T&T-Uutiskommentti (Helena Raunio, 20.4.2009)
"Suomi on helppojen irtisanomisten mallimaa. Yritysten jauhama yhteiskuntavastuu sai kolauksen Nokian Bochumin tehtaan myötä.
Runsaan 200 miljoonan euron korvaukset saaneet saksalaiset olivat lopulta tyytyväisiä kapinansa tuloksiin. Siitä tasosta suomalaiset irtisanotut saavat vain muruja, vaikka Nokia-paketit taitavat olla Suomen parhaimmistoa.
Esimerkiksi vain pari vuotta Bochumissa työskennellyt ammattimies sai kertakorvauksena 11 000 euroa ja lisäksi kahden vuoden ajan 2 700 euron kuukausikorvauksen. Parhaimmat korvaukset huitelivat 200 000 euron tuntumassa.
Saksassa työsuhdeturva onkin OECD:n laskelmien mukaan parantunut viime vuosina etenkin kollektiivisissa irtisanomisissa. Suomessa ei sen suhteen ole tapahtunut mitään.
Meillä kollektiivisissa irtisanomissa työsuhdeturva onkin Pohjoismaiden heikoin ja OECD-maiden vertailuissa se kuuluu alimpaan kolmannekseen.
"Suomen malli mahdollistaa mittavat irtisanomiset, nopeasti ja pienin hyvityksin. Valtaosin seuraukset jäävät veronmaksajien kannettavaksi", laskee SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.
Näin oli 1990-luvun alun lamassa ja näin on edelleen.
Italia, Puola, Portugali, Saksa ja vastaavat maat ajavat kevyesti Suomen ohi. OECD:n tilastoissa esimerkiksi Italian turva on tuplasti parempi. Siispä meillä kannattaa irtisanoa halvalla."
---
Suomessa ollaan valovuosien päässä saksalaisesta muutosturvasta.
Lakko-oikeus on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Työn myymisen on oltava vapaaehtoista - niin on myös työn ostaminen. Jollei lakko-oikeutta olisi, Suomessa tehtäisiin orjatyötä nälkäpalkalla kuten tehtiin ennen työväen järjestäytymistä ammattiliittoihin.
Kun työehtosopimus on päättynyt, eikä uutta sopimusta ole sopimusosapuolten kanssa saatu aikaan, seuraa sopimukseton tila. Ahtaajilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta, joten he ovat aloittaneet lakon, joka jatkuu siihen asti kunnes työehdoista sovitaan. Lakko on siis täysin laillinen.
Laivanrakennustekniikan insinööri, Nokian entinen toimitusjohtaja, Kalle Isokallio arvioi ahtaajien lakon merkitystä kansantalouden kannalta erittäin osuvasti "Jälkiviisaat" ohjelmassa televisiossa.
Ahtaajien palkkavaatimus on vaatimaton. 3000 ahtaajan palkankorotusvaatimus on vain noin puolet yhden metsäyhtiön toimitusjohtajan vuosipalkasta.
Ahtaajien muutosturva-vaatimus on vaatimaton. Jos kolmen suurimman metsäyhtiön johtoryhmä laittaa kuukauden palkkansa rahastoon, se rahasto kattaa koko ahtaajien vaatiman muutosturvan.
Työnantajilla kysymys on periaatteesta ei rahasta. Työnantajien periaate tulee valtion taloudelle ja yhteiskunnalle kalliiksi.
Suomessa työntekijöiden irtisanominen on helppoa. Syyksi riittää tuotannollinen ja taloudellinen syy. Irtisanomissuojaa ei ole Suomessa ajanmukaistettu kuten useissa muissa EU-maissa.
Työnantajat soveltavat "aataminaikuista" yhteistoimintalakia kuin piru raamattua.
Irtisanomisen kustannukset maksaa Suomessa yhteiskunta. Irtisanomisen kustannuksia pitää siirtää myös työnantajille, jotta turhat irtisanomiset ja pätkätöitten teettäminen vähenee. Suomalaisilla varakkaiden suuryritysten omistajilla ja johtajilla ei ole minkäänlaista yhteiskuntavastuuta irtisanoessaan ja lomauttaessaan ja teetättäessään pätkätöitä.
Etelärannan vuorineuvokset ovat huutaneet "naama punaisena" ahtaajien lakon maksavan maltaita (100 miljoonaa euroa päivässä), mikä saadaan laskemalla keskimääräinen vientitulo päivässä (70 miljoonaa) ja metsäteollisuuden vientitulo (30 miljoonaa), jotka ovat valtaosa Suomen viennistä.
Jos ahtaajien työpanos on niin arvokas, luulisi olevan helppoa suostua ahtaajien vaatimattomiin vaatimuksiin. Vuorineuvosten ei pidä tehdä periaatekysymystä tai arvovaltakysymystä muutosturvasta.
Suomalaisen muutosturvan pitää kehittyä ja se tulee kehittymään muiden EU-maiden tasolle - viimeistäänkin silloin kun suuret ikäluokat ovat poistuneet työelämästä. Vaikka maahanmuuttajia Suomeen tulisikin. Saksassa on paljon maahanmuuttajia, mutta siitä huolimatta siellä on kohtuullisen hyvä muutosturva. Vai mitä.
"Suomi on helppojen irtisanomisten mallimaa. Yritysten jauhama yhteiskuntavastuu sai kolauksen Nokian Bochumin tehtaan myötä.
Runsaan 200 miljoonan euron korvaukset saaneet saksalaiset olivat lopulta tyytyväisiä kapinansa tuloksiin. Siitä tasosta suomalaiset irtisanotut saavat vain muruja, vaikka Nokia-paketit taitavat olla Suomen parhaimmistoa.
Esimerkiksi vain pari vuotta Bochumissa työskennellyt ammattimies sai kertakorvauksena 11 000 euroa ja lisäksi kahden vuoden ajan 2 700 euron kuukausikorvauksen. Parhaimmat korvaukset huitelivat 200 000 euron tuntumassa.
Saksassa työsuhdeturva onkin OECD:n laskelmien mukaan parantunut viime vuosina etenkin kollektiivisissa irtisanomisissa. Suomessa ei sen suhteen ole tapahtunut mitään.
Meillä kollektiivisissa irtisanomissa työsuhdeturva onkin Pohjoismaiden heikoin ja OECD-maiden vertailuissa se kuuluu alimpaan kolmannekseen.
"Suomen malli mahdollistaa mittavat irtisanomiset, nopeasti ja pienin hyvityksin. Valtaosin seuraukset jäävät veronmaksajien kannettavaksi", laskee SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.
Näin oli 1990-luvun alun lamassa ja näin on edelleen.
Italia, Puola, Portugali, Saksa ja vastaavat maat ajavat kevyesti Suomen ohi. OECD:n tilastoissa esimerkiksi Italian turva on tuplasti parempi. Siispä meillä kannattaa irtisanoa halvalla."
---
Suomessa ollaan valovuosien päässä saksalaisesta muutosturvasta.
Lakko-oikeus on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Työn myymisen on oltava vapaaehtoista - niin on myös työn ostaminen. Jollei lakko-oikeutta olisi, Suomessa tehtäisiin orjatyötä nälkäpalkalla kuten tehtiin ennen työväen järjestäytymistä ammattiliittoihin.
Kun työehtosopimus on päättynyt, eikä uutta sopimusta ole sopimusosapuolten kanssa saatu aikaan, seuraa sopimukseton tila. Ahtaajilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta, joten he ovat aloittaneet lakon, joka jatkuu siihen asti kunnes työehdoista sovitaan. Lakko on siis täysin laillinen.
Laivanrakennustekniikan insinööri, Nokian entinen toimitusjohtaja, Kalle Isokallio arvioi ahtaajien lakon merkitystä kansantalouden kannalta erittäin osuvasti "Jälkiviisaat" ohjelmassa televisiossa.
Ahtaajien palkkavaatimus on vaatimaton. 3000 ahtaajan palkankorotusvaatimus on vain noin puolet yhden metsäyhtiön toimitusjohtajan vuosipalkasta.
Ahtaajien muutosturva-vaatimus on vaatimaton. Jos kolmen suurimman metsäyhtiön johtoryhmä laittaa kuukauden palkkansa rahastoon, se rahasto kattaa koko ahtaajien vaatiman muutosturvan.
Työnantajilla kysymys on periaatteesta ei rahasta. Työnantajien periaate tulee valtion taloudelle ja yhteiskunnalle kalliiksi.
Suomessa työntekijöiden irtisanominen on helppoa. Syyksi riittää tuotannollinen ja taloudellinen syy. Irtisanomissuojaa ei ole Suomessa ajanmukaistettu kuten useissa muissa EU-maissa.
Työnantajat soveltavat "aataminaikuista" yhteistoimintalakia kuin piru raamattua.
Irtisanomisen kustannukset maksaa Suomessa yhteiskunta. Irtisanomisen kustannuksia pitää siirtää myös työnantajille, jotta turhat irtisanomiset ja pätkätöitten teettäminen vähenee. Suomalaisilla varakkaiden suuryritysten omistajilla ja johtajilla ei ole minkäänlaista yhteiskuntavastuuta irtisanoessaan ja lomauttaessaan ja teetättäessään pätkätöitä.
Etelärannan vuorineuvokset ovat huutaneet "naama punaisena" ahtaajien lakon maksavan maltaita (100 miljoonaa euroa päivässä), mikä saadaan laskemalla keskimääräinen vientitulo päivässä (70 miljoonaa) ja metsäteollisuuden vientitulo (30 miljoonaa), jotka ovat valtaosa Suomen viennistä.
Jos ahtaajien työpanos on niin arvokas, luulisi olevan helppoa suostua ahtaajien vaatimattomiin vaatimuksiin. Vuorineuvosten ei pidä tehdä periaatekysymystä tai arvovaltakysymystä muutosturvasta.
Suomalaisen muutosturvan pitää kehittyä ja se tulee kehittymään muiden EU-maiden tasolle - viimeistäänkin silloin kun suuret ikäluokat ovat poistuneet työelämästä. Vaikka maahanmuuttajia Suomeen tulisikin. Saksassa on paljon maahanmuuttajia, mutta siitä huolimatta siellä on kohtuullisen hyvä muutosturva. Vai mitä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ahtaajat on sikaahneita. Vaativat irtisanotuille vuoden palkkaa ja kaikkinen lisineen vielä. Sikamaista.
Sekö on väärin, että irtisanomissuojaa Suomessa parannetaan muiden eu-maiden tasolle, esim. Italian, Puolan, Portugalin, Saksan...?
Sekö on mielestäsi väärin, että 3000 ahtaajaa varten perustettaisiisin muutosturvarahasto, jonka suuruus on yhtä suuri kuin kolmen suurimman metsäyhtiön johtoryhmän kuukauden palkka? Irtisanomisten jälkeen ahtaajien toimeentulo olisi joksikin aikaa turvattu - turhia irtisanomisia ei tehtäisi, koska se maksaisi edes hiukan.
Mietipä vähän sitä, että työnantajat vaativat työttömyysputken poistamista. Silloin muutostura on ehdottoman tärkeä.
Jos ahtaaja irtisanotaan 56-vuotiaana, tyttömyysputkea ei ole eikä myöskään muutosturvaa.
Silloin raskasta työtä tehnyt ahtaaja joutuu perusturvan varaan. Hänen eläkkeensä vähenee, kun tulot jäävät 500 euroon kuukaudessa. Hänen eläkkeensä vähenee kun elinaikakerroin laskee eläkkeen suuruusta jopa 17 %. Hänen eläkeikäänsä siirretään vuosilla eteenpäin .... julkisen sektorin huoltosuhteen heikentymisen vuoksi, mikä on 12 miljardia euroa miinuksella.
Haluatko sinä elää 56 vuodesta ---- 65 vuoteen pelkästään 500 euron perusturvan varassa?
Samaan aikaan kun syytät ahtaajia sika-ahneiksi - oletko sitä mieltä, että osinkoruhtinaat eivät ole ahneita?
49 suurimman pörssiyhtiön omistajat ottivat osinkoja viime vuodelta 75 miljardia euroa. Miljardin enemmän kuin edelliseltä vuodelta. Lehdissä puhutaan osinkokarnevaaleista.
