Paranemisen prosessi
vertaistuki
20552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ei herätellyt yhtään mitään, mutta vahvistaa sen, minkä tuolla toisaalla juuri kirjoitin. Itsestä lähtee muutos. Oma epätäydellisyys on hyväksyttävä, eikä sitä voi kiertää millään verukkeella, jos aikoo "parantua".
Mutta ilmeisesti "narsistien uhrit" eivät haluakaan parantua....
Huomaatko että nyt juuri itse jatkat tuota syyttelyä mistä toisia syytät?
Minäpä en ole syyttämässä muita omista virheistäni. Olen aina ollut riittävän "suuri" myöntääkseni virheeni, kun niitä olen tehnyt ja tarpeeksi älykäs ottaakseni niistä opikseni. Vahvuutta on kysynyt tehtyjen virheiden korjaaminen, mutta siltäkään en ole välttynyt.
Siksi olen henkisesti vahva. Jos se on sulle ongelma, ei voi mitään....
Onneksi olkoon! Kumpa kaikki olisivat yhtä viisaita, minä en ole..
Vertaistuki on tärkeää. Vertaistuki on varmaankin pelastanut jopa monen ihmisen hengen. Vertaistuesta saa voimaa. Vertaistuen avulla nimenomaan oppii ymmärtämään niinkin monimutkaista ilmiötä kuin narsismi, ja onhan tunnettua, että sellaisen ihmisen, joka ei ole elänyt lähellä narsistia, on mahdoton ymmärtää, mistä siinä on lopulta kysymys. Mielestäni hyvä vertaistuki ei ole automaattista hymistelyä uhrille tyyliin "sinä olet virheetön, ihana ihminen, narsisti on paha (kuka meistä on virheetön? ja mistä täysin tuntemattomasti ihmisestä voi tietää kuinka "virheetön" hän on), se on minusta jopa hieman ärsyttävää. Mutta narsistin "pahoista teoista" saa puhua vapaasti, koska totuus on, että ainakin oikein paha narsisti kohtelee läheisiään tosi törkeästi (minusta sellainen, joka pystyy kohtelemaan läheisiään "tavallisen" hyvin, ei ole narsisti vaan saattaa omata narsistisia piirteitä, nimenomaan empatian puute on minusta oleellinen narsistin merkki). Hyvässä vertaistuessa toinen uhri kohtelee toista uhria kuitenkin kannustavasti, rakkaudellisesti, arvostaen mutta hymistelyn sijaan ("sinä itse olet maailman ihanin ihminen") on antoisampaa pohtia niitä heikkoja kohtia itsessä ja toisissa, jotka kenties ovat johtaneet narsistin uhriksi joutumiseen/jäämiseen. Myöskin on valaisevaa pohtia narsistien toimintakaavoja alistamisessa ja manipuloimisessa, se on hyvin valaisevaa.
Minusta on myös tärkeää, että ihmiset oppisivat ymmärtämään narsistin ja itsekeskeisen ihmisen eron. Nimeomaan tuon tunneälyn puuttumisen. Nyt jaksetaan puhua ja jauhaa sitä, miten kaikissa ihmisissä on vikoja ja pahuutta, mutta ei ollenkaan pyritä ymmärtämään sitä, että kyse ei ole samasta aisasta. Tunneälyn omaava ihminen kykenee myötäelämään ja tuntemaan empatiaa tarvittaessa, kun taas narsistille on yksi hailee miltä toisesta tuntuu. Luonnehäiriöiset ovat kuin raakoja hedelmiä, sisältä kovia ja pahoja.
Nyt vasta huomasin, että aloittajan tarkoitus oli puhua paranemisen prosessista eikä vertaistuesta, vertaistuki on hänen nimimerkkinsä.
Näyttää siltä, että paranemisen prosessi kestää paljon kauemmin ja kivuliaampi erotessa narsistista kuin jos eroaa ei-narsistista. Molemmat olen itse kokenut.
Kun eroaa narsistista, on yleensä ollut melkein koko suhteen ajan niin henkisesti rikki ja narsisti on onnistunut usein siinä, että on saanut uhrin oman minuuden jotenkin katoamaan ja itsensä uudelleenrakentaminen kestää siten kauemmin.
