitti:
>Saksalainen torpedovene toimitti Suomeen 12.6 9000 "nyrkkiä" ja 1500 "kauhua" aiemmin keväällä toimitettujen lisäksi.<
Suomessa oli keväällä 1944 näitä panssatintorjuntaan käytettäviä (lähi)torjunta-aseita riittävästi yhden suurhyökkäyksen torjuntaan. Näin oli saksalaiet mitoittaneet toimittamansa määrän Panssari-nyrkkejä ja -Fausteja.
Suomalaiset eivät vaan itse tainneet oikein uskoa näihin aseisiin ja niin ne jäi jakamatta rintamajoukoille ja henkilöt kouluttamatta. Tämä oli jälleen kerran hyvin kuvaavaa toimintaa suomalaisten upseerien välinpitämättömyydestä ja kyvyttömyydestä valmistautua tulevaan. Toinen oli panssarintorjuntatykkien sijoittelu eteen vastoin saksalaisten nimenomaisia ohjeita. Heillähän oli tuoretta kokemusta venäläishyökkäysten torjunnasta Itä-rintamalla 1944 kevältä.
http://www.pkymasehist.fi/index.html
http://www.pkymasehist.fi/onteloammus.html
http://www.pkymasehist.fi/panzerfaust.html
http://www.pkymasehist.fi/panzerschreck.html
http://www.pkymasehist.fi/liittoutuneiden_aseet.html"Suomalaiset eivät vaan itse tainneet oikein uskoa näihin aseisiin ja niin ne jäi jakamatta rintamajoukoille ja henkilöt kouluttamatta. Tämä oli jälleen kerran hyvin kuvaavaa toimintaa suomalaisten upseerien välinpitämättömyydestä ja kyvyttömyydestä valmistautua tulevaan"
Ei ollut noin. Aseet oli esitelty jo syksyllä -41 suomalaisille. Aseiden saantiin liittyi ehto pitää ne saLaSSA. SIITÄ JOHTUI VERKKAINEN KÄYTTÖÖNOTTO. VASTA TOUKOKUUSSA AlKOI KOULUTUS TUUSULASSA JA HuUHaAMÄESSÄ. Kovin pitkään harkittiin lähitorjuntaosastojen kokoonpanoa. Jako joukoille alkoi kesäkuun alussa, mutta kouluetttuta henkilöstöä oli hyvin vähän.
Viipuriin saapui aivan riittävästi kauhuja ja nyrkkejä, mutta niitä ei ehditty ottaa käyttön. - itse asiaan!
Varusmies 98 kirjoitti:
tuomiot ole jo jaettu. Ei niitä enää jaella. Kysymys onkin ymmärtääkseni siitä oliko taistelu Viipurista osittain ennakkoon "järjestetty" aivan kuin ammattinyrkkeilyssä vai ei. Minäkin aion lukea sen Tammen kirjan joka tässä on usein esiintullut.
"Kysymys onkin ymmärtääkseni siitä oliko taistelu Viipurista osittain ennakkoon "järjestetty" aivan kuin ammattinyrkkeilyssä vai ei."
Tuo jo osoittaa, että et ole lainkan perillä siitä, miten sodassa toimitaan. Vai ennakkoon järjestetty? Käsitätkö ollenkaan, mikä ero on sodalla ja urheilulla? - Juoruko
Taktiikkaako vain kirjoitti:
sellainen kuva Viipurin osalta, että herrojen "paitaa" on kokoajan haluttu pitää puhtaana.
