Mistä tietää että rakastaa?

Tätä olen pohtinut muutaman kuukauden.

Asun miehen kanssa, olemme seurustelleet puolitoista vuotta. Vasta nyt olen alkanut miettimään, onko sitä rakkautta ollenkaan? Onko tämä vain kiintymystä, kun toisen kanssa on mukava olla, ja välittämistä? Ovatko ne rakkautta? Miltä se rakkaus tuntuu?

Viime aikoina on mennyt huonommin. Olen itse kriisissä. Etsin itseäni, yritän sopeutua yhteiseloon. Kaikki on minulle niin uutta.

Kiukuttelen, olen huonolla tuulella. Seksi ei kiinnosta enkä sitä saakkaan. En halua koskea miesystävääni, en olla hänen lähellään. En jaksa katsoa häntä silmiin. En jaksa keskustella hänen kanssaan.

Kuitenkin olemme niin samanlaisia. Samanlaiset arvot, moraali, odotukset tulevaisuudesta, harrastukset, musiikkimaku, ylipäätään kaikki, miten arjessa toimitaan sujuu erittäin hyvin.

Ja minä vain kiukuttelen. Mökötän. Kärsin huonosta omasta tunnosta kun kohtelen miesystävääni näin. Kaikki negatiiviset asiat mitä hän sanoo, melkein saavat minut itkemään. Ihan pienetkin, mitättömät.

Hän on kunnollinen. Tekee työtä. Arvostaa minunkin tekeemää työtä. Ei lyö. Ei juo. Omaa mielipiteitä.

Saisin hänen kanssaan kaiken. Mutta olen itse pilaamassa tulevaisuutta, koska olen niin hukassa. Hän on niin käsittämättömän kärsivällinen kaikessa. Mutta sekin varmasti loppuu joskus.

Kiitos kun jaksoit lukea vuodatukseni.
3279
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Onko kärsivällinen vai niin välinpitämätön, ettei jaksa miettiä sua ja sun mökötystä??

Äänestä

Luulen, että se mitä koet on aika arkea suhteissa niin miehille kuin eritoten naisille.

Kuitenkin suhteen pitää kasassa vain yksi asia: ystävyys, se että viihtyy toisen kanssa. Eihän mikänn suhde ikuisuuksia ole pelkkää ruusutarhaa. Elämä on lopulta arkea ja jos suhteessa on ystävyyttä ja molemminpuolista kunnioitusta, niin silloin suhde on onnistunut.

Seksi. Todellisuudessa naisten seksihalut ovat aina vähäisemmät kuin mitä kaikenmaailman kyselyt antavat ymmärtää. Lisääntymiseen riittää lopulta se, että mies haluaa epätoivoisesti seksiä ja nainen haluaa lapsia. Miehen elämäntarkoitus on hedelmöittää naaras ja naaraan elämäntäyttymys on perilliset.

Koita löytää positiivisia asioita arjestasi, totea ja toista niitä itsellesi. Arvosta sitä hyvää, mitä sinulla on.

Rakkaus on huuma, joka menee ohi parissa vuodessa. Sen jälkeen hyvällä säkällä rinnaltaan löytää kumppanin.

Äänestä
  • teidän kahden välillä ei ole kemiaa ja säpinää riittävästi. Muutaman vuoden tuntemisen jälkeen pitää toinen vielä sytyttää tai ainakin mol olla jonkinlaista kipinää jäljellä.

    Kylläpä Mennis yksinkertaistit miehen ja naisen roolia. Naisena sanon, että tuo lapsijuttu on potaskaa!
    Äitiys on todennäköisesti osa useimpien naisten elämää, mutta olemme myös naisia, teemme useimmat työtä kodin ulkopuolella ja harrastamme. Elämässä on ja pitää olla monta ulottuvuutta.

    Ja hitto, väität että miehen elämäntarkoitus on hedelmöittää naaras :)))) Jospa muutakin käyttöä uroksille keksimme, vaikkapa ihan hupimielellä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Charadee... kirjoitti:

Tätä olen pohtinut muutaman kuukauden.

Asun miehen kanssa, olemme seurustelleet puolitoista vuotta. Vasta nyt olen alkanut miettimään, onko sitä rakkautta ollenkaan? Onko tämä vain kiintymystä, kun toisen kanssa on mukava olla, ja välittämistä? Ovatko ne rakkautta? Miltä se rakkaus tuntuu?

Viime aikoina on mennyt huonommin. Olen itse kriisissä. Etsin itseäni, yritän sopeutua yhteiseloon. Kaikki on minulle niin uutta.

Kiukuttelen, olen huonolla tuulella. Seksi ei kiinnosta enkä sitä saakkaan. En halua koskea miesystävääni, en olla hänen lähellään. En jaksa katsoa häntä silmiin. En jaksa keskustella hänen kanssaan.

Kuitenkin olemme niin samanlaisia. Samanlaiset arvot, moraali, odotukset tulevaisuudesta, harrastukset, musiikkimaku, ylipäätään kaikki, miten arjessa toimitaan sujuu erittäin hyvin.

Ja minä vain kiukuttelen. Mökötän. Kärsin huonosta omasta tunnosta kun kohtelen miesystävääni näin. Kaikki negatiiviset asiat mitä hän sanoo, melkein saavat minut itkemään. Ihan pienetkin, mitättömät.

Hän on kunnollinen. Tekee työtä. Arvostaa minunkin tekeemää työtä. Ei lyö. Ei juo. Omaa mielipiteitä.

Saisin hänen kanssaan kaiken. Mutta olen itse pilaamassa tulevaisuutta, koska olen niin hukassa. Hän on niin käsittämättömän kärsivällinen kaikessa. Mutta sekin varmasti loppuu joskus.

Kiitos kun jaksoit lukea vuodatukseni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu