Olen ollut todella epävarma siitä, mihin kouluun hakisin myöhemmin. Nyt kuitenkin kiinnostusta on herännyt vähän lääkiksen suuntaan, lääkäriksi minusta ei kuitenkaan ole (en ole mikään superopiskelija) ja hammaslääkis kiinnostaa tällä hetkellä. Yllätyin melkoisesti, kun huomasin että lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on sama hakukoe(?). Jotenkin yllättävää minusta (kuitenkin miellän lääkärin ammatin vähän hienommaksi kuin hammas"lääkärin")
Taitaa siis jäädä hammaslääkis unelmaksi, koska en ole opiskellut fysiikkaa kuin pakollisen yhden kurssin ja matikkakin on lyhyt : / Tietysti aina voi hakea, mutta lopputulos ei varmaankaan ole mikään paras. Biologia sentään on mielestäni vahva, mutta kuitenkin laskut on se kaikkeista tärkein? Kemian sentään olen myöskin kirjoittanut, mutteivat laskut koskaan olleet siinä vahvuuteni.
Kuuluuko hammaslääkärin opiskeluun paljon matikkaa/fysiikkaa/kemiaa yms? Kuintenkin hammaslääkärin opinnoista aika paljon taitaa olla työssäoppimista?
Hammaslääkis
19
6803
Vastaukset
- elinäin
Näin itse hammaslääketieteen opiskelijana toivon, ettei tällainen ajattelu ole kovin yleistä. Prekliiniset opinnot hammaslääkäreillä ja lääkäreillä on jotain muutamaa minikurssia lukuunottamatta ~95% samat. Muutenkaan hammas ei ole mikään erityinen "hammaslääkis", vaan ainoastaan yksi lääketieteellisen tiedekunnan monista laitoksista. Mitä taas tulee hampaan omiin kliinisiin opintoihin tuon preklinikan jälkeen, eivät ne kurssit juuri ole lääkiksen kursseja kummempia suuntaan tai toiseen, jos selviät toisesta, selviäisit varmasti myös toisesta. En oikein ymmärrä ajatusta, miksi suun ja leukojen alueen sairaudet jotenkin kummallisesti muodostaisivat jonkun muita elimistön osia yksinkertaisemman kokonaisuuden, jonka voi oppia lähinnä "työssäoppimalla". Tai että suuta voisi hoitaa vailla mitään tietämystä muusta elimistöstä, että sen voisi jotenkin irrottaa farmakologisesti, anatomisesti ja fysiologisesti jonkinlaiseksi suljetuksi systeemiksi, joka ei ole vuorovaikutuksessa loppukropan kanssa. Toki kliinistä hoitoharjoitteluakin tutkintoon kuuluu, melko paljonkin, mutta eipä sitä pääse edes tekemään ennen kuin on pakolliset pohjateoriat suoritettu.
Eikä ainakaan meillä tiedekunnassa ole juurikaan havaittavissa vähättelyä kumpaankaan suuntaan. Lääkäreitten ja hammaslääkäreitten työt toki ovat erilaisia, mutta yleisesti ottaen keskinäinen kunnioitus ja arvostus on nähdäkseni melko hyvä, eikä ammattien kesken todellisuudessa ole tällaista "meillä on hienompi duuni kuin teillä" -vertailua kuin ainoastaan S24:ssä. Jotkut ovat yleislääkäreitä, jotkut niistä erikoistuvat vaikka sisätauteihin, jotkut ovat hammaslääkäreinä suun alueen "erikoislääkäreitä", joku rupeaa psykiatriksi... kaikille on tarvetta ja tilausta ja yhteisenä nimittäjänä lääketiede, jonka eri haaroja edustetaan.
Mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen. Matikkaa ei ole lääkiksessä yhtään, mutta sitä pitää osata sen verran, että ymmärtää perusfysiikkaa ja kemiaa. Fysiikkaa ja kemiaakaan ei sellaisenaan ole juurikaan, mutta luonnollisesti ne ovat oleellisessa roolissa taustalla, onhan lääketiede kuitenkin luonnontieteisiin vahvasti nojaavaa. Fysiologiaa, farmakologiaa, radiologiaa etc opiskellessa oletetaan, että hallitset lukion fysiikan ja kemian sen verran sujuvasti, että kykenet kyseiset asiat ymmärtämään ja osaat niitä soveltaa. Mitään "laske magneettivuo kelan sisällä, kun..." -laskuja ei siis lääkiksessä ole.- kyselevä
Tuli näköjään ilmaistua asiat vähän törkeämmän puoleisesti. En minä silti oikeastaan ole edes koskaan ajatellut, että hammaslääkäri voisi tarvita samoja tietoja kuin peruslääkäri (tai siis tietoa elimistön toiminnasta mitenkään muuten, kuin sieltä suusta. Tai totta kai jotkut perusasiat tietty tarvitsee halssata.)