Ja syy, kuten usein käy, halutaan sysäistä "rupusakille". Nimelliset rangaistukset saivat eversti Kemppi (Syy: Poistuminen komentopaikalta) ja pataljoonankomentaja Bacman (Syy:
vetäytyminen ilman käskyä) Kuitenkin todellinen syyllinen on Päämaja ja täysin väärin suunniteltu puolustustaistelu Viipurin kohdalla. Miksi puolustus sitten onnistui olosuhteisiin nähden hyvin Tali - Ihantalassa ?. Kuka voi sen kertoa ?.en tiedä onko asiassa perää, että kun joskus 60 luvulla Heinolassa Airolta kysyttiin, eräässä yksityistilaisuudessa, "miksi Viipurin puolustustaistelu meni mönkään" ? Niin
Airo oli vastannut , tavoistaan poiketen, "miten niin meni mönkään ? se oli viivytystaistelu, ja se meni juuri kuin oli suunniteltu". - Erämaan kettu
tätäkään asiaa kirjoitti:
"Suomalaiset eivät vaan itse tainneet oikein uskoa näihin aseisiin ja niin ne jäi jakamatta rintamajoukoille ja henkilöt kouluttamatta. Tämä oli jälleen kerran hyvin kuvaavaa toimintaa suomalaisten upseerien välinpitämättömyydestä ja kyvyttömyydestä valmistautua tulevaan"
Ei ollut noin. Aseet oli esitelty jo syksyllä -41 suomalaisille. Aseiden saantiin liittyi ehto pitää ne saLaSSA. SIITÄ JOHTUI VERKKAINEN KÄYTTÖÖNOTTO. VASTA TOUKOKUUSSA AlKOI KOULUTUS TUUSULASSA JA HuUHaAMÄESSÄ. Kovin pitkään harkittiin lähitorjuntaosastojen kokoonpanoa. Jako joukoille alkoi kesäkuun alussa, mutta kouluetttuta henkilöstöä oli hyvin vähän.
Viipuriin saapui aivan riittävästi kauhuja ja nyrkkejä, mutta niitä ei ehditty ottaa käyttön.ehtoa ei pidä noudattaa, samoin kuin ei täysin älytöntä käskyäkään. Koska olosuhteet muuttuvat sodassa hetkessä ja annetut ohjeet ja käskyt ovatkin yllättäen vääriä. Rommell.
- Varusmies 98
itse asiaan! kirjoitti:
"Kysymys onkin ymmärtääkseni siitä oliko taistelu Viipurista osittain ennakkoon "järjestetty" aivan kuin ammattinyrkkeilyssä vai ei."
Tuo jo osoittaa, että et ole lainkan perillä siitä, miten sodassa toimitaan. Vai ennakkoon järjestetty? Käsitätkö ollenkaan, mikä ero on sodalla ja urheilulla?Pihkala oli sitä mieltä, että niin sodassa kuin urheilussakin tarvitaan samanlaisia ominaisuuksia. Pesäpallo, jonka hän kehitti Suomen oloihin esim. oli nopeutta, maahan heittäytymistä ja pallon, (kranaatin) heittoa kehittävä laji.
- 1939-1940
virhetietoja! kirjoitti:
"Jos tämä olisi julkistettu Summan joukoille silloin kun se tapahtui niin ukot olisivat pysähtyneet vasta Kymijoella jos sielläkään. Miltähän on Summan(kin) puolustajista mahtanut tuntua sitten kun joskus saivat kuulla totuuden"
Summan kovat taistelut käytiin helmikuun puoliväliin mennessä. Päivittäin ammuttiin Summan lohkolla noin
3 000 laukausta tykistöllä ja heittimistöllä. Enemmän olisi tietysti pitänyt ampua, mutta kun ei ollut, niin ei ollut. Tilanne parani vasta helmikuun lopussa.Kuhmossa oli helmikuussa vajaa patteristo tykistöä. Se ampui tuohon aikaan yhden puolen tunnin tulivalmistelun eli ehkä muutamia satoja kranaatteja.
Kuhmossa ammuttiin kyllä noin 9 200 laukausta kolmessa päivässä 2.-5. maaliskuuta. Silloin käytettiin suurin piirtein Pohjois-Suomen ryhmän kuukauden kiintiö, jota oli pitkään säästelty. Ammuttu laukausmäärä oli kyllä huomattavan suuri, mutta kyse oli hyökkäyksestä linnoitettuihin motteihin ja jalkaväki oli kärsinyt suuria tappioita.Huomattava osa kranaateista oli sellaisia, jotka eivätt edes sopineet Kannaksen tykkeihin.
