Kuntaministeri Haloooooo!

Kietäväisen mukaan kuntalainen maksaa saamastaan palvelusta oikeesti vaan 10 prosenttia. Onko siis jossain joku aarrearkku, mistä otetaan se puuttuva 90 prosenttia, jos se kerran ei tule kuntalaisten maksamista verovaroista ja ennen kaikkea mihin ne meidän maksamat verorahat sitten menee, jos niitä ei Kietäväisen mukaan käytetäkään kuin 10 prosenttia siihen, mihin on ilmoitettu eli hyvinvointipalveluihin.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kietäväisen mukaan kuntalainen maksaa saamastaan palvelusta oikeesti vaan 10 prosenttia. Onko siis jossain joku aarrearkku, mistä otetaan se puuttuva 90 prosenttia, jos se kerran ei tule kuntalaisten maksamista verovaroista ja ennen kaikkea mihin ne meidän maksamat verorahat sitten menee, jos niitä ei Kietäväisen mukaan käytetäkään kuin 10 prosenttia siihen, mihin on ilmoitettu eli hyvinvointipalveluihin.

Jos kerran laitetaan summa mitä palvelu on maksanut, täytyy kyetä laittamaan myös erittely mistä summa tarkalleen ottaen koostuu. Kunnallisella puolella ihmiset saavat kuukausipalkaa ei urakkapalkkaa eli röntgenhoitaja esim saa saman päiväpalkan otti hän päivässä kahdeksan kuvaa tai kaksikymmentä kuvaa. Eikä sähkökään nyt ihan satoja euroja maksa yhdeltä kuvauskerralta. Aloin miettiä näitä kustannuksia ja moni esimerkki kustannus oli sama kuin yksityisellä puolella, yksityissektori tuskin kuitenkaan hyväntekeväisyyttä tekee vaan voittoa. Onko kunnallisen terveyspalvelun määrä tehdä voittoa? Mielestäni tämä laskusysteemi on ihmisten syyllistämistä ja turhaa koska monet sairaudet kuten syöpä ovat ihmiselle jo tarpeeksi raskaita henkisesti muutenkin ilman laskussa komeilevaa summaa. Jos hintalappuja lätkitään täytyy sitten avoimesti kertoa esim kunnan edustuskuluista tai mitä ihmiset kunnanvirastossa päivän mittaan tekevät. Avoimuutta ei saa rajoittaa vain siihen kuinka paljon kuntalainen maksaa.

laskuerittely kiitos kirjoitti:

Jos kerran laitetaan summa mitä palvelu on maksanut, täytyy kyetä laittamaan myös erittely mistä summa tarkalleen ottaen koostuu. Kunnallisella puolella ihmiset saavat kuukausipalkaa ei urakkapalkkaa eli röntgenhoitaja esim saa saman päiväpalkan otti hän päivässä kahdeksan kuvaa tai kaksikymmentä kuvaa. Eikä sähkökään nyt ihan satoja euroja maksa yhdeltä kuvauskerralta. Aloin miettiä näitä kustannuksia ja moni esimerkki kustannus oli sama kuin yksityisellä puolella, yksityissektori tuskin kuitenkaan hyväntekeväisyyttä tekee vaan voittoa. Onko kunnallisen terveyspalvelun määrä tehdä voittoa? Mielestäni tämä laskusysteemi on ihmisten syyllistämistä ja turhaa koska monet sairaudet kuten syöpä ovat ihmiselle jo tarpeeksi raskaita henkisesti muutenkin ilman laskussa komeilevaa summaa. Jos hintalappuja lätkitään täytyy sitten avoimesti kertoa esim kunnan edustuskuluista tai mitä ihmiset kunnanvirastossa päivän mittaan tekevät. Avoimuutta ei saa rajoittaa vain siihen kuinka paljon kuntalainen maksaa.

SINULLAKIN OMA SOMU KYLÄSSÄ.

laskuerittely kiitos kirjoitti:

Jos kerran laitetaan summa mitä palvelu on maksanut, täytyy kyetä laittamaan myös erittely mistä summa tarkalleen ottaen koostuu. Kunnallisella puolella ihmiset saavat kuukausipalkaa ei urakkapalkkaa eli röntgenhoitaja esim saa saman päiväpalkan otti hän päivässä kahdeksan kuvaa tai kaksikymmentä kuvaa. Eikä sähkökään nyt ihan satoja euroja maksa yhdeltä kuvauskerralta. Aloin miettiä näitä kustannuksia ja moni esimerkki kustannus oli sama kuin yksityisellä puolella, yksityissektori tuskin kuitenkaan hyväntekeväisyyttä tekee vaan voittoa. Onko kunnallisen terveyspalvelun määrä tehdä voittoa? Mielestäni tämä laskusysteemi on ihmisten syyllistämistä ja turhaa koska monet sairaudet kuten syöpä ovat ihmiselle jo tarpeeksi raskaita henkisesti muutenkin ilman laskussa komeilevaa summaa. Jos hintalappuja lätkitään täytyy sitten avoimesti kertoa esim kunnan edustuskuluista tai mitä ihmiset kunnanvirastossa päivän mittaan tekevät. Avoimuutta ei saa rajoittaa vain siihen kuinka paljon kuntalainen maksaa.

Kietäväisen kuuluu kirjoittaa laskuun myös paljonko kyseinen potilas on maksanut veroja ja paljonko piikissä vielä on jäljellä ja sitten ystävällisesti palauttaa potilaalle ne verovarat jotka kuntalainen oli maksanut överiä. Laskemista siis riittää, mutta kuten sanottu, onhan meillä virkamiehiä kunnissa, joilla ei näköjään muuta työtä ole kuin ideoida, esimerkkinä Kietäväisen pulju.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kietäväisen kuuluu kirjoittaa laskuun myös paljonko kyseinen potilas on maksanut veroja ja paljonko piikissä vielä on jäljellä ja sitten ystävällisesti palauttaa potilaalle ne verovarat jotka kuntalainen oli maksanut överiä. Laskemista siis riittää, mutta kuten sanottu, onhan meillä virkamiehiä kunnissa, joilla ei näköjään muuta työtä ole kuin ideoida, esimerkkinä Kietäväisen pulju.

Joku ehdotti, että pannaan kunnantyöntekijän palkkakin esille. Hyvä idea! Sairaanhoitajan palkka lienee lähellä 1400 euroa kuukaudessa, sosiaalivirkailijan liki saman verran, lastentarhanopettajan samoin eikä kaavapiirtäjän palkkakaan paljon isompi liene. Siinä sitä on ihmettelemistä yksityissektorin ja vaikka ahtaajien ja paperiteollisuuden työntekijöille, joiden palkka lienee jonniinverran isompi! Julkisen sektorin johtajien palkkoja ei kannata edes vertailla yksityispuolen yritysjohdon optionäärien liki verottmiin käsittämättömiin palkkioihin...

Mistä kaikista julkisista palveluista sitten kaikenkaikkiaan kannattaisi ilmoittaa todellinen kustannus: keikkalääkärien palkkioista contra terveyskeskuslääkäri, ulkoistetun hoidon hinnasta vanhustenhuollossa, teatteri- tai oopperalipun hinnasta, infran osuus tontin hinnasta, kaavoituskustannusten osuus tontin ansiottomasta arvonnoususta jne jne?

Entä syntyykö esimerkiksi ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta laskettuun kokonaiskuluun mahdollinen säästö myöhemmissä sairaanhoitokuluissa? Entä päivähoitomaksun vaihtoehtona jommankumman vanhemman poissaolo työelämän piiristä ja tämän aiheuttama mahdollinen työurien lyheneminen? Entä laskettaisiinko haja-asutusalueiden tontinhintaan myös kunnalle aiheutuvat lisämenot mm. koululaistakseista ja infran rakentamisesta?

syntyy: kirjoitti:

Joku ehdotti, että pannaan kunnantyöntekijän palkkakin esille. Hyvä idea! Sairaanhoitajan palkka lienee lähellä 1400 euroa kuukaudessa, sosiaalivirkailijan liki saman verran, lastentarhanopettajan samoin eikä kaavapiirtäjän palkkakaan paljon isompi liene. Siinä sitä on ihmettelemistä yksityissektorin ja vaikka ahtaajien ja paperiteollisuuden työntekijöille, joiden palkka lienee jonniinverran isompi! Julkisen sektorin johtajien palkkoja ei kannata edes vertailla yksityispuolen yritysjohdon optionäärien liki verottmiin käsittämättömiin palkkioihin...

