kapealla talvirenkaalla pärjää

Isäukko aikanaan opetti, että talvirenkaat pitää olla kapeat ja niissä on oltava paljon nastoja. Ensimmäisissä autoissani olikin sitten 155-165 levyiset nastarenkaat ja uskoin, että ovat hyvät vaikka jäinkin välillä kiinni enkä päässyt hiekottamattomia mäkiä ylös (niitä on jossain päin maaseutua edelleen...). Sain ukolta moitteet kun hommasin 175/70 -nastarenkaat että ojaan mennään ja kiinni jäädään. Eipä menty ja pahoista paikoista etuvetoisella selvittiin. Hinailin autolla sukulaismiehen autoa pakkasilla käyntiin ja rengas piti. Nyt 27 auton ratissa vietetyn talven jälkeen on alla 215/65-16 kitkarenkaat eikä mitään ongelmaa edetä syvässäkään hangessa tai jäisissä mäissä. Ei ole kertaakaan "oltu kuin laakereilla" edes jauhautuneessa lumessa. Auto on vakaa ajaa ja pitoa riittää.

crv4ever kirjoitti:

Isäukko aikanaan opetti, että talvirenkaat pitää olla kapeat ja niissä on oltava paljon nastoja. Ensimmäisissä autoissani olikin sitten 155-165 levyiset nastarenkaat ja uskoin, että ovat hyvät vaikka jäinkin välillä kiinni enkä päässyt hiekottamattomia mäkiä ylös (niitä on jossain päin maaseutua edelleen...). Sain ukolta moitteet kun hommasin 175/70 -nastarenkaat että ojaan mennään ja kiinni jäädään. Eipä menty ja pahoista paikoista etuvetoisella selvittiin. Hinailin autolla sukulaismiehen autoa pakkasilla käyntiin ja rengas piti. Nyt 27 auton ratissa vietetyn talven jälkeen on alla 215/65-16 kitkarenkaat eikä mitään ongelmaa edetä syvässäkään hangessa tai jäisissä mäissä. Ei ole kertaakaan "oltu kuin laakereilla" edes jauhautuneessa lumessa. Auto on vakaa ajaa ja pitoa riittää.

Lue lisää

Onhan leveämmässä renkaassa enemmän kitkapintaa alla olevaa alustaa vasten. Nämä kapeiden kiekkojen puolustelijat eivät tiedä tuon taivaallista teoriasta miten pito renkaassa muodostuu. Isän, isoisän tai peräti isoisoisän on joskus jotain kuultu aiheesta kertovan ja sitä lauotaan sitten täytenä totuutena.

Miettikääpä muuten miksi esimerkiksi tractor pullingissa vetävät kiekot on mahdollisimman leveät. Ihanko vaan näyttävyyden vuoksi?

on totuus kirjoitti:

Onhan leveämmässä renkaassa enemmän kitkapintaa alla olevaa alustaa vasten. Nämä kapeiden kiekkojen puolustelijat eivät tiedä tuon taivaallista teoriasta miten pito renkaassa muodostuu. Isän, isoisän tai peräti isoisoisän on joskus jotain kuultu aiheesta kertovan ja sitä lauotaan sitten täytenä totuutena.

Miettikääpä muuten miksi esimerkiksi tractor pullingissa vetävät kiekot on mahdollisimman leveät. Ihanko vaan näyttävyyden vuoksi?

Lue lisää

Jos nyt pitäydyttäisiin vaikka näissä lumiolosuhteissa ja auton renkaissa. Ensinnäkin, ideaalitilanteessa renkaan leveys ei vaikuta renkaan pitoon, tai siis kitkavoimaan. Kitkavoima on kappaletta pintaan puristavan voiman ja kitkakertoimen tulo, eikä kumpikaan riipu renkaan leveydestä.

Käytännössä tilanne on vähän erilainen. Pehmeässä lumessa kapea rengas syrjäyttää lunta paremmin kuin leveä ja renkaan alle syntyy suurempi pintapaine. Kapea rengas painuu lumikerroksen läpi ja tiivistää alleen jäävän lumen pitäväksi pinnaksi. Leveä rengas taas kantaa lumella paremmin. Rengas ei uppoa lumessa yhtä syvälle kuin kapeampi, sen alle jää enemmän lunta, paine ei kasva yhtä suureksi eikä lumi tiivisty yhtä tiiviiksi. Tästä sitten saattaa seurata se, että renkaan alla oleva pehmeä lumi ei pysty tarjoamaan auton liikuttamiseen tarvittavaa vastavoimaa, vaan renkaat alkavat sutia ja auto lähtee liikkeelle vasta, kun vetävät pyörät ovat kaivautuneet lumen läpi kiinni pitävään alustaan. Kyseessä on hyvin pitkälti sama ilmiö kuin kesällä märällä tiellä, jolloin leveä rengas nousee vesiliirtoon kapeaa helpommin.

