Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmästä on kaksi mielenkiintoista näkemystä piispalla ja Kelan tutkijalla.
Kelan tutkijan näkemys tukee kirkon diakoniatyön johtajan käytönnön läheisiä arvioita.
Kelan tutkija Markku Laatu kirjoittaa (HS)
- Päättäjät tiedostavat, että hankalasti lähestyttävä sosiaaliturvajärjestelmä vaatii uhreja.
Heitä ovat ennen kaikkea asiakkaat, joiden asiointivalmiudet ja omien oikeuksien tuntemus ovat heikoimmat ja usein myös sosiaaliturvariippuvuus kaikkein suurin.
Espoon piispa Mikko Heikka on Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja.
Heikka kirjoitti HS:n vieraskynä-palstalla, että vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja. Diakoniatyöntekijöiden luokse tultiin ennen erityisesti taloudellisten ongelmien vuoksi, nyt myös terveydellisten ongelmien vuoksi.
Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet yhteiskunnan ulkopuolelle
Markku Laatu:
"Kelan tutkimusosastolla tehty postikysely etuuspäätöksen saaneille asiakkaille (2008) osoittaa, että etuusjärjestelmä ja etuuksien toimeenpanoprosessit ovat asiakkaista liian monimutkaisia.
- yli puolet vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan "kansalaisille kuuluvia etuuksia jätetään usein hakematta, koska etuuksien hakeminen on liian työlästä tai vaikeaa".
- yli puolet vastaajista oli myös sitä mieltä, että kelan etuuksien myöntämisperusteet ovat niin monimutkaisia, etä etuuden hakijan on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan".
Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paljon paranna, toteaa Laatu.
Laadun mukaan sosiaaliturvan yksinkertaistamisessa ei ole onnistuttu:
- syyperustainen sosiaaliturva räätälöidään ihmisen elämänkirjon riskien ja ongelmien varalle.
- tiukka tarveharkinta vie räätälöinnin yksilötasolle ja haastaa turvaa tarvitsevat uuvuttavaan paperisotaan.
- järjestelmä voi siksi tuntua koukeroiselta ja jopa asiakasvihamieliseltä
"Politiikkojen harjoittaman pelin politiikassa (vaalikauden mittaiset pikavoitot) unohtuvat niin sosiaaliturvan kokonaisuus kuin vähäväkisemien intressitkin - kuten perusturvaetuuksia saavien toimeentulotuki-riippuvuuden vähentäminen", toteaa Laatu.
Laatu arvostelee myös sosiaaliturvaorganisaatioita: "Kapulakieli, sektoroitunut palvelujärjestelmä ja pilkuntarkka virkamiesmentaliteetti ovat yhä voimissaan.
Lisäksi uudet johtamisopit ja tuottavuusohjelmat ohjaavat organisaatioita karsimaan omia hyvinvointivastuitaan.
Yhä suurempi osa niiden tehtävistä liittyy omien kustannusten kurissa pitämiseen ja kansantalouden kilpailuedellytysten turvaamiseen, ei ihmisten elämän helpottamiseen".
"Vaikeaselkoinen ja työläs järjestelmä myös lisää sosiaaliturvan alikäyttöä, kun ihmiset eivät osaa tai jaksa hakea heille kuuluvia etuuksia. Sen sijaan turvaa haetaan kolmannelta sektorilta, esimerkiksi leipäjonoista. Samalla yhteiskunta säästä julkisissa sosiaalimenoissa", toteaa Laatu.
Sosiaaliturvaa pitäisi yksinkertaistaa (tutkija Laadun mukaan)
- yksinkertaistamisen pitäisi olla kaikkea sosiaalilainsäädäntötyötä ja lain toimeenpanoa läpäisevä perusperiaate
- kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo
- toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi
- arviot yksilön vastuusta, markkinaratkaisuista jne. arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta
- ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan.
Oppositio esitti aiheellisen välikysymyksen huono-osaisuuden kasvamisesta, kansan kahtiajaosta ja syrjäytymisestä. Liekö syynä ollut se, että "mutkikas järjestelmä luo alati uusia hyviä pelipaikkoja vallankahvassa oleville sosiaaliturvan (monimutkaisuuden) kehittäjille", kun ministerit loistivat poissaolollaan.
Köyhyyden ja syrjäytyneisyyden kasvu ei kiinnostanut ministereitä. Välikysymykseen vastaamassa oli neljä ministeriä, jotka vähättelivät huono-osaisten hätää ja köyhien määrää. Pääministeri myöhästyi tilaisuudesta. Valtiovarainministeri piti isyyslomaa. Millä muilla lomilla muut ministerit lienevät olleetkaan?
"Politiikot tavoittelevat sosiaaliturvan saralla vaalikauden mittaisia pikavoittoja - pelin politiikassa unohtuvat niin sosiaaliturvan kokonaisuus kuin vähäväkisempien intressitkin". Niin näkyivät unohtuneen nykyhallituksen ministereiltä - jotka ovat luoneet 12 miljardin euron julkisen talouden kestävyysvajeen lyhyessä ajassa.
Kelan tutkijan näkemys tukee kirkon diakoniatyön johtajan käytönnön läheisiä arvioita.
Kelan tutkija Markku Laatu kirjoittaa (HS)
- Päättäjät tiedostavat, että hankalasti lähestyttävä sosiaaliturvajärjestelmä vaatii uhreja.
Heitä ovat ennen kaikkea asiakkaat, joiden asiointivalmiudet ja omien oikeuksien tuntemus ovat heikoimmat ja usein myös sosiaaliturvariippuvuus kaikkein suurin.
Espoon piispa Mikko Heikka on Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja.
Heikka kirjoitti HS:n vieraskynä-palstalla, että vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja. Diakoniatyöntekijöiden luokse tultiin ennen erityisesti taloudellisten ongelmien vuoksi, nyt myös terveydellisten ongelmien vuoksi.
Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet yhteiskunnan ulkopuolelle
Markku Laatu:
"Kelan tutkimusosastolla tehty postikysely etuuspäätöksen saaneille asiakkaille (2008) osoittaa, että etuusjärjestelmä ja etuuksien toimeenpanoprosessit ovat asiakkaista liian monimutkaisia.
- yli puolet vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan "kansalaisille kuuluvia etuuksia jätetään usein hakematta, koska etuuksien hakeminen on liian työlästä tai vaikeaa".
- yli puolet vastaajista oli myös sitä mieltä, että kelan etuuksien myöntämisperusteet ovat niin monimutkaisia, etä etuuden hakijan on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan".
Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paljon paranna, toteaa Laatu.
Laadun mukaan sosiaaliturvan yksinkertaistamisessa ei ole onnistuttu:
- syyperustainen sosiaaliturva räätälöidään ihmisen elämänkirjon riskien ja ongelmien varalle.
- tiukka tarveharkinta vie räätälöinnin yksilötasolle ja haastaa turvaa tarvitsevat uuvuttavaan paperisotaan.
- järjestelmä voi siksi tuntua koukeroiselta ja jopa asiakasvihamieliseltä
"Politiikkojen harjoittaman pelin politiikassa (vaalikauden mittaiset pikavoitot) unohtuvat niin sosiaaliturvan kokonaisuus kuin vähäväkisemien intressitkin - kuten perusturvaetuuksia saavien toimeentulotuki-riippuvuuden vähentäminen", toteaa Laatu.
Laatu arvostelee myös sosiaaliturvaorganisaatioita: "Kapulakieli, sektoroitunut palvelujärjestelmä ja pilkuntarkka virkamiesmentaliteetti ovat yhä voimissaan.
Lisäksi uudet johtamisopit ja tuottavuusohjelmat ohjaavat organisaatioita karsimaan omia hyvinvointivastuitaan.
Yhä suurempi osa niiden tehtävistä liittyy omien kustannusten kurissa pitämiseen ja kansantalouden kilpailuedellytysten turvaamiseen, ei ihmisten elämän helpottamiseen".
"Vaikeaselkoinen ja työläs järjestelmä myös lisää sosiaaliturvan alikäyttöä, kun ihmiset eivät osaa tai jaksa hakea heille kuuluvia etuuksia. Sen sijaan turvaa haetaan kolmannelta sektorilta, esimerkiksi leipäjonoista. Samalla yhteiskunta säästä julkisissa sosiaalimenoissa", toteaa Laatu.
Sosiaaliturvaa pitäisi yksinkertaistaa (tutkija Laadun mukaan)
- yksinkertaistamisen pitäisi olla kaikkea sosiaalilainsäädäntötyötä ja lain toimeenpanoa läpäisevä perusperiaate
- kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo
- toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi
- arviot yksilön vastuusta, markkinaratkaisuista jne. arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta
- ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan.
Oppositio esitti aiheellisen välikysymyksen huono-osaisuuden kasvamisesta, kansan kahtiajaosta ja syrjäytymisestä. Liekö syynä ollut se, että "mutkikas järjestelmä luo alati uusia hyviä pelipaikkoja vallankahvassa oleville sosiaaliturvan (monimutkaisuuden) kehittäjille", kun ministerit loistivat poissaolollaan.
Köyhyyden ja syrjäytyneisyyden kasvu ei kiinnostanut ministereitä. Välikysymykseen vastaamassa oli neljä ministeriä, jotka vähättelivät huono-osaisten hätää ja köyhien määrää. Pääministeri myöhästyi tilaisuudesta. Valtiovarainministeri piti isyyslomaa. Millä muilla lomilla muut ministerit lienevät olleetkaan?
"Politiikot tavoittelevat sosiaaliturvan saralla vaalikauden mittaisia pikavoittoja - pelin politiikassa unohtuvat niin sosiaaliturvan kokonaisuus kuin vähäväkisempien intressitkin". Niin näkyivät unohtuneen nykyhallituksen ministereiltä - jotka ovat luoneet 12 miljardin euron julkisen talouden kestävyysvajeen lyhyessä ajassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.