Eikä tarkoitus ollut mitenkään loukata. Eikä tietenkään saisi vähätellä yleensäkään ketään, kaikkia meitä tarvitaan, jotta tämä yhteiskunta toimisi : )
Eli periaatteessa jos laitokseen pääsee sisään, niin siellä luultavammin pärjää. Tajutakseni pääsykokeiden laskut yms. on sen verran vaikeampia, että jos koulussa vaaditaan vain "perustaidot" niin pitäisi kyllä pärjätä. Ja tietty sitä voi itse tietoa jostain kerätä, jos ei ymmärrä - tai pitääkin.
---
Taitaa tuonne hammaspuolellekin olla melkoisesti hakijoita? Jotain vanhaa tilastoa katsoessani näytti ainakin hakijoita ihan kivasti olevan, saa tosiaankin tehdä työtä, jotta sieltä seasta erottuisi ja pääsisi opiskelemaan. Varsinkin taidoillani, kun tuota fysiikkaa ei hallitse (tai ainakaan sitä ei ole opiskellut).
Kyselisin vielä, mikä mahtaa olla hammaslääkäreiden työllisyystilanne? Vaikeaahan sitä on varmaankin sinne 5-6 vuoden päähän arvioida, mutta eikös terveysalanopiskelijoita yleensä tarvita aina? : ) - parempi?
kyselevä kirjoitti:
Tuli näköjään ilmaistua asiat vähän törkeämmän puoleisesti. En minä silti oikeastaan ole edes koskaan ajatellut, että hammaslääkäri voisi tarvita samoja tietoja kuin peruslääkäri (tai siis tietoa elimistön toiminnasta mitenkään muuten, kuin sieltä suusta. Tai totta kai jotkut perusasiat tietty tarvitsee halssata.)
Eikä tarkoitus ollut mitenkään loukata. Eikä tietenkään saisi vähätellä yleensäkään ketään, kaikkia meitä tarvitaan, jotta tämä yhteiskunta toimisi : )
Eli periaatteessa jos laitokseen pääsee sisään, niin siellä luultavammin pärjää. Tajutakseni pääsykokeiden laskut yms. on sen verran vaikeampia, että jos koulussa vaaditaan vain "perustaidot" niin pitäisi kyllä pärjätä. Ja tietty sitä voi itse tietoa jostain kerätä, jos ei ymmärrä - tai pitääkin.
---
Taitaa tuonne hammaspuolellekin olla melkoisesti hakijoita? Jotain vanhaa tilastoa katsoessani näytti ainakin hakijoita ihan kivasti olevan, saa tosiaankin tehdä työtä, jotta sieltä seasta erottuisi ja pääsisi opiskelemaan. Varsinkin taidoillani, kun tuota fysiikkaa ei hallitse (tai ainakaan sitä ei ole opiskellut).
Kyselisin vielä, mikä mahtaa olla hammaslääkäreiden työllisyystilanne? Vaikeaahan sitä on varmaankin sinne 5-6 vuoden päähän arvioida, mutta eikös terveysalanopiskelijoita yleensä tarvita aina? : )Oliskohan hammashoitajaksi kouluttautuminen sinulle paremmin sopiva vaihtoehto?
- vastaus on
parempi? kirjoitti:
Oliskohan hammashoitajaksi kouluttautuminen sinulle paremmin sopiva vaihtoehto?
vähän korkeammalle ; )
- meminirkki
vastaus on kirjoitti:
vähän korkeammalle ; )
Miltä kuulostaisi Suuhygienisti (AMK) ?
- elinäin
kyselevä kirjoitti:
Tuli näköjään ilmaistua asiat vähän törkeämmän puoleisesti. En minä silti oikeastaan ole edes koskaan ajatellut, että hammaslääkäri voisi tarvita samoja tietoja kuin peruslääkäri (tai siis tietoa elimistön toiminnasta mitenkään muuten, kuin sieltä suusta. Tai totta kai jotkut perusasiat tietty tarvitsee halssata.)
Eikä tarkoitus ollut mitenkään loukata. Eikä tietenkään saisi vähätellä yleensäkään ketään, kaikkia meitä tarvitaan, jotta tämä yhteiskunta toimisi : )
Eli periaatteessa jos laitokseen pääsee sisään, niin siellä luultavammin pärjää. Tajutakseni pääsykokeiden laskut yms. on sen verran vaikeampia, että jos koulussa vaaditaan vain "perustaidot" niin pitäisi kyllä pärjätä. Ja tietty sitä voi itse tietoa jostain kerätä, jos ei ymmärrä - tai pitääkin.
