Monien leipä on nykyään niin pieninä palasina maailmalla, ettei yksittäisestä palkkatulosta kerry likikään suojaosuuteen yltävää summaa ja eri työnantajien maksamat palkat kertyvät lisäksi hyvin epäsäännöllisesti saajansa tilille. Tällä tavoin ansaitsevien pitää huolehtia elatuksestaan palkoin, jotka vaihtelevat reilusti suojaosuuden ylittävistä ansioista nollatuloon. Pankkitilille kertyvä summa ei suinkaan ole vapaata riistaa velanhoitoon, vaan sen turvin tilinomistaja elättää itseäään tuota tulonmaksua kenties seuraavan rahattoman kauden ajan.
Onko ulosottoviranomaisen kanssa mahdollista neuvotella ulosottotoimista pidättäytymisestä tällaisissa tilanteissa vai jääkö tulonhankkijan vaihtoehdoiksi sosiaaliavustukset, vilppi tai töitten lopettaminen?
Onko ulosottoviranomaisen kanssa mahdollista neuvotella ulosottotoimista pidättäytymisestä tällaisissa tilanteissa vai jääkö tulonhankkijan vaihtoehdoiksi sosiaaliavustukset, vilppi tai töitten lopettaminen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko jo läpi käynyt pankin kanssa neuvottelut eli siitä miten kykenet hoitamaan lainasi eli kuinka paljon voit asettaa lyhennykseen ja korkoihin tai pelkästään korkoihin rahaa ?
Sinun jos on kyse asunto luototuksesta ensin tarkistaa asuntosi arvo ( arvioitsija jonka kustannus n.200€) > mene pankkiin ja vähennä luoton vakuuden tarvetta asuntosi arvio hinnalla jolloin vakuus taakka riski pienenee ( asunnon hinnan arviolla ) neuvottele pankissa mitä pystyt maksamaan vaikka esm. kun tulot ovat epätasaisia niin voit maksaa joka kuukausi korot ja kun sinulla on rahaa siirrät myös rahaa luoton lyhentämiseen .
Jos toimit näin asuntosi pysyy käsissä lisäksi asunto luoton korkoihin saa asuntotukea joka on n.173€ .
Tee työtä ja älä tee sitä vilppiä joka voisi olla mahdollista .
Miksi ottaa velkaa, jos on jo etukäteen arvattavissa, ettei sitä pysty maksamaan takaisin?
Oletpa yksinkertainen. mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä varmempia käsityksiä hän siitä esittää.
ottaa silloin, kun lisärahoituksen tarvitsija arvelee, ettei pysty maksamaan lainaa takaisin. Nykyäänkin taitaa pikavippien ottaminen olla niin helppoa, että rahakauppias saa houkutelluksi jotain nopeasti havittelevan tai talousahdinkoon joutuneen ihmisen ostamaan tätä kallista maksuvälinettä. Yhteiskunnan apu ahdinkoon tulee näet niin hitaasti ja monin tavoin kontrolloidusti, että kiireelliseen tarpeeseen se ei pysty vastaamaan. Tietysti pikavippiä selviytymiskeinoksi harkitsevan pitäisi ajatella, että lainarahan hintana on korko. Tuo korko saattaa nousta kokonaisuudessaan suuremmaksi kuin viivästyskulut maksuista, joita vikavipein hoidetaan. "Eihän se köyhyys synti oo mutta kyllä se hävettää", eräs kansamme valitsema edustaja lauleskeni muutaman vuosikymmen sitten - osuen naulan kantaan. Luulenpa, että ihmisiä hävettää enemmän neuvotteleminen velkojayritysten kanssa maksuaikataulun muutoksista kuin tarvittavien eurojen ostaminen rahakauppiailta.
Rupesinkin tässä miettimään: missä tilanteissa pikavippi on oikeasti järkevä lainamuoto?