Mistä kaikista julkisista palveluista sitten kaikenkaikkiaan kannattaisi ilmoittaa todellinen kustannus: keikkalääkärien palkkioista contra terveyskeskuslääkäri, ulkoistetun hoidon hinnasta vanhustenhuollossa, teatteri- tai oopperalipun hinnasta, infran osuus tontin hinnasta, kaavoituskustannusten osuus tontin ansiottomasta arvonnoususta jne jne?

Entä syntyykö esimerkiksi ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta laskettuun kokonaiskuluun mahdollinen säästö myöhemmissä sairaanhoitokuluissa? Entä päivähoitomaksun vaihtoehtona jommankumman vanhemman poissaolo työelämän piiristä ja tämän aiheuttama mahdollinen työurien lyheneminen? Entä laskettaisiinko haja-asutusalueiden tontinhintaan myös kunnalle aiheutuvat lisämenot mm. koululaistakseista ja infran rakentamisesta?

Niin ja olisi ihan mukavaa päästä vertaamaan noista laskuerittelyistä kuinka paljon eri palvelujen yksityistäminen tuo säästöä, vai tuoko se säästöä? Onko lasku suurempi vai pienempi kuntien kesken joista toinen tuottaa palvelun kunnallisesti ja toinen on yksityistänyt sen. Kuinka paljon eri palvelut maksavat eri kunnissa. Kuinka paljon jonkun asian hoitaminen jälkijunassa esim nuorten psykiatrinen hoito maksoi verrattuna siihen jos kunnon hoitoa olisi heti ollut saatavilla/ järjestetty. Kuinka paljon enemmän maksaa se että lääkäri joutuu lähettämään potilaan keskussairaalaan kolme kertaa, ennenkuin häntä aletaan kunnolla tutkia verrattuna siihen että potilas asioineen otetaan heti todesta. Kaikkia kustannuksia kun ei pystytä kuitenkaan erittelemään, en ymmärrä oikein tuon laskun tarkoitusta.

myöskin olla kirjoitti:

Niin ja olisi ihan mukavaa päästä vertaamaan noista laskuerittelyistä kuinka paljon eri palvelujen yksityistäminen tuo säästöä, vai tuoko se säästöä? Onko lasku suurempi vai pienempi kuntien kesken joista toinen tuottaa palvelun kunnallisesti ja toinen on yksityistänyt sen. Kuinka paljon eri palvelut maksavat eri kunnissa. Kuinka paljon jonkun asian hoitaminen jälkijunassa esim nuorten psykiatrinen hoito maksoi verrattuna siihen jos kunnon hoitoa olisi heti ollut saatavilla/ järjestetty. Kuinka paljon enemmän maksaa se että lääkäri joutuu lähettämään potilaan keskussairaalaan kolme kertaa, ennenkuin häntä aletaan kunnolla tutkia verrattuna siihen että potilas asioineen otetaan heti todesta. Kaikkia kustannuksia kun ei pystytä kuitenkaan erittelemään, en ymmärrä oikein tuon laskun tarkoitusta.

Jokainen hallintovirkamies vois tehdä kuntalaisille internettiin erittelyn viikoittain, mitä kaikkee hän on viikon aikana suunnitellut hallinnoidakseen kuntalaisia ja miten se suunnitelma on toteutettu ja paljonko hän on kyninyt siihen ajatustyöhönsä meidän kuntalaisten maksamia verovaroja palkkana ja muina luontaisetuinaan. Näin pääsisimme tuosta tyhjäkäynnistä kuntahallinnossa, jonka Kietäväinen tuli paljastaneeksi. Nyt haluan tietää paljonko Kietäväiseltä meni työtunteja tuonkin ideansa parissa, joka ideahan ei ole toteuttamiskelpoinen lainkaan. Kaunko Kietäväinen asiaa pohti työpöytänsä ääressä ja kenties pisti jopa jokusen rivin paperille ja keräsi palaverin pystyyn muitakin kallispalkkaisia pellejä ehdotustaan kuulemaan ja käsittelemään. Kauanko työaikaa asian tiimoilta käytettiin kuntaliitossa ja paljonko paloi veronmaksajien rahoja palkkoina siihen näpertelyyn.