---
Taitaa tuonne hammaspuolellekin olla melkoisesti hakijoita? Jotain vanhaa tilastoa katsoessani näytti ainakin hakijoita ihan kivasti olevan, saa tosiaankin tehdä työtä, jotta sieltä seasta erottuisi ja pääsisi opiskelemaan. Varsinkin taidoillani, kun tuota fysiikkaa ei hallitse (tai ainakaan sitä ei ole opiskellut).
Kyselisin vielä, mikä mahtaa olla hammaslääkäreiden työllisyystilanne? Vaikeaahan sitä on varmaankin sinne 5-6 vuoden päähän arvioida, mutta eikös terveysalanopiskelijoita yleensä tarvita aina? : )Joo eipä tuo mitään, meinaa vaan joskus käämit kärähtää joihinkin yleisiin ennakkoluuloihin/käsityksiin. :D
Mutta siis joo, tässä koulutuksen edetessä kyllä on saanut kerta kerralta uudestaan huomata, miten yleislääketieteen ymmärtämyksen merkitys puskee esiin myös suun terveydenhuollon puolella, ihmisillä on nykyään paljon lääkityksiä ja hammashuollonkin tarve koskee yhä vanhempia ja monisairaampia ihmisiä. Koulutuksen rakennetta (helsinki tässä esimerkkinä) voit tutkailla tuolta: http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/HLL/runko/HL-tutkinto_vareilla_A4.pdf
Töitä löytyy vähintään yhtä hyvin kuin yleispuolela, paikasta riippuen jopa paremmin, ja tulevaisuuttakaan ei siinä mielessä tarvitse paljoa miettiä. Valmistuneet käytännössä revitään käsistä (ja tämä ei ollut mikään mainos, vaan kylmä fakta, terveydenhuollon toimivuuden kannaltahan tilanne ei todellakaan ole hyvä kun ei tekijöitä ole vieläkään riittävästi. Työllisyystilannetta voi mietiskellä vaikka tämän pohjalta: http://www.hammaslaakariliitto.fi/hammaslaeaekaeriliitto/tilastoja/hammaslaeaekaerimaeaeriae/ennuste-vuoteen-2060-hammaslaeaekae...
Ja mitä kouluun pääsemisen ja pärjäämisen suhteen tulee, niin sisäänpääsy ei mikään mahdoton urakka ole, paljon työtä se toki vaatii, mutta välillä tuntuu, että sitä vaikeutta hehkutetaan täällä liikaakin. Koulu muuten on aika sellainen, että jos sisälle pääset, niin pärjäät kyllä varmasti opinnoissakin. - elinäin
elinäin kirjoitti:
Joo eipä tuo mitään, meinaa vaan joskus käämit kärähtää joihinkin yleisiin ennakkoluuloihin/käsityksiin. :D
Mutta siis joo, tässä koulutuksen edetessä kyllä on saanut kerta kerralta uudestaan huomata, miten yleislääketieteen ymmärtämyksen merkitys puskee esiin myös suun terveydenhuollon puolella, ihmisillä on nykyään paljon lääkityksiä ja hammashuollonkin tarve koskee yhä vanhempia ja monisairaampia ihmisiä. Koulutuksen rakennetta (helsinki tässä esimerkkinä) voit tutkailla tuolta: http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/HLL/runko/HL-tutkinto_vareilla_A4.pdf
Töitä löytyy vähintään yhtä hyvin kuin yleispuolela, paikasta riippuen jopa paremmin, ja tulevaisuuttakaan ei siinä mielessä tarvitse paljoa miettiä. Valmistuneet käytännössä revitään käsistä (ja tämä ei ollut mikään mainos, vaan kylmä fakta, terveydenhuollon toimivuuden kannaltahan tilanne ei todellakaan ole hyvä kun ei tekijöitä ole vieläkään riittävästi. Työllisyystilannetta voi mietiskellä vaikka tämän pohjalta: http://www.hammaslaakariliitto.fi/hammaslaeaekaeriliitto/tilastoja/hammaslaeaekaerimaeaeriae/ennuste-vuoteen-2060-hammaslaeaekae...
Ja mitä kouluun pääsemisen ja pärjäämisen suhteen tulee, niin sisäänpääsy ei mikään mahdoton urakka ole, paljon työtä se toki vaatii, mutta välillä tuntuu, että sitä vaikeutta hehkutetaan täällä liikaakin. Koulu muuten on aika sellainen, että jos sisälle pääset, niin pärjäät kyllä varmasti opinnoissakin.korjaus toiseen linkkiin:
http://www.hammaslaakariliitto.fi/uploads/pics/ennuste2060_01.gif
- diagnostikko
No pääsykokeet samat, mutta pistemäärät millä pääsee sisään ovat erisuuruiset. Hammaslääkikseen helpompi päästä kuin lääkikseen.
- sisään päässyt
pääsy on HUOMATTAVASTI helpompaa. Sinne hakee noin parikolmesataa tyyppiä ja varsinaiseen lääkikseen paljon enemmän. Siksi monet hakevat hampaalle.
- .juulia
sisään päässyt kirjoitti:
pääsy on HUOMATTAVASTI helpompaa. Sinne hakee noin parikolmesataa tyyppiä ja varsinaiseen lääkikseen paljon enemmän. Siksi monet hakevat hampaalle.
Huomatkaa kuitenkin, että hampaalle myös otetaan vähemmän.
- joopasen joo
Vuodesta ja tiedekunnasta riippuen pisteitä tarvitsee saada kasaan hampaalle noin 5-15% vähemmän kokeesta kuin yleiselle puolelle hakiessa.
Tietysti oma näkemys siitä kuinka paljon helpompaa se sitten on riippuu sijoittumisestaan ko. kokeessa. Toisinaan hakijoita jää roikkumaan juuri siihen rakoon, missä hampaan ovet olisivat olleet auki kokeesta karttuneilla pisteillä, mutta paperit tuli laitettua yleiselle ja nyt vituttaa. Näissä tapauksissa tuppaa syntymään legendoja, joiden mukaan hammaslääketiedettä on äärettömän helppo päästä opiskelemaan, mutta yleiselle ei pääse millään.
Tarkasteltaessa suuremmassa mittakaavassa koko projektia, johon kuuluu lukion (kernaasti pitkä) matikka, fysiikka, kemia ja bilsa samat valmennuskurssit kuin yleiselle haettaessa, 600 sivuinen opus ulkoa luettavaksi ja potentiaaliset välivuodet niin miettisin kahdesti hakeako todellisen kutsumuksensa mukaiseen hakukohteeseen puntaroidessaan yleisen ja hampaan väliltä vai sinne minne ensimmäisen mielleyhtymänsä mukaan olisi "helppo päästä". - regjreigjrgi
.juulia kirjoitti:
Huomatkaa kuitenkin, että hampaalle myös otetaan vähemmän.
haetaan vähemmän.
- Suuhygienisti
Hammaslääkäri on kosmetologista seuraava,näin se vaan on...
- oikeaksiopiskelen
Tosiasiassa hampaantonkijoiden tenttimenestys on heikompi verratessa lääkisläisiin. Hampaalaiset porailee kymmeniä reikiä, harjoittelevat samoja toimenpiteitä aina vain uudelleen. Medisiinarit sitä vastoin hallitsee toimeenpiteet yhden tai kahden harjoituskerran jälkeen itsenäisesti. Aloittajan kysymys on aivan asiallinen. Hammas"lääkäreillä" (engl. dentist) on halu esiintyä "suulääkäreinä" saadakseen osansa lääkärin statuksesta. Esimerkiksi Kuopiossa hampaantonkijat ei opiskele anatomiaa lääkäriopiskelijoilta vaadittavalla laajuudella, hampaalaiset _eivät_ siis ole lääkäreitä! Toisaalta tampaalle pääsee sisään huomattavan helposti. Hampaantonginta on eräänlainen lääkiksen pääsykokeissa epäonnistuneiden varaventtiili. Ihmettelen myös miksi hampaalaisten on pakko kopioida jopa opiskelijahaalareiden väri oikeilta medisiinareilta?
- älyhoiäläjätäHLL
Esim. Turussa HLL opiskelijat opiskelevatkin anatomian kurssin aikaan samalla myös pään- ja kaulan syventävää anatomiaa ja hampaan morfologiaa, joten ei ihme jos pelkästään anatomiaa opiskelevat "Oikeat lääkisläiset" pärjäävät hieman paremmin tentissä joka on sama HLL ja LL opiskelijoille...
- Medisiinari
No jaa "oikeaksi opiskelen", voihan sitä itsetuntoa noinkin pönkittää.