Ylijohto ei Kuhmon ampumisiin puuttunut. Oli rintamajohdon asia, missä ja milloin se saamansa kranaatit käytti. Armeijan päiväkulutus oli tuolloin noin 14 000 laukausta. Kuhmossa siis ammutiin noin 2/3 yhden päivän kiintiöstä. Sodan päättyessä armeijalla oli noion 500 000 tykistön ja heittimistön laukausta. Suurin osa oli vasta maahan saatua ja siksi vielä varikoissa.
Kannattaa käsittää, että menneet sotatapahtumat eivät muutu miksikään edes esittämällä oikeita tietoja. Vielä vähemmän niiihn vaikuttaa tällä palstalla harjoitettu vääristely, joka perustuu mustamaalaajien omiin kuvitelmiin.>>Vielä vähemmän niiihn vaikuttaa tällä palstalla harjoitettu vääristely, joka perustuu mustamaalaajien omiin kuvitelmiin.
- 1944
Viipurinlahti kirjoitti:
puolustukseen siirrettiin porukka Itä-karjalasta niin junanvaunuihin lastattiin tykit, ilman ammuksia ? Kemppi otti vastoin käskyä mukaan 2 ns. tuliannosta kranaatteja. Tämä vähäinen määrä oli puolustajien käytössä kun Viipurissa taisteltiin. Kuka oli vastuussa menettelystä, Airoko ? Olenkin samaa mieltä kuin eräs kirjoittaja "Jotain mätää Viipurin puolustukseen liittyi".
>Kemppi otti vastoin käskyä mukaan 2 ns. tuliannosta kranaatteja.<
Kemppi rikkoi TÖRKEÄSTI KÄSKYJÄ!
Käskyhän oli olla ottamatta ammuksia lainkaan mukaan! Siis ilman ammuksia olisi pitänyt lähteä matkaan, sillä ne saataisiin siellä määränpäässä. Nyt otettiinkin mukaan kaikki se mitä oli ehditty kuormata vaunuihin ja se oli alle 2 tuliannosta tykistön ammuksia. Näiden Viipurin tapahtumien jälkeen ohjesääntöä muutettiin niin, että siirtyvän tykistön mukana piti olla muistaakeni peräti 5 tuliannosta. Korjatkaa jos muistan väärin. - Ukko Mauser
Varusmies 98 kirjoitti:
Pihkala oli sitä mieltä, että niin sodassa kuin urheilussakin tarvitaan samanlaisia ominaisuuksia. Pesäpallo, jonka hän kehitti Suomen oloihin esim. oli nopeutta, maahan heittäytymistä ja pallon, (kranaatin) heittoa kehittävä laji.
ammunta ole sekä urheilu, suosittua Suomessa, että taistelu taitolaji.
- Linden
Ukko Mauser kirjoitti:
ammunta ole sekä urheilu, suosittua Suomessa, että taistelu taitolaji.
paini. Rokkahan harrasti sitä juoksuhaudassa vihollisen, kapteeni Baranovin kanssa ja voitti. Elokuvassa Tuntematon sotilas.
- Hölmöä
tätäkään asiaa kirjoitti:
"Suomalaiset eivät vaan itse tainneet oikein uskoa näihin aseisiin ja niin ne jäi jakamatta rintamajoukoille ja henkilöt kouluttamatta. Tämä oli jälleen kerran hyvin kuvaavaa toimintaa suomalaisten upseerien välinpitämättömyydestä ja kyvyttömyydestä valmistautua tulevaan"
Ei ollut noin. Aseet oli esitelty jo syksyllä -41 suomalaisille. Aseiden saantiin liittyi ehto pitää ne saLaSSA. SIITÄ JOHTUI VERKKAINEN KÄYTTÖÖNOTTO. VASTA TOUKOKUUSSA AlKOI KOULUTUS TUUSULASSA JA HuUHaAMÄESSÄ. Kovin pitkään harkittiin lähitorjuntaosastojen kokoonpanoa. Jako joukoille alkoi kesäkuun alussa, mutta kouluetttuta henkilöstöä oli hyvin vähän.
Viipuriin saapui aivan riittävästi kauhuja ja nyrkkejä, mutta niitä ei ehditty ottaa käyttön.on aseista joita ei voi jakaa joukoille ? Ei edes koulutstarkoituksessa, ennen kuin "viimetipassa".