Toki tässä on toinenkin pointti. Paksummassa ja tiiviimmässä lumessa kapeilla renkailla varustettu auto saattaa upota niin syvälle lumeen, että auto jää pohjansa varaan lumipatjan päälle, eivätkä renkaat tavoita pitävää pintaa. Samassa paikassa selvästi leveämmät renkaat, tai siis renkaiden alle jäävä lumi, kantaa auton painon paremmin, eikä auto uppoa yhtä syvälle. Auto ei jää pohjastaan lumeen kiinni, ja sen liikkuttamiseen riittää pienempi voima. Jos renkaiden alla oleva lumi pystyy tarjoamaan riittävän vastavoiman, ei auto ala sutia vaan etenee siististi lumen päällä kulkien.

Eli lyhyesti, kapea rengas kaivautuu paremmin lumen läpi kiinni pitävään alustaa, leveä taas kulkee helpommin lumen päällä. Se kumpi on parempi riippuu ihan tilanteesta. Esimerkiksi tiellä ajettavissa talviralleissa autoissa käytetään hyvin kapeita renkaita, kun taas Islannin jäätikkömaastureissa renkaiden leveys saatta olla melkein 20 tuumaa.

on? kirjoitti:

Jos nyt pitäydyttäisiin vaikka näissä lumiolosuhteissa ja auton renkaissa. Ensinnäkin, ideaalitilanteessa renkaan leveys ei vaikuta renkaan pitoon, tai siis kitkavoimaan. Kitkavoima on kappaletta pintaan puristavan voiman ja kitkakertoimen tulo, eikä kumpikaan riipu renkaan leveydestä.

Käytännössä tilanne on vähän erilainen. Pehmeässä lumessa kapea rengas syrjäyttää lunta paremmin kuin leveä ja renkaan alle syntyy suurempi pintapaine. Kapea rengas painuu lumikerroksen läpi ja tiivistää alleen jäävän lumen pitäväksi pinnaksi. Leveä rengas taas kantaa lumella paremmin. Rengas ei uppoa lumessa yhtä syvälle kuin kapeampi, sen alle jää enemmän lunta, paine ei kasva yhtä suureksi eikä lumi tiivisty yhtä tiiviiksi. Tästä sitten saattaa seurata se, että renkaan alla oleva pehmeä lumi ei pysty tarjoamaan auton liikuttamiseen tarvittavaa vastavoimaa, vaan renkaat alkavat sutia ja auto lähtee liikkeelle vasta, kun vetävät pyörät ovat kaivautuneet lumen läpi kiinni pitävään alustaan. Kyseessä on hyvin pitkälti sama ilmiö kuin kesällä märällä tiellä, jolloin leveä rengas nousee vesiliirtoon kapeaa helpommin.

Toki tässä on toinenkin pointti. Paksummassa ja tiiviimmässä lumessa kapeilla renkailla varustettu auto saattaa upota niin syvälle lumeen, että auto jää pohjansa varaan lumipatjan päälle, eivätkä renkaat tavoita pitävää pintaa. Samassa paikassa selvästi leveämmät renkaat, tai siis renkaiden alle jäävä lumi, kantaa auton painon paremmin, eikä auto uppoa yhtä syvälle. Auto ei jää pohjastaan lumeen kiinni, ja sen liikkuttamiseen riittää pienempi voima. Jos renkaiden alla oleva lumi pystyy tarjoamaan riittävän vastavoiman, ei auto ala sutia vaan etenee siististi lumen päällä kulkien.

Eli lyhyesti, kapea rengas kaivautuu paremmin lumen läpi kiinni pitävään alustaa, leveä taas kulkee helpommin lumen päällä. Se kumpi on parempi riippuu ihan tilanteesta. Esimerkiksi tiellä ajettavissa talviralleissa autoissa käytetään hyvin kapeita renkaita, kun taas Islannin jäätikkömaastureissa renkaiden leveys saatta olla melkein 20 tuumaa.

Lue lisää

kitkavoima = µN missä µ on kitkakerroin ja N =9,81*massa. Maata vasten puristava voima on kitkavoima/pinta-ala. Eli pitoa parantaa kapea rengas tai suuri auton massa. Leveä rengas huonontaa pitoa.

Kaikki autot jotka olen nähnyt juuttuneen lumeen on ollu uudehkoja missä leveät renkaat tai sitten vanhempia leveillä erikoisvanteilla. Hämmästyin kun eräs uusi auto jäi kiinni 15cm lumeen tasaisella pihalla, itse pääsen siitä helposti 165 renkailla mutta tuossa autossa oli vähintään 195 leveiset.

6246 kirjoitti:

kitkavoima = µN missä µ on kitkakerroin ja N =9,81*massa. Maata vasten puristava voima on kitkavoima/pinta-ala. Eli pitoa parantaa kapea rengas tai suuri auton massa. Leveä rengas huonontaa pitoa.

Kaikki autot jotka olen nähnyt juuttuneen lumeen on ollu uudehkoja missä leveät renkaat tai sitten vanhempia leveillä erikoisvanteilla. Hämmästyin kun eräs uusi auto jäi kiinni 15cm lumeen tasaisella pihalla, itse pääsen siitä helposti 165 renkailla mutta tuossa autossa oli vähintään 195 leveiset.

Lue lisää

Kylläpä on pojilla nyt homma todella pahasti hakusessa. Teidän teorian mukaan henkilöautossa pitävin rengas olisi kilpapolkupyörissä käytettävä olemattoman kapea rengas. Miksi muuten kilpapolkypyörissä on mahdollisimman kapea rengas? Ei varmaan tavoitella mahdollisimman suurta kitkaa eli pitoa. Miettikääpä sitä spedet ennen kuin lähdette arpomaan seuraavaa viestiänne.

6246 kirjoitti:

kitkavoima = µN missä µ on kitkakerroin ja N =9,81*massa. Maata vasten puristava voima on kitkavoima/pinta-ala. Eli pitoa parantaa kapea rengas tai suuri auton massa. Leveä rengas huonontaa pitoa.

Kaikki autot jotka olen nähnyt juuttuneen lumeen on ollu uudehkoja missä leveät renkaat tai sitten vanhempia leveillä erikoisvanteilla. Hämmästyin kun eräs uusi auto jäi kiinni 15cm lumeen tasaisella pihalla, itse pääsen siitä helposti 165 renkailla mutta tuossa autossa oli vähintään 195 leveiset.

Lue lisää

Taasen kotifyysikot luo uusia suuria totuuksia yhden pihamaalla näkemänsä tapauksen perusteella. Varmaan ei kiinnijäämiseen vaikuta mitään kuljettajan toiminta tilanteessa tai renkaiden kuluneisuus. Leveyshän on ainoa tekijä, jolla on merkitystä. Siispä teoreeman mukaan ostan loppuun ajetut mutta kapeat renkaat, vaikka ihan Silestonet, ja etenen ongelmitta läpi lumen, jään ja hyytävän tuiskun.

Ja tietty lisäksi tarvitsen vanhan auton, koska uudet autot ja leveät renkaat ovat ne ongelman ydin. Vanha auto ja kapeat Silestonet - ja liikenneturvallisuuskin paranee!

6+4 kirjoitti:

Taasen kotifyysikot luo uusia suuria totuuksia yhden pihamaalla näkemänsä tapauksen perusteella. Varmaan ei kiinnijäämiseen vaikuta mitään kuljettajan toiminta tilanteessa tai renkaiden kuluneisuus. Leveyshän on ainoa tekijä, jolla on merkitystä. Siispä teoreeman mukaan ostan loppuun ajetut mutta kapeat renkaat, vaikka ihan Silestonet, ja etenen ongelmitta läpi lumen, jään ja hyytävän tuiskun.

Ja tietty lisäksi tarvitsen vanhan auton, koska uudet autot ja leveät renkaat ovat ne ongelman ydin. Vanha auto ja kapeat Silestonet - ja liikenneturvallisuuskin paranee!

Lue lisää

jos sull olis itelläkin ajokokemusta niin varmaan tietäisit kuinka paljon paremmin kapealla renkaalla pääsee lumihangessa ja jäisessä ylämäessä

4614617 kirjoitti:

jos sull olis itelläkin ajokokemusta niin varmaan tietäisit kuinka paljon paremmin kapealla renkaalla pääsee lumihangessa ja jäisessä ylämäessä

Ja edelleenkään ei ole merkitystä auton painolla, kuskin ajotaidolla ja renkaan kunnolla? Kapea Silestone alle vaan ja menoksi...

Ei ole kokemusta kuin muutamalta vuosikymmeneltä ja renkaista välillä 145-225 ja monelta erilaiselta talvelta eri puolella Suomenmaata. Ensimmäisissä autoissa ei ollut ABS:ä eikä ajonvakautuksia ja ylös päästiin melkein joka paikasta. Ainoa kerta, kun ei päästy, oli peilijäällä ja 155 levyseillä nastarenkaalla.

Ralliahan kaikki ajaakin ja sitten penkat pölisee. Ehkä rallikuskeilla on ajotaitoakin hieman enemmän kuin vakiokansalaisella. Vaikka jokuhan tämänkin kohta kiistää - kaikki perustuu renkaan leveyteen :)

Sattuu oleen 10 cm maavara ja pohjassa ohut muovilevy jotakin "suojaamassa". Tuiskun jälkeen ei pääse mihinkään. En osannut kiinnittää asiaan huomiota vaihtaessani Toyota Corolla Verson (farmasri) pois. Kaduttaa. Oli sentään 150 mm maavara.

Anonyymi kirjoitti:

Sattuu oleen 10 cm maavara ja pohjassa ohut muovilevy jotakin "suojaamassa". Tuiskun jälkeen ei pääse mihinkään. En osannut kiinnittää asiaan huomiota vaihtaessani Toyota Corolla Verson (farmasri) pois. Kaduttaa. Oli sentään 150 mm maavara.

Lue lisää

Ja tuon aivopierun halusit tuoda julki vuoden 2010 ketjuun, olet nero.

Vaikka onkin ikuisuuden vanha ketju, mutta rallirenkaan pito tulee niistä nastoista.