Myös sillä on mielestäni ratkaiseva merkitys, että niin kuin suhteen aikana niin myös suhteen jälkeen asioita ei voi narsistin kanssa puhua auki, analysoida mikä meni vikaan, mikä johti mihinkin, koska narsistihan ei yleensä näe mitään eron syytä itsessään. Ja useimmiten näissä tilanteissa narsistin kanssa ei voi myöskään puhua siitä, että kenties hän on narsisti ja sitä kautta selvitellä asiaa, koska narsistin suhtautuminenhan tunnetusti usein on että "ite oot" ja lienee hyvin tavallista, että jos epäilee jotain olevan pielessä narsistin tunne-elämässä niin siitä alkaa narsistin taholta massiivinen uhrin mustamaalaaminen tuttavapiirille siitä "kuinka se uhri on itse hullu", keksitään mitä uskomattomampia, perättömiä, tarinoita.
Narsistin kanssa ei voi rehellisesti pohtia, mikä suhteessa meni pieleen, mitä MINÄ tein "väärin" ja mitä SINÄ teit "väärin".
Lukemattomat asiat jäävät käsittämättömäksi mysteeriksi uhrin mieleen pitkäksi aikaa juuri tästä syystä ja sitä on nimenomaan hyvä avata pikkuhiljaa toisten uhrien kanssa.
Paranemisprosessi kai usein alkaa siitä, että uhri on vetänyt itsensä narsistin kanssa niin "piippuun" että on jo kyse melkein elämästä ja kuolemasta ja sen verran on vielä omaa elämänhalua jäljellä kaikesta ahdistuksesta huolimatta, että ensin tulee ajatus, että tästä kaikesta on päästävä pois.
Paranemisprosessin alkuvaiheessa luulen, että uhri kuitenkin enimmäkseen vielä syyttelee itseään, miettii, että mitä voisi vielä yrittää itse, että suhde toimisi. Ja narsisti itse on tässä hyvänä "apuna", koska heidän tapanaan on syyllistää kaikesta uhriaan, vedota uhriinsa mitä dramaattisemmilla tavoilla, sanoa muuttuneensa, uhkailla, käyttää kaikkia mahdollisia keinoja.
Tästä syystä uhri useimmiten vielä palaa lukemattomat kerrat narsistin luokse. Yleensä hetken aikaa narsisti näyttelee "muuttunutta" mutta ei pysty siihen kovinkaan pitkää aikaa. Yleensä siitä sitten alkaakin jonkin ajan kuluttua vielä kamalammat ajat, narsisti alkaa kostaa sen että hänet yritetään hylätä ja koventaa alistamistaan ja manipuloimistaan.
Lopulta uhri saa rimpuiltua itsensä irti suhteesta (toivottavasti) ja on yleensä ihan loppu siinä vaiheessa. Omat tunteet ovat ihan sekaisin. Valtava syyllisyys erosta voi painaa, onhan narsisti "opettanut" että uhri on hänen omaisuuttaan, minkä yleensä ilmaisee niin että "meidät on luotu toisillemme", "etkö ymmärrä että me kuulutaan yhteen ikuisesti" ja saa hetkittäin tällä uhrinsa pään sekaisin, pohtimaan asiaa, että onko näin mutta itsesuojeluvaisto voittaa (toivottavasti) ja järki alkaa pelata, tajuaa että ihminen joka on vuosia tai vuosikymmeniä kohdellut toista raa'asti ja tunteettomasti, ei voi muuttua (ainakaan kuin ääritapauksissa ja äärettömän pitkän terapian jälkeen, ei tuosta vain naks tilanteen niin vaatiessa).
Tässä vaiheessa uhrin on pakko alkaa ajatella suhdetta JÄRJELLÄ, hän alkaa tietää, että tunteet vievät takaisin helvettiin.
Ehkä esim. vihan tunteen tunteminenkin on vaikeaa uhrille heti eron jälkeen (siitä tulee niin syyllinen olo, siihenhän narsisti on niin hyvin opettanut ja ehkä uhreille on muutenkin usein tyypillistä tuntea syyllisyyttä asioista, mitkä eivät ole hänen syytään).