- Ukko Mauser
tätäkään asiaa kirjoitti:
"Suomalaiset eivät vaan itse tainneet oikein uskoa näihin aseisiin ja niin ne jäi jakamatta rintamajoukoille ja henkilöt kouluttamatta. Tämä oli jälleen kerran hyvin kuvaavaa toimintaa suomalaisten upseerien välinpitämättömyydestä ja kyvyttömyydestä valmistautua tulevaan"
Ei ollut noin. Aseet oli esitelty jo syksyllä -41 suomalaisille. Aseiden saantiin liittyi ehto pitää ne saLaSSA. SIITÄ JOHTUI VERKKAINEN KÄYTTÖÖNOTTO. VASTA TOUKOKUUSSA AlKOI KOULUTUS TUUSULASSA JA HuUHaAMÄESSÄ. Kovin pitkään harkittiin lähitorjuntaosastojen kokoonpanoa. Jako joukoille alkoi kesäkuun alussa, mutta kouluetttuta henkilöstöä oli hyvin vähän.
Viipuriin saapui aivan riittävästi kauhuja ja nyrkkejä, mutta niitä ei ehditty ottaa käyttön.kehittivät kevyen panssarintorjunta-aseen valopistoolista. Joka ampui onteloammuksia. Pistooli oli varustettu metallisella taittoperällä. Ase- lehti kertoi asiasta valokuvin joskus 80 luvulla.
Ehkä suomalaiset olisivat voineet myös käyttää valopistoolia ja sille kehitettyä tehokasta fosforiammusta samalla tavalla kuin polttopulloa. Eli ampumalla sytyttävä ammus panssarin ilmanotto-aukkoon. En ole kuulu yrittikö kukaan moista menetelmää käyttää. - enemmän suolaa
1944 kirjoitti:
>Kemppi otti vastoin käskyä mukaan 2 ns. tuliannosta kranaatteja.<
Kemppi rikkoi TÖRKEÄSTI KÄSKYJÄ!
Käskyhän oli olla ottamatta ammuksia lainkaan mukaan! Siis ilman ammuksia olisi pitänyt lähteä matkaan, sillä ne saataisiin siellä määränpäässä. Nyt otettiinkin mukaan kaikki se mitä oli ehditty kuormata vaunuihin ja se oli alle 2 tuliannosta tykistön ammuksia. Näiden Viipurin tapahtumien jälkeen ohjesääntöä muutettiin niin, että siirtyvän tykistön mukana piti olla muistaakeni peräti 5 tuliannosta. Korjatkaa jos muistan väärin.olisi vaan pitänyt rikkoa vielä "törkeämmin".
- siitä, että
1939-1940 kirjoitti:
>>Vielä vähemmän niiihn vaikuttaa tällä palstalla harjoitettu vääristely, joka perustuu mustamaalaajien omiin kuvitelmiin.
noiden 9 200 kranaatin käytön jossain muualla on väitetty voivan ratkaista sodan. Ne ammuttiin kuitenkin pääasiassa ruotsalaisella 75 K02-kalustolla, jota oli yksi ainoa patteristo. Kranaattien käyttö jossain muualla ei siis ollut edes mahdollista kaluston puolesta.
Kukaan ei ole kiistänyt kranaattien käyttöä Kuhmossa. Ne oli annettu Pohjois-Suomen ryhmälle yhdessä tykkien kanssa. Oli ryhmän asia, missä ne käytettiin. Ylipäällikön ja Summan taistelujen asiaton sotkeminen tähän on juuri sitä valehtelua ja mustamaalausta, jota palstalla esiintyy yllin kyllin. Summan tilanne oli ratkennut aika päiviä ennen Kuhmon taisteluja.
Ei itse ampuminen kiihdytä yhtään ketään, eikä asiallinen keskustelu. Valehtelu ja mustamaalaus on aina torjuttava varsinkin silloin, kun se perustuu yksinomaan asianomaisten haluun vääristää historiaa. Selväksi on käynyt, että monille keskustelijoille on faktojen erottaminen hölynpölystä joko mahdotonta tai vastoin omaa ennakkoasennetta.