Mun vuosikurssilla Helsingissä denttarit pärjäsi preklinikan tenteissä yhtä hyvin kuin medisiinaritkin, joskus paremminkin. Molemmilla linjoilla oli tietty niitäkin, joiden tenttimenestys ei parhaimmasta päästä ollut, mutta liittyi kyllä ko. henkilöiden opiskelumotivaatioon/tekniikkaan/ajankäyttöön, ei puuttuvaan oppimiskykyyn.
Hampaalla toimenpiteitä harjoitellaan paljon, koska hammaslääkärin työ on toimenpidevaltaista ja vastavalmistuneen hammaslääkärin on kyettävä diagnosoimaan ja hoitamaan suun ja purentelimistön sairauksia laajalla skaalalla, ilman aina hollilla olevan vanhemman päivystäjän apua. Toisin sanoen hammaslääkäri ei oikein voi lähettää jokaista peruskariesta erikoishammaslääkärin paikattavaksi, koska ei yhden koulussa tehdyn harjoituskerran jälkeen uskalla/osaa sitä itse paikata.
Lääketieteen peruskoulutus ei puolestaan valmenna varsinaisesti operatiiviselle alalle,vaan perusterveydenhuoltoon. On tavallista etteivät kandit tai vastavalmistuneet uskalla/osaa suorittaa potilaalle yksinkertaisia perustoimenpiteitä parasenteesiä tai nivelpunktiota ilman kokeneemman lääkärin ohjausta, eikä heiltä tätä työuran alussa odotetakaan. - 13+13
Lääkärin ja hammaslääkärin työnkuvat ovat aika erilaiset, niiden paremmuusjärjestykseen asettamisessa ei ole paljonkaan pointtia.
Alalle hakevalla ei välttämättä ole käsitystä kummankaan alan arjesta ja siksi valinta on vaikea. Vaikka hammaslääketieteellisen ovet aukeavat keskimäärin 10-15% matalammilla pääsykoepisteillä kuin lääketieteelllisen ovet, opintojen vaativuudessa ei ole eroja, opiskelu vaatii paljon vaikka opetuksen painotus on erilainen.
Lääketieteen opiskelussa painottuu varsinkin perustutkintovaiheessa teoria sekä perusterveydenhuollossa tarvittava laaja-alaisuus,syvää tietyn alan erikoisosaamista ei koulutuksessa edes tavoitella.Perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on paljon, ja työ on parhaimmillaan monipuolista ja haastavaa moniammatillista tiimityötä. Päivystääkin saa. Alalle hakeva tai juuri opiskelunsa aloittanut ei kuitenkaan ehkä hahmota että suuri osa potilastyötä tekevän lääkärin työajasta voi kulua potilaiden hyvinkin "ei-lääketieteellisten" ongelmien parissa ja erilaisia todistuksia kirjoitellen. Toisaalta erikoistumiskoulutusten kirjo on hyvin laaja ja jos potilastyö ei tunnu omalta, voi erikoistua myös alalle jossa potilaskontakteja on vähän.
Hammaslääketieteen opiskelussa näppäryydestä ja hyvästä silmä-käsikoordinaatiosta on etua, toisaalta taidot kehittyvät opiskelun aikana.
Moni pitää hammaslääkärin työstä esim. siksi että siinä toimenpidevaltaisuus yhdistyy säännöllisiin työaikoihin ja usein pitkiin potilassuhteisiin. Hammaslääkärin työ on myös hyvin itsenäistä. Potilaskontakteja on paljon, ongelmat ovat yleensä aidosti hammaslääketieteellisiä, jolloin diagnoosiinkin on mahdollista päästä... Moni kokee plussana sen että hammaslääkäri pääsee keskittymään potilaan diagnosoimiseen ja hoitamiseen, ei atk-järjestelmän kanssa puuhasteluun.
Tässä nyt jotain pointteja mitä tulee mieleen, lääkärin ja hammaslääkärin ammatit ovat vaativia,monipuolisia ja tarjoavat paljon erilaisia työmahdollisuksia niin kliinisessä potilastyössä kuin tutkimustyön parissa. Molempiin ammatteihin myös kasvetaan opintojen aikana eli tiedon ja taitojen karttuessa myös innostus omaan alaan kasvaa.- lingua1
Jos hammaslääkäri on hampaidentonkija, niin onko medisiinari sitten pers*reiän ronkkija? :D
- HLK
Niinpä. Mieluummin Le Fort I -osteotomia kuin tuseeraus per rectum. Mutta kukin tekee sitä mistä eniten tykkää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop751286- 681185
Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia
Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?138896huono omatunto
johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.51852Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.73753Päätin juuri että
En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi29742Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma157734- 60730
Onnistuit sohaisemaan mua
Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan58727- 76665