Vihakin kuuluu normaalina tunteena ihmisen tunneskaalaan, kun on joutunut rankasti väärinkohdelluksi. Vihan tunteminen on tervehdyttävä tunne. Parhaassa tapauksessa viha kestää aikansa, ja kun se on läpikäyty, vihasta vapautuu. Vihaan ei pitäisi jäädä vellomaan loputtomasti, koska se tekee oman elämän hankalaksi ja ihmisestä tulee katkera.
Ollessaan pois narsistin vaikutuspiiristä ja kun alkaa pitää omaa hyvinvointiaan tärkeänä, tekee asioita, mitkä eivätl liity mitenkään narsistiin, saa vertaistukea, hankkii tietoa narsismista, tiedostaa omat puutteensa ja heikot kohtansa, senkin mikä on saanut jäämään suhteeseen missä toinen ei anna mitään arvoa jne, uhri alkaa voimaantua pikkuhiljaa ja maailma saa taas uudelleen värit ja elämä tuntuu taas elämisen arvoiselta, alkaa arvostaa itseään ja toivottavasti on oppinut sen, ettei enää koskaan alistu olemaan kenenkään kynnysmattona ja sylkykuppina.
Että näin minun mielestäni :)
Nyt vasta huomasin tuon linkin.
Viisasta tekstiä mielestäni.
Juuri tuota tarkoitin tuossa edellä omien "puutteiden" ja "heikkojen" kohtien tunnistamisella, mikä on toipumisessa mielestäni äärettömän tärkeätä.
Tuossa muistaakseni mainittiin yhtenä Melody Beattien nimi, mielestäni hyvää luettavaa narsistien uhreille on hänen kirjansa "Irti läheisriippuvaisuudesta". Minusta tuntuu, että narsisti pystyy tekemään uhristaan läheisriippuvaisen vaikka ei ennen sitä olisi ollutkaan, ainakaan läheisriippuvaisuus ei ehkä ole ollut niinkään "näkyvää".
Vahingollista käyttäytymistä on mielestäni ehdottomasti jatkaminen narsistin vaikutuspiirissä, sellaisen joka murskaa ja pyrkii tuhoamaan uhrinsa.
Kyllä se vertaistuki on aivan sivuseikka jo 15 vuottakin on katsonut oman äitinsä kärsimystä. Mitään ei tapahdu. Eroja on ollut niin monta ettei niitä edes enää muista ja aina palataan yhteen. henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä. Ulkopuolisten ihmisten ärsyttämistä ja asteittaista riitelyä jokaisen kanssa. Taito saada sukulaiset ja ystävät kaikkoamaan. Ne joista on hyötyä ne pidetään lähellä.
Kerro kuinka pitkälle vertaistuen pitäisi jatkua jos edes uhrilla ei ole halua elämäänsä muuttaa? Kun vertaistuki kertoo miten ulkopuolinen asiat näkee on kova puolustaminen miestään kohtaan.
Ikävä todeta mutta on myös niitä uhreja ketkä eivät edes aio muuttaa elämäänsä vaan saavat sillä oman elämänsä surkuttelulla huomiota itseensä. Uhri ei elä todellisuudessa vaan se on kova paikka jos joku erehtyy kertomaan liian ymmärrettävästi mennään. Uhrin sulkiessa silmänsä ja tyytyessä asemaansa on peli menetetty.
Kun uhrina on ihminen joka on ollut aikaisemmassakin suhteessa vaarallisen puoliso.. On pakko olla kyse myös ihmisen itsensä sadomasokistisista taipumuksista.
anteeksi nyt vain mutta tuo vertaistuki asia on liikaa ylistetty.. Kun uhrin lapset kärsivät on mielestäni tärkeämpää pelastaa ne kuin uhri itse.. Minulle 15 vuotta kuuntelemista,muuttamista, puhumista, selvittelyä riittää
"Ikävä todeta mutta on myös niitä uhreja ketkä eivät edes aio muuttaa elämäänsä vaan saavat sillä oman elämänsä surkuttelulla huomiota itseensä."
Silloin sairas suhde kai palvelee molempien tarpeita ja voidaanko silloin enää puhua narsistin uhristakaan?