Todettakoon vielä kerran, että reilun 9 000 laukauksen ampuminen viidellä patterilla kolmen päivän aikana ei vielä ole "valtava" tyjkistökeskitys. Talvisodan ammuspulassa se oli suuri ja sitä voidaan kritisoida, kuten esimerkiksi Matti Aarnio on tehnyt Talvisodan ihme-kirjassaan. Sotaa tai Kannaksen tilannetta se ei olisi ratkaissut, olisi se ammuttu missä tahansa ja miten tahansa. - Salakkalahti
Juoruko kirjoitti:
en tiedä onko asiassa perää, että kun joskus 60 luvulla Heinolassa Airolta kysyttiin, eräässä yksityistilaisuudessa, "miksi Viipurin puolustustaistelu meni mönkään" ? Niin
Airo oli vastannut , tavoistaan poiketen, "miten niin meni mönkään ? se oli viivytystaistelu, ja se meni juuri kuin oli suunniteltu".jos Airo kertoikin vain totuuden ?
- Agentti X
IV AKE kirjoitti:
että PM ovat saaneet osansa arvostelusta ja Kempillä on paljon ymmärtäjiä.
Toisaalta hillitön joukkopako ennen todellisen taistelun alkua, on ainutkertaista viime sodissa.
Kemppi laiminlöi taistelun kannalta oleellisimmat valmistelut, mutta teki kyllä rutiinihommat aivan asiallisesti. Hän uskoi aikaa valmisteluille olevan vielä pari vuorokautta ja vihollinen pääsi yllättämään.olisi pitänyt olla tehty jo ennen prikaatin tuloa Viipuriin. Aikaa oli kyllä ollut.
- Sekä että
Linden kirjoitti:
paini. Rokkahan harrasti sitä juoksuhaudassa vihollisen, kapteeni Baranovin kanssa ja voitti. Elokuvassa Tuntematon sotilas.
hiihto ja suunnistus kuuluvat sekä urheiluun että suomalaiseen sodankäyntiin.
- Kampfpistole
Ukko Mauser kirjoitti:
kehittivät kevyen panssarintorjunta-aseen valopistoolista. Joka ampui onteloammuksia. Pistooli oli varustettu metallisella taittoperällä. Ase- lehti kertoi asiasta valokuvin joskus 80 luvulla.
Ehkä suomalaiset olisivat voineet myös käyttää valopistoolia ja sille kehitettyä tehokasta fosforiammusta samalla tavalla kuin polttopulloa. Eli ampumalla sytyttävä ammus panssarin ilmanotto-aukkoon. En ole kuulu yrittikö kukaan moista menetelmää käyttää.Täältä löytyy juttua. Näyttävät olleen todella tehokkaita ja valmistusmäärät on melkoisia.
Saksalaisen jalkaväen panssarintorjuntaan käyttämät aseet 2. maailmansodassa
Osa 6: Pistooli- ja kiväärikranaatit
http://www.pkymasehist.fi/kivkranaatit.html
"Ei ole tietoa, kuinka monta sodan aikana toimitetuista n. 280 000 Leuchtpistole 42:stä on muutettu Kampf- tai Sturmpistoleksi. Leuchtpistole 42:ää on valmistettu kokonaisuudessaan n. 420 000 kpl ja valmistajina toimivat Walther ja Erma."
Tilastoidut tankkien tuhoamiset Itärintamalla 1944
http://www.pkymasehist.fi/image40.gif
http://www.pkymasehist.fi/panzerschreck.html
- Anonyymi
"Krh:lla ei ollut, sillä Ruotsista tuli maaliskuussa suuri lähetys, joka tuossa laskelmassa näkyy"
Kranun tuloajasta päättelisin, että eivät auttaneet helmikuun eivätkä maaliskuunkaan ratkaisutaisteluissa. Mutta hyviä kyllä tulevaisuuden varalle ja olihan niille toki käyttöä Jatkosodan hyökkäyksessä.- Anonyymi
Ruotsi jätti sytyttimet tahallaan pois. Ne saatiin liki 2 viikon päästä eli kranuilla ei ollut mitään vaikutusta ammuspulaan!
Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten eli Ruotsi pelasi omaa luihua peliään!
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet saatiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Mitäs se honung-konung -kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...
- Anonyymi
Cajander oli ihan oikeassa: mitä olisi tehty 1920-30 luvun taitteen lentokoneilla ja panssareilla?
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939
s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."
A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.
Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:
s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."
Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462. - Anonyymi
Risto Ryti oli myöskin eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938.
Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
Nämä molemmat lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985.
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan! - Anonyymi
Taaskin on laivastohankintaohjelma viemässä rahat puskajusseilta. Lentokoneet tarvitaan, mutta laivasto on hulluutta suunnitellussa laajuudessaan. Taasko pitää varuskuntia lakkauttaa?
Laivaston hankintoihin, lähinna kahteen tykkilauttaan, käytettiin 1930 -luvulla valtavat rahasummat, liki 10% valtion yhden vuoden budjetista.
Tarkastellaanpa tuolloisia hintoja ja vuosibudjettia:
Tässä mainiossa Niklanderin kirjassa, Meidän panssarilaivamme, on tarkasti kerrottuna panssarilaivojemme kaikki vaiheet ja ennen kaikkea niiden suunnittelu ja rakentaminen. Rakennepiirroksia on sivukaupalla ja yksityiskohtaisia tietoja valtavasti.
Sivulla 266 laskettu yhden laivan hinnaksi 210 miljoonaa silloista markkaa ja kaksi laivaa maksoi siis 420 miljoonaa. Panssarilaivojen rakennusvuosina silloinen valtion vuosibudjetti oli noin 4 miljardia eli laivat maksoivat noin 10% valtion vuosibudjetista. Toki tuo tasaantui useamman vuoden osalle, mutta summa on melkoinen nykyrahassakin. Tuolloin, vuonna 1996, hinnaksi on laskettu noin yksi miljardi silloista "nykymarkkaa"! Summa voisi olla helposti jotain 1 miljardin "inflaatioeuron" luokkaa tämän päivän rahassa. Sillä rahalla saisi varmaankin aika paljon tavallista aseistusta. Laivojen hintaahan laskettiin tarkkaan juuri Väinämöisen myynnin takia. Se kyllä taidettiin antaa NL:lle aivan liian halvalla... mutta piano säästyi! Se kun oli miehistön itsensä hankkima ja ostama.
Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Helsinki : T. Niklander, 1996. 290 s.- Anonyymi
Tuollaista tekstiä kirjoitetaan,kun osaaminen ja ymmärrys ei riitä ja se pitää oikein kirjallisesti todistaa muillekin.
Väinämöinen luovutettiin sotakorvauksena.
Parhaitenkaan varustettu jalkaväki ei pysty käymään merisotaa, eikä ilmasotaakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollaista tekstiä kirjoitetaan,kun osaaminen ja ymmärrys ei riitä ja se pitää oikein kirjallisesti todistaa muillekin.
Väinämöinen luovutettiin sotakorvauksena.
Parhaitenkaan varustettu jalkaväki ei pysty käymään merisotaa, eikä ilmasotaakaan.## Väinämöinen luovutettiin sotakorvauksena. ##
EI.
Väinämöinen myytiin Suomessa olleen saksalaisen omaisuuden NL:oon luovutuksen maksuna ja vieläpä ihan pilkkahintaan!
- Anonyymi
Luotan Mannerheimiin tässäkin asiassa. Jos hän oli sitä mieltä, että Kuhmossa tarvitaan kranaatteja kipeämmin kuin Kannaksella niin kyllä asia oli niin.
- Anonyymi
Mannerheimilla ei ollut mitään tekemistä 9.D:n tykistön ammuskulutuksen kanssa.
Se oli divsioonan tykistöpäällikön vastuulla.
Kannaksella ei ollut tykkikalustoa,joka olisi voinut käyttää ruotsalaisia 75 K:n ammuksia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733644Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91981Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2261323- 1341196
- 1001063
- 1091045
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil701010- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876