Yritysten omistajien eduista huolehtii Elinkeinoelämän keskusliitto EK paljon tehkkaammin kuin työntekijäjärjestöt.
Työnantajilta on poistettu kela-maksut kokonaan, eli näin saatiin työnantajayrityksille se miljardin potti, jonka jakavat osinkoina...
"Kahdesta viime yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistuksesta ovat hyötyneet vain varakkaiden yritysten omistajat. Pienten yritysten omistajien verotus on ollut jopa ankarampaa kuin vastaavilla tuloilla ansiotuloverotuksessa, mitä ei voi pitää kovin reiluna", kirjoittaa veroprofessori Matti Tuomala.
Nyt työnantajat vaativat yhtiöveron poistamista, mikä tekee puolen miljoonan euron loven verokertymään.
Osinkotulojen verotus on matalaa johtuen 30 %:n ja 70 %:n säännöistä. Kun osinkoverotusta ennen lamaa alennettiin, yritykset jakoivat ennätyssuuret osingot. Näin yritysten kassat olivat laman tultua tyhjät, ja yritykset alkoivat kinuta valtiolta investointi- ym. rahaa.
Yritysten ylimmän johdon optiot ovat jättimäisen suuret. Yritysjohtajia yritetään "sitouttaa" erilaisilla kannutinohjelmilla jakamalla sekä rahaa että osakkeita jättisuuren palkan lisäksi. Esim. Nesteen entinen johtaja Lilius nostaa viime vuodelta 2 miljoonan euron kannustin- ym. rahat. Osakkeita hän on kerännyt Fortumiin sitouttamisen vuoksi viime keräyskaudelta (jonka ministerivaliokunta nosti 3 vuoteen) 22.000 osaketta. Lyhyen työrupeamansa aikana Fortumissa Lilius nosti palkkoja 30 miljoonaa euroa. Sen lisäksi hän ottaa 40.000 euron ylisuuren kuukausieläkkeen.
Eikä Lilius ole ainoa "rosvoparoni". Suomessa on yritys, joka suunnittelee Suomessa yritysten ylimmän johdon palkkiojärjestelmät, Alexander Corp.. Corporation onkin ilmoittanut suunnitelleensa kaikille suomalaisille suurille pörssiyhtiöille palkitsemisjärjestelmät (ylimmälle johdolle).
Tuloerot ovat revähtäneet Suomessa muun muassa yritysjohdon kannustinjärjestelmien, miljoonapalkkojen ja -eläkkeiden vuoksi erittäin suuriksi. Työntekijöiden palkkoja verrataan kiinalaisten palkkoihin ja yritysjohtajien palkkoja verrataan amerikkalaisten suuryrityten johtajien palkkoihin.
Tuloeroja on kasvattanut myös epäoikeudenmukainen verotus. Osinkomiljonäärit ottavat tulonsa pääomatuloina, koska pääomatulosta verotetaan 28 %:n tasavero. Palkansaajien verotus on progressiivinen. Suomessa 300.000 euroa vuodessa hankkiva maksaa vähemmän veroa kuin 55.000 euroa vuodessa tienaava palkansaaja johtuen verotuksen eriyttämisestä progressiiviseen palkkatuloon ja tasaveroiseen (28 %) pääomatuloveroon.
Mietipä sitä, että 3000 ahtaajan palkankorotusvaatimus on noin vain noin puolet metsäyhtiön toimitusjhtajan vuosipalkasta. Kuka on ahne?
Näin on.
Nykyinen työsuhdeturva on suurimpia työelämämme ongelmista ja johtaa työpahoinvointiin.
- kiusaamieen, kohteena henkilöt joista ei muuten ole päästy eroon
- synnyttää kiusaajia, ei ole riskiä erottamisesta
- näivettää yritystä, ei voi palkata uutta "verta" koska vakinaisia on lomautettuna
- ei ole opiskeleville harjoittelupaikkoja koska vakinaisia on lomautettuna
- aiheuttaa syrjäytymistä
- ei viihdytä nykyisessä työssä, ei uskalleta ottaa lopputiliä vaikka ei ole "oma ala"
- Surkastuttaa työvoiman vaihtuvuuden,
- siinä aluksi muutama