"Kerro kuinka pitkälle vertaistuen pitäisi jatkua jos edes uhrilla ei ole halua elämäänsä muuttaa? "
Silloin ei kai ole kysymys vertaistuesta, jos toinen ei halua edes ottaa mitään tukea vastaan?
"Minulle 15 vuotta kuuntelemista,muuttamista, puhumista, selvittelyä riittää "
Varmasti. Ei toista ihmistä voi kuitenkaan muuttaa, jos hän ei itse halua muuttua ja jokainenhan on lopulta vastuussa itse itsestään.
että ne kaikki uhrit jotka pitävät suurinta meteliä (täällä ja muualla) omasta uhrina olostaan ovat myös just näitä joilla ei ole lopulta ole mitään halua lähteä ja haluuvat vaan jäädä, muille valittavat ja esittävät marttyyria. Mulla on myös yks tuollainen sukulainen.
"Varmasti. Ei toista ihmistä voi kuitenkaan muuttaa, jos hän ei itse halua muuttua ja jokainenhan on lopulta vastuussa itse itsestään."
Miksi sitten on tärkeää nimetä puoliso narsistiksi, kun häntä kuitenkaan ei voi muuttaa ja jokainen on lopulta vastuussa vain itsestään?
"Miksi sitten on tärkeää nimetä puoliso narsistiksi, kun häntä kuitenkaan ei voi muuttaa ja jokainen on lopulta vastuussa vain itsestään?"
Siksi, koska narsistin kanssa oleminen on uhrille niin vaurioittavaa, narsisti toimii suhteessa toisen mielenterveyttä tuhoavasti mutta tekee sen niin pirullisen ovelasti ja manipuloivasti ja uhrin syyllistäen, että lopulta kaikki on uhrin mielessä absurdia helvettiä, ei ole mitään loogisia syy-seuraus-suhteita, mikä selittäisi tapahtuneita asioita, on tärkeää saada asioille "nimi", kun esim. keskustelee terapeuttinsa kanssa kokemuksistaan, lukee asiantuntijoiden kirjoituksia ja kuuntelee saman kokeneiden tarinoita narsistien tyypillisistä toimintakaavoista, pystyy itse paremmin käsittelemään tapahtuneita asioita tiedon pohjalta ja toipuminen on mahdollista.
"mulla se käsitys että ne kaikki uhrit ..."
KAIKKI uhrit? Millä perusteella yleistät? Mistä tiedät, että sellaiset "uhrit" pitävät suurinta meteliä, jotka eivät halua lähteä ja esittävät marttyyria? Montako uhria tunnet? Ei kai sinun yksi sukulainen ole KAIKKI? Ehkä se sinun sukulaisesi ei todellisuudessa ole narsistin uhri?
Jos joku ihminen on masentunut, sillä ei ole mitään väliä, mistä masennus on alkanut tai syntynyt, hoito on silti täysin sama - tiedetään syy tai ei. Itse sanoit, ettei ole olemassa mitään loogisia syy-seuraussuhteita ja näin todellakin on. Yksi masentuu yhdestä ja toinen toisesta. Tärkeintä uuden potilaan kohdalla on löytää mahdollinen periytyvä sairaus, jos sellaista ei ole, on aivan yhdentekevää, onko masennus syntyisin vittumaisesta ämmästä vain narsistisesta ämmästä. Masennus on sen henkilön oma asia, eikä riipu toisesta ihmisestä. Itsemurhakaan ei koskaan ole muiden kuin tekijänsä oma päätös.
Vahingoittavan henkilön toiminnan ymmärtäminen pitäisi lopettaa HETI. Ei siis tarvitse etsiä tietoa siitä, miksi se toinen toimii kuten toimii. Jos havaitsee, että se toinen on ääliö, jonka kanssa on paha olla, mitään muuta ei tarvita. Sen pohjalta henkilön tulee ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja lähteä pois. Jos taas ei halua parantaa omaa asemaansa lähtemällä, minusta sellaisella ei ole siltikään oikeutta hakea puolisostaan syitä pahaan oloonsa. Paha olo on aina subjektiivinen.
