Aamulehden keskustelu
pakkoruotsinet
5156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Keskustelkaa aktiivisesti kaikilla foorumeilla. Vaalit lähestyy.
Sen koko keskusteluosasto on vain näön vuoksi ja jossain taustalla, joten harva sinne edes löytää. Taitaa olla jonkinlainen resursssipula.
Lehtihän julkaisi Ruotsin jonkun naispoliitikon ruotsinkielisen pitkän artikkelin ( sekä ruotsiksi että suomeksi), jossa moralisoitiin ja vaadittiin suomalaisia taas tottelemaan ruotsalaista herrakansaa.
Blogiosastolla sallitaan kuitenkin kielikeskustelu.
Suomen sananvapaus on koetuksella. On kamalaa seurata kuinka sitä niin paljon rajoitetaan. Nyt vasta ymmärrän kuinka suljettu ja kontrolloiu maa Suomi on. Se toimii täysin ruotsalaisten ehdoilla. Ministeeriöistä eduskuntaan. Surkeeta porukkaa, jota saa hävetä.
suomalaisten nuhtelukirjoitus on julkaistu muka ja mistä sen voisi lukea? Jos Ruotsi on oikeasti puuttunut
kielipolitiikkaan niin silloin on jo tosi kyseessä ja suomalaisten hermot koetuksella.
Olen Aamulehden tilaaja ja aika usein keskustelua pakkoruotsista käydään myös lehden sivuilla, ei pelkästään netissä.
Tässä loppukatkelma ruotsalaisen poliitikon kirjoituksesta Aamulehdessä 20.03.2009. Se on myös Enestamin allekirjoittama. (Ollaan ilmeisesti sitä mieltä että Karinin ja Enestamin kieli on linqua franca.)
”...Betoningen måste vara att lära sig tala, inte i första hand att skriva korrekt. Undervisningen måste göras lustbetonad; det måste vara roligt att lära sig språket. Och, kanske viktigast av allt, undervisningen måste inledas mycket tidigare än vad den görs idag. I Finland borde man inrätta "språkduschar" redan i daghemmen, där man lyssnar till kända sagor och sjunger bekanta sånger på det andra inhemska. Detta skulle ha en positiv attitydeffekt, som skulle materialiseras om den egentliga undervisningen kunde inledas redan i lågstadiets första eller andra klass. Nu inleds undervisning då eleverna är minst motiverade och resultatet blir därefter.
All forskning om språkinlärning visar med tydlighet att ju fler språk man lär sig desto lättare är det att lära sig ytterliga språk. Det betyder också att kunskaper i svenska för finnar gör det lättare att lära andra språk som till exempel engelska och tyska.
Bättre kunskaper i ett av de tre skandinaviska språken garanterar ett fortsatt väl fungerande nordiskt samarbete, ett samarbete som möjliggör att vi kan dela erfarenheter och kultur med varandra. Detta har betydelse också för Nordens internationella konkurrenskraft aktualiserad av den pågående finanskrisen.
Svenskan är i praktiken ett Nordens ''lingua franca''.
Jan-Erik Enestam
Direktör, Nordiska rådet
Karin Arvidsson
Kommunikationschef, Nordiska rådet ….........................
Nordiska rådet on vieraillut myös opetusministeriössä ja vaatinut ministeriöltä nopeampaa ja tehokkaampaa suomalaisten lasten skandinaavistamista, ruotsalaistamista skandinaavisten naapureiden haluamalla tavalla.
Suomalaisten mielipiteillä ei ministeriössä ole suurtakaan painoarvoa. Wallinhan se varsinainen opetusministerikin on. Henna on vain muodollinen kulissi ja tekee täsmälleen mitä Wallin-RKP-Pohjoismaiden neuvosto käskee.
Mikä ihmeellinen länsimainen demokratia Suomi onkaan! Oikein fantastinen.