Jokainen on vastuussa omasta itsestään. Myös se narsisti tai vittumainen on vastuussa vain itsestään, eikä millään tavoin "uhristaan".
ovat ainoita OIKEITA narsistien uhreja. Kaikki muut ovat itse valinneet elämänsä narsistin rinnalla.
Suurinta meteliä pitävät juuri puolisot, ei lapset. Yleensä lapsiuhrien ajatusmaailma on aivan erilainen - ei puoliksikaan niin katkera ja kostonhimoinen kuin muilla.
Jostain kumman syystä, (ex-)puolisoita on eniten nimetty narsisteiksi. Eikä se sattumaa ole....Ei. Niinhän ne narsistit toimivat, kun joku parisuhde alkaa loppua. Kostetaan......ja mikäs sen parempi keino olisi kuin nimetä syytön osapuoli narsistiksi kaikkien silmissä.....
Oli niin paljon scheissee, etten jaksanu läpikäydä kuin sieltä täältä, mutta voisin sanoa, että on niitä kun tykkää känneistä, niitä kun saa kiksejä itsensä viiltelystä, sellaisia kun tykkää nussia kellon ympäri jne.
Jotkut sitten vaan pitää sitä liikana tai muuten elämää haittavana, kun alkaa omatunto kolkuttaa ja sit aletaan jotain hoitomuotoa hakemaan sille ja tossa saitilla on niin helvetinmoinen litania, että voisi tiivistää tuonkin asiasisällön paremmin, että jengi jaksaisi lukea. Ne ketkä sitä apua tarttee niin voisi saadakkin tuolta motivaatiota siihen.
Mitä lienee, itse en omaa sellaista vaan teen ihan niin paljon asioita kuin lystään.
Toi olikin lähinnä vähän kartoitusta siitä missä mennään. Onhan toi vähän monimutkainen kuvio ja vaatii aika syvällistä perehtymistä sekä kärsivällisyyttä, mutta voi siitä jotain oivalluksia silti jollekin syntyä.
Ite kävin muuten joskus al-anon -ryhmässä mut ei se oikein sopinut mulle, olishan noit muitakin ryhmiä kyllä, ei oo vaan jaksanu mennä.
Paranemattomuuden 12 askelta
tekijä tuntematon
1. Myönsimme että emme ole voimattomia minkään suhteen, että osaamme hallita elämämme täydellisesti, samoin kuin kaikkien niiden elämän jotka antavat meille luvan siihen.
2. Opimme uskomaan että ei ole olemassa meitä itseämme suurempaa voimaa ja että kaikki muut ovat sekopäitä.
3. Päätimme että rakastamamme ihmiset ja ystävämme luovuttavat tahtonsa ja elämänsä meidän huolenpitoomme, vaikka he eivät ymmärtäisikään meitä.
4. Suoritimme perusteellisen ja rehellisen moraalisen ja epämoraalisen tutkistelun kaikista tuntemistamme ihmisistä.
5. Myönsimme koko maailmalle kaikkien muiden ihmisten väärien tekojen todellisen luonteen.
6. Olimme täysin valmiit poistamaan kaikki muiden ihmisten luonteen heikkoudet.
7. Vaadimme muita joko ryhdistäytymään tai häipymään.
8. Teimme luettelon kaikista henkilöistä jotka ovat vahingoittaneet meitä ja tulimme valmiiksi tekemään mitä tahansa jotta pääsisimme tasoihin.
9. Kostimme henkilökohtaisesti näille ihmisille milloin vain mahdollista, ellei se maksanut meille henkeämme tai vankilatuomiota.
10. Jatkoimme muiden tutkistelua ja kun he olivat väärässä, kerroimme sen heille heti ja toistuvasti.
11. Pyrimme valittamisen ja nalkuttamisen avulla kehittämään suhteitamme muihin koska he eivät ymmärtäneet meitä, pyytäen ainoastaan että he alistuisivat ja toimisivat meidän tavallamme.
12. Koettuamme näiden askelten tuloksena täydellisen fyysisen, emotionaalisen ja hengellisen murtumisen, yritimme syyttää siitä kaikkia muita ja saada sympatiaa ja sääliä kaikissa toimissamme.
http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/12steps.html